Jon 4
4
Jesu Samaria webe kubäkät man yäŋkumän
1 # Jon 3:22,26 Kadäni uken Parisi ämatä manbiŋam ŋode nadäŋkuŋ; Jesu uwä ämawebe mäyap ume ärut yämik täyak, Jontä täk täŋkuko u irepmitpäŋ täyak. 2(Täŋ bureni uwä Jesu ini ämawebe ume nämo ärut yämiŋkuk. Iwaräntäkiye yäwerän unitä ärut yämik täŋkuŋ.) Täŋpäkaŋ Jesutä Parisi äma Jesu epän ude täyak yäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋo manbiŋam u nadäŋkuk. 3Manbiŋam u nadäŋpäŋ Judia kome u peŋpeŋ Galili komeken äneŋi äyäŋutpeŋ kuŋkuk. 4Galili kädet u iwat yäpmäŋ kuŋtäŋgän Samaria kome käda ahäŋkuk. 5#Luk 9:52; Stt 33:19; Jos 24:32 Kuŋtäŋgän Samaria kome täŋo yotpärare täpuri kubä wäpi Sika uken ahäŋkuk. (Yotpärare u kome Jekoptä bian-inik nanaki Josepta iniŋ kireŋkuko u dubini-ken itkuk.) 6Jesutä kädet käroŋi kuŋtäŋgän kepma bämopi täŋirän gaŋa taŋpäŋ ume awaŋ Jekoptä bian-inik äneŋpani u kaŋ-ahäŋpäŋ dubini-ken maŋit itkuk.
7-8Täŋpäŋ Jesu täŋo iwaräntäkiye ketem suwanayäŋ yotpärare bämopi-ken kuŋkuŋopäŋ Jesu inigän uken irirän Samaria nanik webe kubä ume gwerayäŋ äbuk. Äbäŋirän Jesutä kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk ume ätu gwet nam yäk. 9#Esr 4:1-5; Esr 9:1–10:44; Luk 9:52-53 Ume gwet nam yäŋ iwerirän webe unitä kikŋutpäŋ yäŋkuk; Gäk Juda ämatä näk Samaria webeken imata umeta yäyan? (Juda naniktä Samaria nanikkät not nämo täŋpeŋ kuŋat täŋkuŋo unita webe unitä Jesu ude iwetkuk.)
10 # Jon 4:26 Webe unitä ude iwerirän Jesutä iwetkuk; Gäk Anutu täŋo iron täŋo mebäri nämo nadätan, ba umeta gäweraro näkŋo mebäri u imaka, nämo nadätan. Nadäwi tärewän yäwänäku, irit kehäromi täŋo umeta näwet yabäŋiri gamitet yäk. 11#Jon 7:37-38; Rev 21:6 Yäwänä webe unitä iwetkuk; Wanotna, irit kehäromi täŋo umeta yäyan u depäŋ yäpen? Ume awaŋ ŋo käroŋi-inik unita ume gweranika nämo uwä jide täŋpäŋ gweren? 12#Jon 8:53 Nadätan? Oranin biani Jekoptä awaŋ käroŋi ŋo äneŋkuk. Täŋpäkaŋ ini ba äbekiye oraniye, yawakiye ume ŋogänpäŋ naŋ yäpmäŋ äbuŋ yäk. Gäkä Jekop irepmitpäŋ ume kodaki kubä kaŋ-ahäwayäŋ yäyan?
13Yäwänä Jesutä iwetkuk; Äma ume ŋo nak täkaŋ uwä naŋirä umeta pen yek täkaŋ. 14#Jon 6:35 Upäŋkaŋ äma ätu ume näkä yäyat u yäma nänayäŋ täŋo uwä umeta wari nämo api yeneŋ. Ume uwä naŋirä bänepi-ken ume dapuri ude ahäŋirän äma uwä irit kehäromi nikek api itneŋ yäk. 15Jesutä ude yäwänä webe unitä iwetkuk; Wära! Notnapak, ume yäyan u nami naŋpäŋ umeta wari neneŋtawä! Ba umeta ŋo äbäk täyat uwä kaŋ pewa! yäk.
16Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Eruk, gäk päŋku äpka yäwi äbun yäk. 17Yäwänä iwetkuk; Näk äpna nämo yäk. Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk äpna nämo yäŋ bureni näwetan. 18Upäŋkaŋ gäk äpkaye 5 ude yäpmäŋkaŋ yepmaŋpi kuk täŋkuŋo u. Täŋkaŋ apiŋo äma bok it täkamän uwä äpka bureni nämo. Unita bureni näwetan yäk.
19 # Jon 7:40, 9:17, 1Ko 14:24-25 Jesutä ude yäwänä webe unitä yäŋkuk; Bureni! Gäk profet kubätä yäyan yäk. 20#Lo 12:5-14; Sam 122:1-5 E, pom itkamäk-ken ŋo oraniyetä Anutu iniŋoret yäpmäŋ äbuŋ yäk. Täŋ, Juda äma inä ŋode niwet täkaŋ; Jerusalem komeken Ekäni wäpi iniŋoret tänaŋi yäk. 21Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Wanotna, gäwera nadä. Kadäni keräp taŋirän in pom ŋoken ba Jerusalem yotpärare-ken Anutu Nan wari nämo api iniŋ oretneŋ. 22#2Kn 17:29-41; Ais 2:3; Rom 9:4-5 Nämo, Samaria ämawebe intä Anutu täŋo mebäri ket nämo nadäŋkaŋ iniŋoret täkaŋ. Täŋ, Juda ämawebe ninä mebäri nadäna täreŋirä iniŋoret täkamäŋ. Nadätan? Anututa biŋam täktäk kädet u Juda äbot bämopi-ken ahäŋkuk. 23Kadäni keräp taŋirän Anutu iniŋoret-oret kädet kodaki api ahäwek. Kadäni ugän kome uken ba uken täne yäŋ nadäwätäk nämo api täneŋ. Nämoinik! Kadäni uken ämawebe Anutu bureni iniŋ oretnayäŋ täŋo unitä ŋode api täneŋ; Nan täŋo man bureni iwatpäŋ Kudupi Munapik täŋo kehäromi terak api iniŋ oretneŋ. Kädet u iwatta kadäni ahätak uba. Anutu Nantä ämawebetä kädet ude iwatpäŋ kaŋ naniŋ orerut yäŋ gäripi nadäk täyak. 24#2Ko 3:17; Rom 12:1; Plp 3:3 Nadätan? Anutu uwä äma ude nämo. Anutu ini munapik unita äma kubätä iniŋ orerayäŋ täko uwä iniken nadäk terak täga nämo iniŋ orerek. Nämoinik, man bureni-inik bänepi-ken parirän Kudupi Munapik täŋo kehäromi terak Anutu iniŋ orerek yäk.
25 # Jon 1:41 Ude yäwänä webe unitä Jesu ŋode iwetkuk; Ude käwep. Upäŋkaŋ näk ŋode nadätat; Mesaia, Kristo yäŋ yäwani unitä ahäŋpäŋ imaka kudup niwetpäŋ niwoŋärek api täŋpek yäk. 26#Mak 14:61-62; Jon 9:37 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Etäŋ, uwäku näk ŋobayäŋ yäk. 27Ude iwerän täreŋirän iwaräntäkiye äbuŋ. Äbäŋpäŋ Jesu webe ukät man yäŋpäŋ-nadäk täŋirän yabäŋpäŋ-nadäwätäk täŋkuŋ. Nadäwätäk täŋkuŋopäŋ imatäkenta iwetan, ba jideta iwetan yäŋ nämo iwet yabäŋkuŋ.
28Täŋpäkaŋ webe u ume käbot kämän paräpeŋ yotpärare-ken bäräŋeŋ päŋku ämawebe ŋode yäwetkuk; 29In äbäŋkaŋ äma kubäta kawut! yäk. Unitä kädet bian täŋ yäpmäŋ äburo u yäŋahäŋ moretak. U Kristo käwep! 30Yäweränkaŋ ämawebe yotpärare uken nanik Jesutä itkuk-ken ugän äbuŋ.
31Webe uwä kuŋkuko yotpärare-ken irirän iwaräntäkiyetä äbäŋpäŋ Jesu peŋ iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, ketem ätu näŋä! yäk. 32Ude yäwäwä Jesutä yäŋkuk; Ude nämo! Näkŋo ketem mebäri kubä intä nämoinik nadäkaŋ u it namitak. 33Ude yäwän nadäŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Ima ketemta yäyak? Äma kubätä ketem ätu käwep imän nakta yäyak yäk. 34#Jon 6:38, 17:4 Ude yäŋirä Jesutä yäwetkuk; Näkŋo ketem bureni uwä ŋode; Äma nepmaŋpän äpuro unitäŋo nadäk iwatta, ba epän man näwetkuko u täŋpa tärekta gäripi nadätat yäk. 35#Luk 10:2 Täŋpäkaŋ intä ŋode nadäkaŋ; Ketem puget-puget kadäni nämo ahätak. Komepak 4 ude täreŋirän uyaku ketem bureni täga api yäpne yäŋ nadäkaŋ, ei yäŋ? Upäŋkaŋ epän pähap ŋo dapun ijiŋpäŋ ket yabäwut! Ketem bureni pugetta biŋam täkaŋ. 36Äma ketem täŋ-tägaŋirä pugerani u epän täŋo gwäki yäpmäŋpäŋ ketem puget itak. Ketem uwä irit kehäromita biŋam puget peyak. Ude täŋirän äma ketem piwani ukät ketem bureni pugerani yarä u bok oretoret täga tädeŋ. 37Unita man kubä ŋode yäk täkaŋ u bureni yäk täkaŋ; Äma kubätä ketem yeri piwekopäŋ kubätä pugerek. 38Nadäkaŋ? In näkä ketem äma kubätä piwani u pugetta tepmaŋpa kuŋkuŋ. Ketem u intä nämo piŋkuŋ. Äma ätutä piŋkuŋopäŋ intä pugetpäŋ gwäki yäpmäk täkaŋ yäk.
Samaria ämawebe mäyaptä nadäkinik täŋkuŋ
39Täŋpäkaŋ Samaria ämawebe yotpärare uken nanik mäyaptä Jesuta nadäŋ imikinik täŋkuŋ. Imata, webe ukeŋonitä biŋami ŋode yäweränpäŋ; Jesutä imaka bian täŋ yäpmäŋ äburo u kumän yäŋahäŋ moreŋkuk. 40Biŋam u nadäŋkaŋ Jesuken kuŋpäŋ man kehäromi ŋode iwetkuŋ; Gäk kwentawä yäk. Ninkät ŋo kaŋ it täna. Iweräwä Jesutä mani buramiŋpäŋ kome uken kepma yarä itkuk. 41U itkaŋ manbiŋam ätu yäwerirän nadäŋpäŋ äma mäyaptä nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. 42#1Jo 4:14 Ude täŋpäŋ webe ukeŋo iwetkuŋ; Pengän mani biŋam niwetkuno u nadäŋpäŋ nadäkinik jop täŋkumäŋ yäk. Upäŋkaŋ apiŋowä ini-tägän dubinin-ken äbä yäŋahäŋirän kaŋpäŋ nadäkinik täkamäŋ. Apiŋo bureni kaŋpäŋ nadäkamäŋ; Äma ŋowä ämawebe komeni komeni waki keri-ken nanikpäŋ yäpmäkta biŋam iwoyäwani bureni yäk.
Jesutä äma ekäni kubä täŋo nanaki yäpän tägaŋkuk
43 # Jon 4:40 Eruk kepma yarä irän täreŋirän Jesu Samaria kome u peŋpeŋ Galili komeken kuŋkuk. 44#Mat 13:57 (Bian Jesutä ini kome unita yäŋpäŋ ŋode yäŋkuk; Profet uwä ini kome kujat-ken wäpi biŋam nämo itak). 45#Jon 2:23 Eruk, kumaŋ päŋku Galili komeken ähäŋirän ämawebe uken naniktä not täŋ imiŋpäŋ iniŋ oretkuŋ. Jerusalem yotpärare, Pasova kadäni-ken Jesutä imaka imaka burenigän täŋirän kaŋkuŋo unita Jesuta nadäŋirä ärowani täŋkuk.
46 # Jon 2:1-11 Täŋpäkaŋ Galili kome yotpärare kubä wäpi Kana, bian Jesutä ume jopi täŋpewän wain ume äworeŋkuko uken kuŋkuk. Kome ukenä äma ekäni kubätä itkuk. Unitäŋo nanaki Kapeneam yotpärare-ken käyäm taŋi täŋ itkukonik. 47#Mat 8:5-6 Eruk, äma u Jesu Judia kome peŋpeŋ Galili komeken äbäŋirän biŋam nadäŋpäŋ Jesutä itkuk-ken kuŋkuk. Kuŋpäŋ butewaki man ŋode iwetkuk; Jesu, gäk äbä nanakna kumbayäŋ täŋ itak u täga yäpi täganayäŋ? 48#Jon 2:18, 1Ko 1:22 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Wa! In imata kudän kudupi täŋirän kaŋpäŋ nadäŋpäŋ uyaku nadäkinik täne yäŋ nadäk täkaŋ? 49Jesutä ude yäwänä äma ekäni unitä iwetkuk; Ekäni, nanakna kumbayäŋ. Bäräŋeŋ äbi! yäk. 50#Mat 8:13; Mak 7:29 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Eŋiken kuyi. Nanakka nämo kumbayäŋ yäk. Yäwänä nadäwän bureni täŋpäpäŋ eŋini-ken kuŋkuk. 51Kuŋtäŋgän kädet miŋin epän watä ämaniye ätukät äbä peroŋpäŋ iwetkuŋ; Nanakka nämo kumak. Tägaŋpäŋ itak yäk. 52Ude yäwäwä yäwet yabäŋkuk; Kadäni jideken tägak? Yäwänä iwetkuŋ; Kwep, 1’kirok bipäda gupi bamtaŋ yäpmäŋ kuŋirä tägaŋkuk yäŋ iwetkuŋ. 53#Apos 16:14-15,31 Yäŋirä nanitä ŋode nadäŋkuk; Bureni! Kwep bipäda 1’kirokken ugän Jesutä Nanakka nämo kumbayäŋ yäŋ näwetkuk. Ude nadäŋkuko unita nädamiŋi-nani kumän-tagän Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuŋ.
54 # Jon 2:11,23 Täŋpäkaŋ Jesu Judia komeken peŋpeŋ Galili kome äbuko u punin terak kudän kudupi mäyap täŋkuk. Upäŋkaŋ äm ekäni unitäŋo nanaki yäpän tägaŋkuŋo unitäwä kadäni yarä ude täŋkuk.
Voafantina amin'izao fotoana izao:
Jon 4: iou
Asongadina
Hizara
Dika mitovy
Tianao hovoatahiry amin'ireo fitaovana ampiasainao rehetra ve ireo nasongadina? Hisoratra na Hiditra
© 2011, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.