San Marcos 10
10
Jä Jesús yajk'ixpïjk tsoj ku jä ya'atyëjk jä tye'extëjk tmatsojkne
(Mt 19.1-12; Lc 16.18)
1Ku jä Jesús ojts tsyoone jäm Cafarnaúm kyapen këxm jäts nëjkxte jäm Judea ijt jootm nawye'en jäm nyaxte jä Jordán në'ë pa'am jäm tsoj juma jä xëë pitsem. Jäm ojts nimay jä jayeta nyamyuketa, wa'nit jä ojts jatujk ook yajk'ixpëjkentëjka, we'en i'xun ijtp yajk'ixpïjk. 2Wa'nit jä fariseos jayeta tninëjkxte jä Jesús, jäts tuuna t'ixmats waanta wintsoj wyanet, jäts tyajktïwete pen oyep jä ya'atyëjk jä tye'extëjk tmatsojket. 3Wa'nit y'atsowenpijt jä Jesús:
—¿Wintsoj jä Moisés jä pyawanen wyaan?
4Jäts wyaante:
—Jä Moisés yajkjat jä jäts yajkmatsoket jä te'extëjk jä'ye jä nyejk yajkmootenet juma kyets jäts tnimatsoketene.
5Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Ku jä Moisés we'en jä kyets ayuuk tyajktan jä këx ku miits mka'moteta. 6Ku ojts jä ijt naaxwin y'oya pyäta, Wa'nit jä Kunuukxtee tyajk'oye jä ya'atyëjk jäts jä te'extëjk. 7Paaty jä ya'atyëjk tmatsojket jä tyee jä tyaajk jäts jä tye'extëjk tmëët ijtet, 8jäts jä nimäjtskta tukye jä kyotsene. Ka jä y'ujk nimäjtsk'kene, tukye jääta ijtene. 9Jäts ka y'oya jä ya'atyëjk tyajknawyajkxet juu jä Kunuukxtee tyajknamyuke.
10Ku jäm jyetye tëjk jootm, wa'nit jä ixpëjkpatëjkta tyajktïwete jä kets ayuuk ku we'en wya'an. 11Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Pen pën jä tye'extëjk tmatsookp jäts wiink te'extëjk tpëjkome, mëjk tyokentun ku jä mutujk te'ex twin'ïn; 12jäts nawye'en ku jä te'extëjk jä nyiyaay tmatsëjk jäts winjk ya'atyëjk tpëjkome, jäwe mëj token juu tyuump.
Ku jä Jesús ojts tkunuukx jä pijk'unejkta
(Mt 19.13-15; Lc 18.15-17)
13Jä jayeta tyajknëjkxte jä pijk'unekta juma jä Jesús, jäts yajk kunuukxtat; ku ojts t'ixpaata jä y'ixpëjkpatëjkta jäts yajkwintsoyte jä jayeta juu tyajknëjkxtep jä pijk'unekta. 14Ku jä Jesús ojts t'ixpaaty tsoj jä jyaketa, ojts jyotmaty jäts yajknïmyete:
—Matsojkta yëë pijk'unekta we'en ëts yëë xniminta, jäts ka' miits xka'yajkjatta, jä Kunuukxtee jä kyutujken jä t'ixep tpaatep jä juu we'enta i'xun yëë pijk'unekta. 15Tïwa ëts nwa'an pen ka' miits xkupëjkta jä Kunuukxtee kyutujken i'xun tujk jä pijk'unek, ka' miits mtëjketat jäm.
16Wa'nit jä Jesús jä pijk'unejkta t'axaje, jäts yajk kunuukxte jä kyëë tunikeen.
Tuk jä jotkujk jaye tmëët nakyotse jä Jesús
(Mt 19.16-30; Lc 18.18-30)
17Ku jäm tsyonwaane wye'na jä Jesús, wa'nit ojts jyeya nuump tujk jä ya'atyëjk, jäts twinkuxtenye jä Jesús jäts tyajktïïwe:
—Mits oy yajk'ixpëjkpa, ¿ti ëts ntunep jäts paatet jä juukyen juu xëma këxm?
18Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—¿Jaty ëts xtutïjp oy jaye? Tujkye jä juu tni'oyep: Jä Kunuukxtee. 19Mnijawep wats tsoj jä pawaanen wya'any: Ka' myajk jaye ooket, ka mte'extëjk xwin'ëënet winjk te'extëjk mëët, ka' määtset, ka' mujuuk xniwampätet ka' mkutayat; mwintsëkap jä mtee jäts jä mtajk nawye'en.
20Wa'nit jä ya'atyëjk y'atsowenpijt:
—Mits yajk'ixpëjkpa, namyuutsknem ëts yëë nijum nkutyunkïx.
21Wa'nit jä Jesús win'ixpaate oy tsuj jäts yajknïmye:
—Jätu'k jä'ye juu mka'ijtxep: nëjkxe, jäts nijum xtookexet juu mits mëët jäts xmoo'et jä ayoow jayeta. Wa'nit jä jotkujken xmëëtat jäm tsapjootm. Jäts minet jäts ëts xpayoyet.
22Ku jä ya'atyëjk t'amotenax tsoj yajknïma; jäts nyëjkxne mëjk jä tsatsyinmayen pyaate, jä ku jä wa'ajts jotkujk.
23Wa'nit jä Jesús ojts twin'ixpet jä jayeta, jäts tnïmye jä y'ixpëjkpatëjkta:
—Wa'ajts tsu'ux nëjkx ijt jäts tyëjkat jä kumeen jayeta jäm juma jä Kunuukxtee kyutujken tmëëta.
24Jä y'ixpëjkpatëjkta atïwa tyaante ku t'amotenaxte jä kets ayuuk, wa'nit jä Jesús ojts tnikots kome:
—Miits unejkta, wa'ajts tsux oy jäts ntëjkemet jäm juma jä Kunuukxtee jä kyutujken tmëëta. 25Ka' tsyuxa tsoj tujk jä camello nyaxet jäp xuuyen jutetp, wintsoj tsyuxa tujk jä kumeen jaye tyëjkat jäm juma jä Kunuukxtee jä kyutujken tmëëta.
26Ku t'amotenaxte we'en, atïwa ojts tyaanta, jäts nityukotsete jääta:
—¿Jäts pen jäwe tpaatep jä nitsooken?
27Wa'nit jä Jesús win'ixpätete jäts yajknïmyete:
—Juu jä ya'atyëjkta ka' ooyxetep, jä Kunuukxtee oyexep jä, nijum tyajk'ooyekëxet.
28Wa'nit jä Pedro wya'an:
—Ëëts të nijum nmatsokix juu ëëts ijt nmëët, jäts ëëts mits npayoy.
29Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Tïwa ëts miits nëmeta jäts pen pën tmatsoop nijum ëts këx jäts ku tkupïjk ëts jä kets n'ayuuk jäts tmatsëjk jä jyëën jä tyëjk, jä y'ajtsy, jä tsyëë, jä tyajk, jä tyee, jä y'unejkta, jä nyaaxta, 30yajkmoyempijtnep yaja naaxwin mokepx naax jä jëën jä tyëjk, jä y'ajtsy, jä tsyëë, jä tyajk, jä tyee, jä y'unejkta, jäts jä nyaaxta, nawye'en ka' jä jayeta mtsojketat ëts jä n'ayuuk këx; jä jyuukyen juu mätswaamp xëëma këxm paatap jää, 31may xyam jä jayeta juu jayepetep, jä nëjkx ix'ooketa; jäts juu xyam ix'ooketep, jä nëjkx jyayepeta.
Ku jä Jesús mutuujk ook t'awaane jä y'ooken
(Mt 20.17-19; Lc 18.31-34)
32Jäm wye'na nëjkxta Jerusalén, jä Jesús jyayepa jä y'ixpëjkpata ix'ooketa. Jääta atïwa tyanta, jäts winkexta juu ix'ooketep tsejkep oyta. Wa'nit jä Jesús tyaxmiin apïjk jä nimajkmätsk jä y'ixpëjkpata, jäts yajkwaanyete tiwe tunwaanep kotswaanep: 33Tsoj miits xyam x'ixta, jäm xyam nëjkxem Jerusalén, jäm juma jä naaxwinete jaye y'unejk yajk'kë'ë yajkwa'any jäm juma jä tee tëjk nyiwintsënta jäts nawye'en jä juu jä kutujken tnijawetep, jäts tyajknikutujketat jäts y'ooket jäm tkëë' yajkwa'anta jä winjk jaye kyëmta. 34Juma jä yajkmujktunet, twinkutsujetat, twinwoptat jäts tyajk'ooktat; wa'nit jä kutuujk xëë nëjkx jyuukypëjknet jatujk ook.
Wa'nit jä Jesús t'atsew jä Santiago jäts jä Juan
(Mt 20.20-28)
35Jä Santiago jäts jä Juan jä Zebedeo y'unejkta, tninëjkxte jä Jesús jäts tnïmyete:
—Mits yajk'ixpëjkpa, juu ëëts ntsejkp jäts xtunet jä maayen juu ëëts n'amotewaampy.
36Wa'nit jä Jesús tyajktïwe:
—¿Ti mtsojktep jäts ëts ntunet miits këxta?
37Jäts tnïmyete:
—Jä ëëts ntsejkp juma wye'na mits jä mkutujken xmëëta jäts ëëts ntseenat tujk m'akayen pa'ay jäts jatujk m'anajen pa'ay.
38Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Ka' mits xnijaweta ti m'amotetep. ¿Oyep n'ijt x'uuktat jä tam'në'ë juu ëts n'uukwaampy, jäts xkupëjktat jä në'ëpäten juu ëts nyajkmowaamp?
39Jääta y'atsoowte:
—X'ooyxep ëëts.
Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
—Miits m'uuktap nit jä tam në'ë, jäts xkupëjktat jä në'ëpäten juu ëts nyajk mowanp, 40ku miits xtsokta jäts jäm mtsenetat ëts n'akayen pa'ay n'anajen pa'ay ka' ëts xpaaty jäts we'en tunet tsoj miits xtsokta, juu tpaatap jä oyen jä juu tkutyun jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk.
41Ku ojts jä nimajk jä y'ixpëjkpata t'amotenaxta tsoj yajknëmeta, ojts yajktumo jootmäta jä Santiago mëët jä Juan. 42Wa'nit jä Jesús tyaxmiin nijum jääta jäts yajknïmyete:
—We'n tsoj miits xnijaweta, winkex jä jayeta juu yajkutujktep juu tyajknikutuketep jä myujuuktëjkta, jäts juu tnimëjetep jäts tyajknikutujkekïx nijum jä jayeta. 43Ka we'en y'oya jäts mits we'en mjätketat. Juu we'oy, pen pën tsojkp jäts jä tnimëjat, jayïp tuunat jä myujuuktëjkta, 44jäts pen tsojkp jäts ijtet mu'tujk, jayïp wenye tuunat jä myujuuktëjkta. 45Jä naaxwinete jaye y'unejk ka' jä myëts jäts yajktunat, jä nimyëts jäts tyunet jäts ojts jä jyuukyen tmatsëjk jä token jaye këxta.
Ku jä Jesús tyajktse'ejk jä wiints Bartimeo
(Mt 20.29-34; Lc 18.35-43)
46Ku jäm jyatye jä Jericó kyapën këxm. Wa'nit jä Jesús ojts tsyonte jäm mëj kapën këxm, may jä jayeta juu payoyep mëët jä y'ixpëjkpatëjkta nawye'en, jäm wye'na tsyïna tu'aam tujk jä wiints jaye juu txëë Bartimeo, jä Timeo y'unejk. 47Ku ojts tmote jäts jä Jesús Nazaret jaye jäm wye'na naxp, wa'nit ojts mëjk kyets:
—Jesús, mits David y'unejk, tumoojtk ëts.
48May jä jayeta juu nëmxep amone mits, ka' jä amon tyaan mëjk jää jyak kyets:
—Mits David y'unejk, tumoojtk ëts.
49Wa'nit jä Jesús ojts wyajk'oya, jäts wya'an:
—Yajkminta.
Wa'nit ojts jä wiints jaye, tnëmeta:
—Ka' mtsëjka, jame; xëm jä Jesús muketse.
50Wa'nit jä wiints ojts jä nixox tnaspëjka, jäts jatye nyïjkx juma jäm jä Jesús 51wa'nit tyajktïïwe:
—¿Ti mtsejkp jäts ëts ntunet mits këx?
Wa'nit jä wiints ojts y'atsew:
—Mits yajk'ixpëjkpa, jä ntsejkp jäts yëë nwiin y'oyat wintsoj ëts n'ixet jatujk ook.
52Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Oyep mnëjkxnet; jä mjantsya jaawen këx mits të mtse'ejk.
Wa'nit jatye ojts jä wiints wiin'ixpïjk jatujk ook, jäts tpanëjkxne jä Jesús juma tsoj jä nïjkx.
Поточний вибір:
San Marcos 10: JKAYUUK
Позначайте
Поділитись
Копіювати
Хочете, щоб ваші позначення зберігалися на всіх ваших пристроях? Зареєструйтеся або увійдіть
San Marcos 10
10
Jä Jesús yajk'ixpïjk tsoj ku jä ya'atyëjk jä tye'extëjk tmatsojkne
(Mt 19.1-12; Lc 16.18)
1Ku jä Jesús ojts tsyoone jäm Cafarnaúm kyapen këxm jäts nëjkxte jäm Judea ijt jootm nawye'en jäm nyaxte jä Jordán në'ë pa'am jäm tsoj juma jä xëë pitsem. Jäm ojts nimay jä jayeta nyamyuketa, wa'nit jä ojts jatujk ook yajk'ixpëjkentëjka, we'en i'xun ijtp yajk'ixpïjk. 2Wa'nit jä fariseos jayeta tninëjkxte jä Jesús, jäts tuuna t'ixmats waanta wintsoj wyanet, jäts tyajktïwete pen oyep jä ya'atyëjk jä tye'extëjk tmatsojket. 3Wa'nit y'atsowenpijt jä Jesús:
—¿Wintsoj jä Moisés jä pyawanen wyaan?
4Jäts wyaante:
—Jä Moisés yajkjat jä jäts yajkmatsoket jä te'extëjk jä'ye jä nyejk yajkmootenet juma kyets jäts tnimatsoketene.
5Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Ku jä Moisés we'en jä kyets ayuuk tyajktan jä këx ku miits mka'moteta. 6Ku ojts jä ijt naaxwin y'oya pyäta, Wa'nit jä Kunuukxtee tyajk'oye jä ya'atyëjk jäts jä te'extëjk. 7Paaty jä ya'atyëjk tmatsojket jä tyee jä tyaajk jäts jä tye'extëjk tmëët ijtet, 8jäts jä nimäjtskta tukye jä kyotsene. Ka jä y'ujk nimäjtsk'kene, tukye jääta ijtene. 9Jäts ka y'oya jä ya'atyëjk tyajknawyajkxet juu jä Kunuukxtee tyajknamyuke.
10Ku jäm jyetye tëjk jootm, wa'nit jä ixpëjkpatëjkta tyajktïwete jä kets ayuuk ku we'en wya'an. 11Wa'nit jä Jesús nyëmxete:
—Pen pën jä tye'extëjk tmatsookp jäts wiink te'extëjk tpëjkome, mëjk tyokentun ku jä mutujk te'ex twin'ïn; 12jäts nawye'en ku jä te'extëjk jä nyiyaay tmatsëjk jäts winjk ya'atyëjk tpëjkome, jäwe mëj token juu tyuump.
Ku jä Jesús ojts tkunuukx jä pijk'unejkta
(Mt 19.13-15; Lc 18.15-17)
13Jä jayeta tyajknëjkxte jä pijk'unekta juma jä Jesús, jäts yajk kunuukxtat; ku ojts t'ixpaata jä y'ixpëjkpatëjkta jäts yajkwintsoyte jä jayeta juu tyajknëjkxtep jä pijk'unekta. 14Ku jä Jesús ojts t'ixpaaty tsoj jä jyaketa, ojts jyotmaty jäts yajknïmyete:
—Matsojkta yëë pijk'unekta we'en ëts yëë xniminta, jäts ka' miits xka'yajkjatta, jä Kunuukxtee jä kyutujken jä t'ixep tpaatep jä juu we'enta i'xun yëë pijk'unekta. 15Tïwa ëts nwa'an pen ka' miits xkupëjkta jä Kunuukxtee kyutujken i'xun tujk jä pijk'unek, ka' miits mtëjketat jäm.
16Wa'nit jä Jesús jä pijk'unejkta t'axaje, jäts yajk kunuukxte jä kyëë tunikeen.
Tuk jä jotkujk jaye tmëët nakyotse jä Jesús
(Mt 19.16-30; Lc 18.18-30)
17Ku jäm tsyonwaane wye'na jä Jesús, wa'nit ojts jyeya nuump tujk jä ya'atyëjk, jäts twinkuxtenye jä Jesús jäts tyajktïïwe:
—Mits oy yajk'ixpëjkpa, ¿ti ëts ntunep jäts paatet jä juukyen juu xëma këxm?
18Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—¿Jaty ëts xtutïjp oy jaye? Tujkye jä juu tni'oyep: Jä Kunuukxtee. 19Mnijawep wats tsoj jä pawaanen wya'any: Ka' myajk jaye ooket, ka mte'extëjk xwin'ëënet winjk te'extëjk mëët, ka' määtset, ka' mujuuk xniwampätet ka' mkutayat; mwintsëkap jä mtee jäts jä mtajk nawye'en.
20Wa'nit jä ya'atyëjk y'atsowenpijt:
—Mits yajk'ixpëjkpa, namyuutsknem ëts yëë nijum nkutyunkïx.
21Wa'nit jä Jesús win'ixpaate oy tsuj jäts yajknïmye:
—Jätu'k jä'ye juu mka'ijtxep: nëjkxe, jäts nijum xtookexet juu mits mëët jäts xmoo'et jä ayoow jayeta. Wa'nit jä jotkujken xmëëtat jäm tsapjootm. Jäts minet jäts ëts xpayoyet.
22Ku jä ya'atyëjk t'amotenax tsoj yajknïma; jäts nyëjkxne mëjk jä tsatsyinmayen pyaate, jä ku jä wa'ajts jotkujk.
23Wa'nit jä Jesús ojts twin'ixpet jä jayeta, jäts tnïmye jä y'ixpëjkpatëjkta:
—Wa'ajts tsu'ux nëjkx ijt jäts tyëjkat jä kumeen jayeta jäm juma jä Kunuukxtee kyutujken tmëëta.
24Jä y'ixpëjkpatëjkta atïwa tyaante ku t'amotenaxte jä kets ayuuk, wa'nit jä Jesús ojts tnikots kome:
—Miits unejkta, wa'ajts tsux oy jäts ntëjkemet jäm juma jä Kunuukxtee jä kyutujken tmëëta. 25Ka' tsyuxa tsoj tujk jä camello nyaxet jäp xuuyen jutetp, wintsoj tsyuxa tujk jä kumeen jaye tyëjkat jäm juma jä Kunuukxtee jä kyutujken tmëëta.
26Ku t'amotenaxte we'en, atïwa ojts tyaanta, jäts nityukotsete jääta:
—¿Jäts pen jäwe tpaatep jä nitsooken?
27Wa'nit jä Jesús win'ixpätete jäts yajknïmyete:
—Juu jä ya'atyëjkta ka' ooyxetep, jä Kunuukxtee oyexep jä, nijum tyajk'ooyekëxet.
28Wa'nit jä Pedro wya'an:
—Ëëts të nijum nmatsokix juu ëëts ijt nmëët, jäts ëëts mits npayoy.
29Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Tïwa ëts miits nëmeta jäts pen pën tmatsoop nijum ëts këx jäts ku tkupïjk ëts jä kets n'ayuuk jäts tmatsëjk jä jyëën jä tyëjk, jä y'ajtsy, jä tsyëë, jä tyajk, jä tyee, jä y'unejkta, jä nyaaxta, 30yajkmoyempijtnep yaja naaxwin mokepx naax jä jëën jä tyëjk, jä y'ajtsy, jä tsyëë, jä tyajk, jä tyee, jä y'unejkta, jäts jä nyaaxta, nawye'en ka' jä jayeta mtsojketat ëts jä n'ayuuk këx; jä jyuukyen juu mätswaamp xëëma këxm paatap jää, 31may xyam jä jayeta juu jayepetep, jä nëjkx ix'ooketa; jäts juu xyam ix'ooketep, jä nëjkx jyayepeta.
Ku jä Jesús mutuujk ook t'awaane jä y'ooken
(Mt 20.17-19; Lc 18.31-34)
32Jäm wye'na nëjkxta Jerusalén, jä Jesús jyayepa jä y'ixpëjkpata ix'ooketa. Jääta atïwa tyanta, jäts winkexta juu ix'ooketep tsejkep oyta. Wa'nit jä Jesús tyaxmiin apïjk jä nimajkmätsk jä y'ixpëjkpata, jäts yajkwaanyete tiwe tunwaanep kotswaanep: 33Tsoj miits xyam x'ixta, jäm xyam nëjkxem Jerusalén, jäm juma jä naaxwinete jaye y'unejk yajk'kë'ë yajkwa'any jäm juma jä tee tëjk nyiwintsënta jäts nawye'en jä juu jä kutujken tnijawetep, jäts tyajknikutujketat jäts y'ooket jäm tkëë' yajkwa'anta jä winjk jaye kyëmta. 34Juma jä yajkmujktunet, twinkutsujetat, twinwoptat jäts tyajk'ooktat; wa'nit jä kutuujk xëë nëjkx jyuukypëjknet jatujk ook.
Wa'nit jä Jesús t'atsew jä Santiago jäts jä Juan
(Mt 20.20-28)
35Jä Santiago jäts jä Juan jä Zebedeo y'unejkta, tninëjkxte jä Jesús jäts tnïmyete:
—Mits yajk'ixpëjkpa, juu ëëts ntsejkp jäts xtunet jä maayen juu ëëts n'amotewaampy.
36Wa'nit jä Jesús tyajktïwe:
—¿Ti mtsojktep jäts ëts ntunet miits këxta?
37Jäts tnïmyete:
—Jä ëëts ntsejkp juma wye'na mits jä mkutujken xmëëta jäts ëëts ntseenat tujk m'akayen pa'ay jäts jatujk m'anajen pa'ay.
38Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Ka' mits xnijaweta ti m'amotetep. ¿Oyep n'ijt x'uuktat jä tam'në'ë juu ëts n'uukwaampy, jäts xkupëjktat jä në'ëpäten juu ëts nyajkmowaamp?
39Jääta y'atsoowte:
—X'ooyxep ëëts.
Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
—Miits m'uuktap nit jä tam në'ë, jäts xkupëjktat jä në'ëpäten juu ëts nyajk mowanp, 40ku miits xtsokta jäts jäm mtsenetat ëts n'akayen pa'ay n'anajen pa'ay ka' ëts xpaaty jäts we'en tunet tsoj miits xtsokta, juu tpaatap jä oyen jä juu tkutyun jä Kunuukxtee kyets y'ayuuk.
41Ku ojts jä nimajk jä y'ixpëjkpata t'amotenaxta tsoj yajknëmeta, ojts yajktumo jootmäta jä Santiago mëët jä Juan. 42Wa'nit jä Jesús tyaxmiin nijum jääta jäts yajknïmyete:
—We'n tsoj miits xnijaweta, winkex jä jayeta juu yajkutujktep juu tyajknikutuketep jä myujuuktëjkta, jäts juu tnimëjetep jäts tyajknikutujkekïx nijum jä jayeta. 43Ka we'en y'oya jäts mits we'en mjätketat. Juu we'oy, pen pën tsojkp jäts jä tnimëjat, jayïp tuunat jä myujuuktëjkta, 44jäts pen tsojkp jäts ijtet mu'tujk, jayïp wenye tuunat jä myujuuktëjkta. 45Jä naaxwinete jaye y'unejk ka' jä myëts jäts yajktunat, jä nimyëts jäts tyunet jäts ojts jä jyuukyen tmatsëjk jä token jaye këxta.
Ku jä Jesús tyajktse'ejk jä wiints Bartimeo
(Mt 20.29-34; Lc 18.35-43)
46Ku jäm jyatye jä Jericó kyapën këxm. Wa'nit jä Jesús ojts tsyonte jäm mëj kapën këxm, may jä jayeta juu payoyep mëët jä y'ixpëjkpatëjkta nawye'en, jäm wye'na tsyïna tu'aam tujk jä wiints jaye juu txëë Bartimeo, jä Timeo y'unejk. 47Ku ojts tmote jäts jä Jesús Nazaret jaye jäm wye'na naxp, wa'nit ojts mëjk kyets:
—Jesús, mits David y'unejk, tumoojtk ëts.
48May jä jayeta juu nëmxep amone mits, ka' jä amon tyaan mëjk jää jyak kyets:
—Mits David y'unejk, tumoojtk ëts.
49Wa'nit jä Jesús ojts wyajk'oya, jäts wya'an:
—Yajkminta.
Wa'nit ojts jä wiints jaye, tnëmeta:
—Ka' mtsëjka, jame; xëm jä Jesús muketse.
50Wa'nit jä wiints ojts jä nixox tnaspëjka, jäts jatye nyïjkx juma jäm jä Jesús 51wa'nit tyajktïïwe:
—¿Ti mtsejkp jäts ëts ntunet mits këx?
Wa'nit jä wiints ojts y'atsew:
—Mits yajk'ixpëjkpa, jä ntsejkp jäts yëë nwiin y'oyat wintsoj ëts n'ixet jatujk ook.
52Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Oyep mnëjkxnet; jä mjantsya jaawen këx mits të mtse'ejk.
Wa'nit jatye ojts jä wiints wiin'ixpïjk jatujk ook, jäts tpanëjkxne jä Jesús juma tsoj jä nïjkx.
Поточний вибір:
:
Позначайте
Поділитись
Копіювати
Хочете, щоб ваші позначення зберігалися на всіх ваших пристроях? Зареєструйтеся або увійдіть