San Marcos 14
14
Tkotsmujkte tsoj tmatstat jä Jesús
(Mt 26.1-5; Lc 22.1-2; Jn 11.45-53)
1Jamäjtsk xëë wye'na kya ijt jäts tpaatet jä Pascua xëë, jää xëë tkayta jä tsapkaaky juu ka on mëëtap. Jä tee nyiwintsënta mëët jä yajk'ixpëjkpata juu tnijawetep jä kutujken t'ixteta tsoj t'mätstat awin'ëëna jä Jesús. Jäts tyajk'ooktat. 2Winkëx wya'anta tsoj tuntat:
—Ka' juma jä xyëë tyuune, katy jä jayeta tuujk nijaweta tiwe tyunwatep.
Tuk jä te'extëjk ojts tuujk kuxeek jä Jesús jä nëë juu pa'ajk xuukp
(Mt 26.6-13; Jn 12.1-8)
3Jäm wye'na jä Jesús jä kajpen juu txëë Betania, jäm Simón tyëjkwintem juu yajktip jä nipuuts jaye. Jäm wye'na tsyïna jä Jesús juma kyayta, wa'nit jye'ey tujk jä te'extëjk jäm tmëëta tujk jä pïk tu'ts jä në'ë pa'ajk xuuken juu tni'oyep, juu wa'ats tsowaxy. Jäts ojts tpuu jä tu'ts wa'nit ojts tuujk kuxeek jä Jesús. 4Winkëx jä jayeta juu wye'na jämta ojts mëjk jyotma'ta, jäts jääta nityukotseta nityumatyëkta:
—¿Tyëx tuuna jä pa'ajk xuuken tyajkwintoketa? 5Oyep jaxip yajkteek we'en yëë tsyow tmëëta tuujk mokepx xëë nitun, jäts jaxip yajkputëjketa jä ayow jayeta.
Jäts tpakotsta paxiijkta jä te'extëjk.
6Wa'nit jä Jesús wya'an:
—Matsojkta; ¿Tyex tuuna xmukotsta? Juu yëë tyuump jää juu tni'oyep ëts mëët. 7Yëë ayow jayeta ijtp miits yëë xmëët y'ijtat, jäts ooyep miits yëë xputëjketat pën jun'ijt xtsokta; jäts ëts ka' ijtp miits nmëët ijtat. 8Yëë te'extëjk jä yëë tyuump juu ooyxep: te ëts jä nijkx kopk jä pa'ajk xuuken tpïm'ma we'en wintsoj ëts naaxtëjkat. 9Xam ëts nwa'any jyatum juma wye'na yëë ijt naaxwin jä oy kets oy ayuuk wye'na yajk'awana, kyotstap yëë jyamätstap yëë, juu yëë te'extëjk të tuun.
Ku jä Judas tkëyajky jä Jesús
(Mt 26.14-16; Lc 22.3-6)
10Jä Judas Iscariote, tujk jä juu nimajkmäjtsk ixpëjkpata ijte, ojts t'ix jä tee tëjk nyiwintsënta jäts jäwe tkëë yajkep jä Jesús. 11Ku ojts t'amotenaxta, ojts mëjk xyontëjkta jäts tuwinwaanete jäts meen'ej myotap jä Judas, wa'nit tpayo'oy ujkwaany wintsoj ju'n tkëyajket jää Jesús.
Jä wintsen y'aux
(Mt 26.17-29; Lc 22.7-23; Jn 13.21-30; 1~Co 11.23-26)
12Mutujk xëë jä Pascua xyëë juma jä jayeta tkayta jä tsapkaky juu ka' on mëëtap, jäts nawye'en tyajk'ookta tujk jä borrego juu tsyutstep jä Pascua xëë, wa'nit jä Jesús jä y'ixpëjkpata tyajktïwete:
—¿Juma xtsejk jäts ëëts nyajk'oyat jä Pascua y'aux?
13Wa'nit tpakex nimäjtsk jä y'ixpëjkpa, jäts yajknïmyete:
—Nëjkxta jäm mëj kajpen këxm. Jäm xpaatat tujk jä ya'atyëjk juu tujk jä tsiw tpawitsp në'ë mëët; jäts xpanëjkxtat, 14jäts jäm juma jyeyat, wa'nit jä kutëjk xnëmetat: Jä yajk'ixpëjkpa tyajktiwep: ¿Juu tëjk'ej juma nmëët kayet jä n'ixpëjkpatëjkta yëë Pascua y'aux? 15Jä mtuujk ixetap jä tëjk juu jäm këxm juu mëj jä tëjk joot tmëët, juu awatan juma nyaxet jä aux. Jäm xyajk'oyetat xyajkpaatetat nijum tsojwe tsyeke.
16Wa'nit jä ixpëjkpata nyëjkxte jäm kapën jootm. Jäts we'en ojts tpaata wintsoj jä Jesús nyë'ëmxete, jäts jäm tyajk'oyete tyajkpaatete jä Pascua y'aux.
17Ku jä ijt ojts kyotsene wa'nit jä Jesús jye'y mëët jä nimajkmätsk jä y'ixpëjkpata. 18Jäm wye'na kyayta kapyejtken këxm, wa'nit jä Jesús në'ëmxete:
—Tïwa ëts nwa'any ni'tujk miitsta, juu ëts xyam nmëët kaapy, juu ëts xkëë yajkwaamp.
19Wa'nit jääta ojts oy tsyatsyinmayta, jäts nyajktïwxeta nixem niyam:
—¿Ëts wi'n?
20Wa'nit jä Jesús y'atsew:
—Tuk jäwe juu nimäjkmätskta, jä jäwe juu jä tsyap kaaky tyajkxööp juma ëts jä ntex. 21Jä Naaxwinete jaye y'unejk we'en jyatet tsoj jäp jyapyeta jä kets ayuuk; yajk'ayow jä jaye juu tkëë yajkwaamp jä Jesús. Jä oy ke'ijt jäts ka' jaxip kyë'ëx.
22Katyep wye'eneta, wa'nit jä Jesús ojts tkonejk jä tsapkaky jäts, jä kukotsen tmoy jä Kunuukxtee, wa'nit tujkwäkx jäts yajkmotye nijumta, wa'nit wya'an:
—Uukta, ëts yëwe nijkx'nkopk.
23Wa'nit ojts tkonejk tujk jä auuken jäts, kukotsen tmoy jä Kunuukxtee, jäts yajkmotye jääta, jäts nijum t'uujkte. 24Wa'nit yajknïmyete:
—Ëts yëwe nïpen, yëë may jaye këxta we'en tyunet kyotset, jä nïpen juuwe taxwaamp jäwe jäts jä may jayeta jä y'oyen tpaatat, 25Xyam ëts nikets nijun'ijta ëts nka'uuket jatujk ook yëë uva në'ë, konem wye'ena tpaatet jä xëë jäts n'uko'met jatujk ook jä nam uva në'ë jäm juma jä Kunuukxtee kyutujken tmëëta.
Ku jä Jesús t'awane ku jä Pedro nëjkx kyu'ïïne
(Mt 26.30-35; Lc 22.31-34; Jn 13.36-38)
26Wa'nit t'ëëwte tujk jä Salmos, jäts nyëjkxte jäm Olivos kyopkëxm. 27Wa'nit nyëmxete jä Jesús:
—Nijum miista nëjkx tyoke jä mjantsya'jawenta ëts mëët. We'n wya'any jä kets ayuuk juu jäp japyet ijtp: Ookep jä borrego ix'ijtpa, jäts nijum jä byorrego nëjkx yo'oywajkxkix. 28Kuts ëts njuujkpëjknet jatujk ook, jäts nëjkx jatujk ook nyajknamyuketa jäm Galilea.
29Wa'nit jä Pedro wya'any:
—Oyam yëëta jä jyantsya'jawenta tyoketat, jäts ëts njä ka'.
30Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Tïwa ëts nwya'any xyam tsuu, kanem wye'na jä natseew y'aya'ax mumäjtsk ook, të wye'ena ëts mits xku'ïïn mutuujk'ook.
31Mëjk jä Pedro wya'an jäts ka':
—Njatum eekam ëts mits mëët, ka'am ëts mits nku'ëënet.
Nijumta tum'we'en wya'anta.
Ku jä Jesús tsyapkets jäm Getsemaní
(Mt 26.36-46; Lc 22.39-46)
32Jäts nyëjkxte juma jä ijt txëëja Getsemaní. Wa'nit tnïmye jä y'ixpëjkpatëjkta:
—Tseneta yaja, we'en ëts nëjkx tsap'ketse.
33Jäts tmëëte jä Pedro, jä Santiago jäts nawye'en jä Juan, wa'nit ojts mëjk tjawa jä tsatsyinmayen jäts wenye kïx'nyuujkx. 34Jäts wya'an:
—Yajkxon ëts njawa jä tsatsyinmayen jäm n'aam njootm jä ooken këx. Yaaye miits mtantat, jäts m'ijtat jotjuuky.
35Wa'nit jä Jesús jäm tsoj jawään nïjkx, jäts kyuxtenye konem jä wiin y'aa jye'y naaxkix, jäts t'amote jä Kunuukxtee jäts ka', we'en ke'ijt, jäts ka' we'en ke'jyaty. 36Jäts we'en tsyapkets: Adba, mits Tee, nijum mits m'oyxkixe: Ka'xyajkjaty jäts ëts n'uuket yëë tam në'ë; ka' jä'ap tuunep tsoj ëts ntsejk, jäwe tsoj mits xtsejk.
37Wa'nit jä Jesús wimpijtne jäm juma tyaante, jäts ojts yajkpaata tëë myanaxtene. Jäts yajknïmye jä Pedro:
—Simón, ¿te mits manaxne? ¿Ka' mits m'ijtet jotjuujk nituk yaaxpa? 38We'n miits mnaajk'ijtetat jotjuuky jäts mtsapkotstat, jäts katy xpaata jä juu myajktojken paatetap. Miits mëëta jä oy winmayen jäts xtuntat, jä mnijkx jä mkopk tka' yajk'oyep jäts oy xtuntat.
39Wa'nit jä Jesús nyëkxkome, jäts nawye'en tsyap kots'kome i'xun mutujk'ook. 40Ku jä Jesús winpijt jatujk'ook, ojts tpaaty jä y'ixpëjkpata të myanaxkëxtene, atsëjk jä ma'aj jä tsuu tjawetene. Jäts ka' tnijaweta tsoj y'atsowtat. 41Mutuujk ook jä Jesús wimpijt, Jäts yajknïmyete:
—¿Tis maatep mpojxtep miitsta? Niwij'ta, te jä xëë tpaaty juma jä Naaxwinete jaye y'unejk yajk këë yajkwa'any jäm token jaye kyëmta. 42Putejkta, jaamta; xëm myets juuwe ëts xkëë yajkwaampy.
Ku jä Jesús tmatste
(Mt 26.47-56; Lc 22.47-53; Jn 18.2-11)
43Kotsp wye'na jä Jesús wa'nit jye'y jä Judas, nituk juu nimäjkmätskta, may jaye myëët jye'y jä tsujx jä kip tmëëteta jäm kyëmta. Jääwe käxete jä tee tëjk nyiwintsënta, mëët jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep jäts nawye'en juu tnikutunketep jäm jä kajpenta. 44Jä Judas, juu ojts tni'ëëna, jäts yajknïmyete tsoj jä tkëë'yajket; Juu ëts tsuujkxep n'ijt, jäwe Jesús; jäts xmatstat xyajknëjkxtat oy ix'ijtat katy kyeek. 45Wa'nit jä Judas tninïkx jä Jesús jäts tnïmye:
—Yajk'ixpëjkpa.
Wa'nit ojts tsuujkx. 46Jäts ojts yajkmatsyi jä Jesús.
47Nituk juu jäm wenyetep ojts jä tsuujx tyajkpitsem jäts tkispu'ux tujk jä tyaatsk jä tee nyiwintsën tyuumpa. 48Wa'nit jä Jesús tyajktïïwe jä jayeta:
—¿Tyex miits të mëtsta tsujx mëët kip mëët ëts xmatswa'anta, we'en i'xun tujk ëts k'ijt jä koy'jaye? 49Ijtp ëts n'ijt miits mëët nyajk'ixpïjk jäm tsaptëjkm, jäts nijun'ijta ëts miits xkamatste. Juu xyam tuunep jääwe wintsoj kyutyunet jä kets ayuuk juu jäp japyet ijtp. 50Nijum jä ixpëjkpata ojts tyajktantene tujkam jä Jesús, ojts kyekëxta nijumta.
51Jäm tujk jä watyëjk juu panëjkxe wiit kujuux. Jä ojts yajkmatsne nawye'en, 52jäts ojts tmatsëjk jä wiit juu wye'na myëët jäts kyëjk niwats jä watyëjk.
Ku jä Jesús twinkuwake jä yajkutujkpatëjkta
(Mt 26.57-68; Lc 22.54-55,63-71; Jn 18.12-14,19-24)
53Wa'nit tyajknëjkxte jä Jesús jäm juma jä tee'tëjk nyiwintsënta, jäts nyamyujkëxete nijumta jä tee'tëjkta, nawye'en jä israel myëj jayeta jäts nawye'en jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawetep. 54Jä Pedro jekem jä tpa'ix'ooka konem jye'y jäm tajukm juma tsyïna jä tee'tëjk nyiwintsënta, jäts jäm tsyin'ooye juma tsyëneta jä tsaptëjk ix'ijtpata, jyokxpïjk juma jäm jä jëën.
55Jä tee'tëjk nyiwintsënta jäts nawye'en jä may jayeta juma tkotsmujkta tsoj tpaatat jä token jäts y'ooket jä Jesús; ka ojts ti token tpaata. 56May jä jayeta ojts tmutëjketa jä tyay tsoj jä Jesús jyatka, jäts këm jääta ojts kyaniwin moktëxta. 57Winkex jä jayeta ojts tyeneta jäts tniwampääta juu kawenep, wya'anta:
58—Ojts ëëts n'amotenax tsoj yëë wya'any: Ëts nyajkwintokep nijum yëë tsaptëjk juu yëë ya'atyëjkta yajk'oyete, jäts kutuujk xëë ëts jatujk nyajk'oyat juu ka jä ya'atyëjkta tyajk'oyat.
59Nika jää këmta ojts nyiwinmoktexta wintsoj wya'anta.
60Wa'nit jä tee'tëjk nyiwintsënta ojts tyena jäm may jaye akujkm, jäts tyajktïïwe jä Jesús:
—¿Tyex mits mka'atsew? ¿Tyex we'en wya'anta mits këx?
61Jä Jesús amon jä tyan, ka' wintsoj wya'an. Wa'nit jä tee'tëjk nyiwintsënta ojts tyajktiwekome:
—¿Tis mits jäwe jä Mesías, jä Kunuukxtee y'unejk juu wa'ats oy?
62Wa'nit jä Jesús wya'an:
—Ëts, jäwe. Ku miits y'ixtat jä naaxwinete jaye y'unejk tsyïna jäm y'akayen këëm juma jä Kunuukxtee juu tnimëjep, jäts jäm kyetaket tsapjootm winejts akujkm.
63Wa'nit jä tee'tëjk nyiwintsënta ojts jä wiit tukëëtsa joot'anen këx, jäts wya'an:
—¿Pen njak'aaxmep jäts tnikotspätet? 64Te miits x'amotenaxta tsoj jä Kunuukxtee twinkotsnax. ¿Tsoj miits xwinmoteta?
Nijum ojts we'en wya'anta jäwe tojkep jäwe tuketaakep jäts y'ooket.
65Winkëx jä jayeta jä Jesús ojts twinkutsujete, jäts twintsumte wa'nit t'tsiijkte, jäts tnëjmeta:
—Kumaye pën te mtsiijke.
Jäts jääta juu jä tsaptëjk t'ixijtep jä ojts tsiijkta wiinm y'aam.
Ku jä Pedro ojts wya'an jäts ka' t'ixa jä Jesús
(Mt 26.69-75; Lc 22.56-62; Jn 18.15-18,25-29)
66Jä Pedro jäm wye'na apa'tsoj, juma jä tajuujk. Wa'nit ojts jyeya tujk jä te'extëjk jä tee'tëjk nyiwintsënta tyuumpa; 67jäts ojts yajk'ixpaaty jä Pedro, jäm wye'na jyokxpïjk, Wa'nit ojts yajkwin'ixpet jäts yajknïmye:
—Nawye'en mits mëët wiitp ijt yëë Jesús, yëë Nazaret jaye.
68Ojts jä Pedro tku'ïïn, wya'an
—Ka' ëts yëë n'ixa, ka ëts nijawa ti mits mketsp.
Wa'nit ojts pitsem tajëp, jäm wye'na tëjk'aakem. Jäts ojts y'ayax jä natseew. 69Jä te'extëjk juu jäm tuump ojts jatujk ook yajk'ixpaaty jä Pedro jäts ojts twaanya jä jayeta juu jäm wenyetep:
—Yëë ya'atyëjk jä Jesús yëë jyaye.
70Ojts jä Pedro jatujk ook tku'ëënkome. Ku jä ijt ojts nyax, juu jäm wenyetep ojts tnëmeta nawye'en jä Pedro:
—Tïwa jä mits n'ijt, jäts nawye'en Galilea jayete mits.
71Wa'nit jä Pedro ojts wya'an tïwa y'ixp jä Kunuukxtee, jäts wya'an:
—Ka' ëts yëë ya'atyëjk n'ixa juu miits mtij'tep.
72Wanijtye jä natseew mumäjtsk ook ojts y'aya'ax, jäts ojts tjamyets jä Pedro tsoj jä Jesús nyëmxe: Kanem wye'na jä natseew y'ayax mumäjtsk ook, twye'ena ëts mits xku'ïïn mutuujk ook. Wa'nit jä Pedro ojts mëjk nyaniya'xe.
Поточний вибір:
San Marcos 14: JKAYUUK
Позначайте
Поділитись
Копіювати
Хочете, щоб ваші позначення зберігалися на всіх ваших пристроях? Зареєструйтеся або увійдіть
San Marcos 14
14
Tkotsmujkte tsoj tmatstat jä Jesús
(Mt 26.1-5; Lc 22.1-2; Jn 11.45-53)
1Jamäjtsk xëë wye'na kya ijt jäts tpaatet jä Pascua xëë, jää xëë tkayta jä tsapkaaky juu ka on mëëtap. Jä tee nyiwintsënta mëët jä yajk'ixpëjkpata juu tnijawetep jä kutujken t'ixteta tsoj t'mätstat awin'ëëna jä Jesús. Jäts tyajk'ooktat. 2Winkëx wya'anta tsoj tuntat:
—Ka' juma jä xyëë tyuune, katy jä jayeta tuujk nijaweta tiwe tyunwatep.
Tuk jä te'extëjk ojts tuujk kuxeek jä Jesús jä nëë juu pa'ajk xuukp
(Mt 26.6-13; Jn 12.1-8)
3Jäm wye'na jä Jesús jä kajpen juu txëë Betania, jäm Simón tyëjkwintem juu yajktip jä nipuuts jaye. Jäm wye'na tsyïna jä Jesús juma kyayta, wa'nit jye'ey tujk jä te'extëjk jäm tmëëta tujk jä pïk tu'ts jä në'ë pa'ajk xuuken juu tni'oyep, juu wa'ats tsowaxy. Jäts ojts tpuu jä tu'ts wa'nit ojts tuujk kuxeek jä Jesús. 4Winkëx jä jayeta juu wye'na jämta ojts mëjk jyotma'ta, jäts jääta nityukotseta nityumatyëkta:
—¿Tyëx tuuna jä pa'ajk xuuken tyajkwintoketa? 5Oyep jaxip yajkteek we'en yëë tsyow tmëëta tuujk mokepx xëë nitun, jäts jaxip yajkputëjketa jä ayow jayeta.
Jäts tpakotsta paxiijkta jä te'extëjk.
6Wa'nit jä Jesús wya'an:
—Matsojkta; ¿Tyex tuuna xmukotsta? Juu yëë tyuump jää juu tni'oyep ëts mëët. 7Yëë ayow jayeta ijtp miits yëë xmëët y'ijtat, jäts ooyep miits yëë xputëjketat pën jun'ijt xtsokta; jäts ëts ka' ijtp miits nmëët ijtat. 8Yëë te'extëjk jä yëë tyuump juu ooyxep: te ëts jä nijkx kopk jä pa'ajk xuuken tpïm'ma we'en wintsoj ëts naaxtëjkat. 9Xam ëts nwa'any jyatum juma wye'na yëë ijt naaxwin jä oy kets oy ayuuk wye'na yajk'awana, kyotstap yëë jyamätstap yëë, juu yëë te'extëjk të tuun.
Ku jä Judas tkëyajky jä Jesús
(Mt 26.14-16; Lc 22.3-6)
10Jä Judas Iscariote, tujk jä juu nimajkmäjtsk ixpëjkpata ijte, ojts t'ix jä tee tëjk nyiwintsënta jäts jäwe tkëë yajkep jä Jesús. 11Ku ojts t'amotenaxta, ojts mëjk xyontëjkta jäts tuwinwaanete jäts meen'ej myotap jä Judas, wa'nit tpayo'oy ujkwaany wintsoj ju'n tkëyajket jää Jesús.
Jä wintsen y'aux
(Mt 26.17-29; Lc 22.7-23; Jn 13.21-30; 1~Co 11.23-26)
12Mutujk xëë jä Pascua xyëë juma jä jayeta tkayta jä tsapkaky juu ka' on mëëtap, jäts nawye'en tyajk'ookta tujk jä borrego juu tsyutstep jä Pascua xëë, wa'nit jä Jesús jä y'ixpëjkpata tyajktïwete:
—¿Juma xtsejk jäts ëëts nyajk'oyat jä Pascua y'aux?
13Wa'nit tpakex nimäjtsk jä y'ixpëjkpa, jäts yajknïmyete:
—Nëjkxta jäm mëj kajpen këxm. Jäm xpaatat tujk jä ya'atyëjk juu tujk jä tsiw tpawitsp në'ë mëët; jäts xpanëjkxtat, 14jäts jäm juma jyeyat, wa'nit jä kutëjk xnëmetat: Jä yajk'ixpëjkpa tyajktiwep: ¿Juu tëjk'ej juma nmëët kayet jä n'ixpëjkpatëjkta yëë Pascua y'aux? 15Jä mtuujk ixetap jä tëjk juu jäm këxm juu mëj jä tëjk joot tmëët, juu awatan juma nyaxet jä aux. Jäm xyajk'oyetat xyajkpaatetat nijum tsojwe tsyeke.
16Wa'nit jä ixpëjkpata nyëjkxte jäm kapën jootm. Jäts we'en ojts tpaata wintsoj jä Jesús nyë'ëmxete, jäts jäm tyajk'oyete tyajkpaatete jä Pascua y'aux.
17Ku jä ijt ojts kyotsene wa'nit jä Jesús jye'y mëët jä nimajkmätsk jä y'ixpëjkpata. 18Jäm wye'na kyayta kapyejtken këxm, wa'nit jä Jesús në'ëmxete:
—Tïwa ëts nwa'any ni'tujk miitsta, juu ëts xyam nmëët kaapy, juu ëts xkëë yajkwaamp.
19Wa'nit jääta ojts oy tsyatsyinmayta, jäts nyajktïwxeta nixem niyam:
—¿Ëts wi'n?
20Wa'nit jä Jesús y'atsew:
—Tuk jäwe juu nimäjkmätskta, jä jäwe juu jä tsyap kaaky tyajkxööp juma ëts jä ntex. 21Jä Naaxwinete jaye y'unejk we'en jyatet tsoj jäp jyapyeta jä kets ayuuk; yajk'ayow jä jaye juu tkëë yajkwaamp jä Jesús. Jä oy ke'ijt jäts ka' jaxip kyë'ëx.
22Katyep wye'eneta, wa'nit jä Jesús ojts tkonejk jä tsapkaky jäts, jä kukotsen tmoy jä Kunuukxtee, wa'nit tujkwäkx jäts yajkmotye nijumta, wa'nit wya'an:
—Uukta, ëts yëwe nijkx'nkopk.
23Wa'nit ojts tkonejk tujk jä auuken jäts, kukotsen tmoy jä Kunuukxtee, jäts yajkmotye jääta, jäts nijum t'uujkte. 24Wa'nit yajknïmyete:
—Ëts yëwe nïpen, yëë may jaye këxta we'en tyunet kyotset, jä nïpen juuwe taxwaamp jäwe jäts jä may jayeta jä y'oyen tpaatat, 25Xyam ëts nikets nijun'ijta ëts nka'uuket jatujk ook yëë uva në'ë, konem wye'ena tpaatet jä xëë jäts n'uko'met jatujk ook jä nam uva në'ë jäm juma jä Kunuukxtee kyutujken tmëëta.
Ku jä Jesús t'awane ku jä Pedro nëjkx kyu'ïïne
(Mt 26.30-35; Lc 22.31-34; Jn 13.36-38)
26Wa'nit t'ëëwte tujk jä Salmos, jäts nyëjkxte jäm Olivos kyopkëxm. 27Wa'nit nyëmxete jä Jesús:
—Nijum miista nëjkx tyoke jä mjantsya'jawenta ëts mëët. We'n wya'any jä kets ayuuk juu jäp japyet ijtp: Ookep jä borrego ix'ijtpa, jäts nijum jä byorrego nëjkx yo'oywajkxkix. 28Kuts ëts njuujkpëjknet jatujk ook, jäts nëjkx jatujk ook nyajknamyuketa jäm Galilea.
29Wa'nit jä Pedro wya'any:
—Oyam yëëta jä jyantsya'jawenta tyoketat, jäts ëts njä ka'.
30Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Tïwa ëts nwya'any xyam tsuu, kanem wye'na jä natseew y'aya'ax mumäjtsk ook, të wye'ena ëts mits xku'ïïn mutuujk'ook.
31Mëjk jä Pedro wya'an jäts ka':
—Njatum eekam ëts mits mëët, ka'am ëts mits nku'ëënet.
Nijumta tum'we'en wya'anta.
Ku jä Jesús tsyapkets jäm Getsemaní
(Mt 26.36-46; Lc 22.39-46)
32Jäts nyëjkxte juma jä ijt txëëja Getsemaní. Wa'nit tnïmye jä y'ixpëjkpatëjkta:
—Tseneta yaja, we'en ëts nëjkx tsap'ketse.
33Jäts tmëëte jä Pedro, jä Santiago jäts nawye'en jä Juan, wa'nit ojts mëjk tjawa jä tsatsyinmayen jäts wenye kïx'nyuujkx. 34Jäts wya'an:
—Yajkxon ëts njawa jä tsatsyinmayen jäm n'aam njootm jä ooken këx. Yaaye miits mtantat, jäts m'ijtat jotjuuky.
35Wa'nit jä Jesús jäm tsoj jawään nïjkx, jäts kyuxtenye konem jä wiin y'aa jye'y naaxkix, jäts t'amote jä Kunuukxtee jäts ka', we'en ke'ijt, jäts ka' we'en ke'jyaty. 36Jäts we'en tsyapkets: Adba, mits Tee, nijum mits m'oyxkixe: Ka'xyajkjaty jäts ëts n'uuket yëë tam në'ë; ka' jä'ap tuunep tsoj ëts ntsejk, jäwe tsoj mits xtsejk.
37Wa'nit jä Jesús wimpijtne jäm juma tyaante, jäts ojts yajkpaata tëë myanaxtene. Jäts yajknïmye jä Pedro:
—Simón, ¿te mits manaxne? ¿Ka' mits m'ijtet jotjuujk nituk yaaxpa? 38We'n miits mnaajk'ijtetat jotjuuky jäts mtsapkotstat, jäts katy xpaata jä juu myajktojken paatetap. Miits mëëta jä oy winmayen jäts xtuntat, jä mnijkx jä mkopk tka' yajk'oyep jäts oy xtuntat.
39Wa'nit jä Jesús nyëkxkome, jäts nawye'en tsyap kots'kome i'xun mutujk'ook. 40Ku jä Jesús winpijt jatujk'ook, ojts tpaaty jä y'ixpëjkpata të myanaxkëxtene, atsëjk jä ma'aj jä tsuu tjawetene. Jäts ka' tnijaweta tsoj y'atsowtat. 41Mutuujk ook jä Jesús wimpijt, Jäts yajknïmyete:
—¿Tis maatep mpojxtep miitsta? Niwij'ta, te jä xëë tpaaty juma jä Naaxwinete jaye y'unejk yajk këë yajkwa'any jäm token jaye kyëmta. 42Putejkta, jaamta; xëm myets juuwe ëts xkëë yajkwaampy.
Ku jä Jesús tmatste
(Mt 26.47-56; Lc 22.47-53; Jn 18.2-11)
43Kotsp wye'na jä Jesús wa'nit jye'y jä Judas, nituk juu nimäjkmätskta, may jaye myëët jye'y jä tsujx jä kip tmëëteta jäm kyëmta. Jääwe käxete jä tee tëjk nyiwintsënta, mëët jä yajk'ixpëjkpata juu jä kutujken tnijawetep jäts nawye'en juu tnikutunketep jäm jä kajpenta. 44Jä Judas, juu ojts tni'ëëna, jäts yajknïmyete tsoj jä tkëë'yajket; Juu ëts tsuujkxep n'ijt, jäwe Jesús; jäts xmatstat xyajknëjkxtat oy ix'ijtat katy kyeek. 45Wa'nit jä Judas tninïkx jä Jesús jäts tnïmye:
—Yajk'ixpëjkpa.
Wa'nit ojts tsuujkx. 46Jäts ojts yajkmatsyi jä Jesús.
47Nituk juu jäm wenyetep ojts jä tsuujx tyajkpitsem jäts tkispu'ux tujk jä tyaatsk jä tee nyiwintsën tyuumpa. 48Wa'nit jä Jesús tyajktïïwe jä jayeta:
—¿Tyex miits të mëtsta tsujx mëët kip mëët ëts xmatswa'anta, we'en i'xun tujk ëts k'ijt jä koy'jaye? 49Ijtp ëts n'ijt miits mëët nyajk'ixpïjk jäm tsaptëjkm, jäts nijun'ijta ëts miits xkamatste. Juu xyam tuunep jääwe wintsoj kyutyunet jä kets ayuuk juu jäp japyet ijtp. 50Nijum jä ixpëjkpata ojts tyajktantene tujkam jä Jesús, ojts kyekëxta nijumta.
51Jäm tujk jä watyëjk juu panëjkxe wiit kujuux. Jä ojts yajkmatsne nawye'en, 52jäts ojts tmatsëjk jä wiit juu wye'na myëët jäts kyëjk niwats jä watyëjk.
Ku jä Jesús twinkuwake jä yajkutujkpatëjkta
(Mt 26.57-68; Lc 22.54-55,63-71; Jn 18.12-14,19-24)
53Wa'nit tyajknëjkxte jä Jesús jäm juma jä tee'tëjk nyiwintsënta, jäts nyamyujkëxete nijumta jä tee'tëjkta, nawye'en jä israel myëj jayeta jäts nawye'en jä yajk'ixpëjkpa juu jä kutujken tnijawetep. 54Jä Pedro jekem jä tpa'ix'ooka konem jye'y jäm tajukm juma tsyïna jä tee'tëjk nyiwintsënta, jäts jäm tsyin'ooye juma tsyëneta jä tsaptëjk ix'ijtpata, jyokxpïjk juma jäm jä jëën.
55Jä tee'tëjk nyiwintsënta jäts nawye'en jä may jayeta juma tkotsmujkta tsoj tpaatat jä token jäts y'ooket jä Jesús; ka ojts ti token tpaata. 56May jä jayeta ojts tmutëjketa jä tyay tsoj jä Jesús jyatka, jäts këm jääta ojts kyaniwin moktëxta. 57Winkex jä jayeta ojts tyeneta jäts tniwampääta juu kawenep, wya'anta:
58—Ojts ëëts n'amotenax tsoj yëë wya'any: Ëts nyajkwintokep nijum yëë tsaptëjk juu yëë ya'atyëjkta yajk'oyete, jäts kutuujk xëë ëts jatujk nyajk'oyat juu ka jä ya'atyëjkta tyajk'oyat.
59Nika jää këmta ojts nyiwinmoktexta wintsoj wya'anta.
60Wa'nit jä tee'tëjk nyiwintsënta ojts tyena jäm may jaye akujkm, jäts tyajktïïwe jä Jesús:
—¿Tyex mits mka'atsew? ¿Tyex we'en wya'anta mits këx?
61Jä Jesús amon jä tyan, ka' wintsoj wya'an. Wa'nit jä tee'tëjk nyiwintsënta ojts tyajktiwekome:
—¿Tis mits jäwe jä Mesías, jä Kunuukxtee y'unejk juu wa'ats oy?
62Wa'nit jä Jesús wya'an:
—Ëts, jäwe. Ku miits y'ixtat jä naaxwinete jaye y'unejk tsyïna jäm y'akayen këëm juma jä Kunuukxtee juu tnimëjep, jäts jäm kyetaket tsapjootm winejts akujkm.
63Wa'nit jä tee'tëjk nyiwintsënta ojts jä wiit tukëëtsa joot'anen këx, jäts wya'an:
—¿Pen njak'aaxmep jäts tnikotspätet? 64Te miits x'amotenaxta tsoj jä Kunuukxtee twinkotsnax. ¿Tsoj miits xwinmoteta?
Nijum ojts we'en wya'anta jäwe tojkep jäwe tuketaakep jäts y'ooket.
65Winkëx jä jayeta jä Jesús ojts twinkutsujete, jäts twintsumte wa'nit t'tsiijkte, jäts tnëjmeta:
—Kumaye pën te mtsiijke.
Jäts jääta juu jä tsaptëjk t'ixijtep jä ojts tsiijkta wiinm y'aam.
Ku jä Pedro ojts wya'an jäts ka' t'ixa jä Jesús
(Mt 26.69-75; Lc 22.56-62; Jn 18.15-18,25-29)
66Jä Pedro jäm wye'na apa'tsoj, juma jä tajuujk. Wa'nit ojts jyeya tujk jä te'extëjk jä tee'tëjk nyiwintsënta tyuumpa; 67jäts ojts yajk'ixpaaty jä Pedro, jäm wye'na jyokxpïjk, Wa'nit ojts yajkwin'ixpet jäts yajknïmye:
—Nawye'en mits mëët wiitp ijt yëë Jesús, yëë Nazaret jaye.
68Ojts jä Pedro tku'ïïn, wya'an
—Ka' ëts yëë n'ixa, ka ëts nijawa ti mits mketsp.
Wa'nit ojts pitsem tajëp, jäm wye'na tëjk'aakem. Jäts ojts y'ayax jä natseew. 69Jä te'extëjk juu jäm tuump ojts jatujk ook yajk'ixpaaty jä Pedro jäts ojts twaanya jä jayeta juu jäm wenyetep:
—Yëë ya'atyëjk jä Jesús yëë jyaye.
70Ojts jä Pedro jatujk ook tku'ëënkome. Ku jä ijt ojts nyax, juu jäm wenyetep ojts tnëmeta nawye'en jä Pedro:
—Tïwa jä mits n'ijt, jäts nawye'en Galilea jayete mits.
71Wa'nit jä Pedro ojts wya'an tïwa y'ixp jä Kunuukxtee, jäts wya'an:
—Ka' ëts yëë ya'atyëjk n'ixa juu miits mtij'tep.
72Wanijtye jä natseew mumäjtsk ook ojts y'aya'ax, jäts ojts tjamyets jä Pedro tsoj jä Jesús nyëmxe: Kanem wye'na jä natseew y'ayax mumäjtsk ook, twye'ena ëts mits xku'ïïn mutuujk ook. Wa'nit jä Pedro ojts mëjk nyaniya'xe.
Поточний вибір:
:
Позначайте
Поділитись
Копіювати
Хочете, щоб ваші позначення зберігалися на всіх ваших пристроях? Зареєструйтеся або увійдіть