MATAIVO 11
11
―――
1Dai aidʌsi naatocai gʌrmaamatʌtuli ʌSuusi aatʌmʌ mamatʌrdamigadʌ iji abiaadʌrʌ dai aagida ragai Diuusi ñiooquidʌ vʌʌsi aipaco sicoli oidacami.
2ɅVuaana ismaacʌdʌ vapaconaitadai ʌoodami ʌgʌʌ aqui Jordáñiʌrʌ maisacariʌrʌ daacatadai dai maí vʌʌsi istumaasi ivuaadatadai ʌSuusi. Amaasi ootoi gooca gʌmamaatʌrdamiga siaaco daacatadai ʌSuusi 3sai tʌcacana sabai ʌgai sʌʌlicʌdʌ ʌrʌCristo ismaacʌdʌ viaacatadai isdiviagi sabai gʌaagai isnʌnʌracagi ʌmai.
4Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Mʌʌcavʌr aagida ʌVuaana vʌʌsi mʌstuma nʌidi dai caʌ. 5Dai aagidavurai isducatai ismaacʌdʌ mainʌnʌaitadai casi istutuidi isnʌaadagi dai ismaacʌdʌ maiajioopaitadai caajioopai, dai ismaacʌdʌ viaacatadai gocoocodagai ismaacʌdʌ duvaldi gatuucuga duduaadʌi, dai ismaacʌdʌ maitʌtʌcaidacatadai catʌtʌcaidaga, dai coidadʌ duduaacarʌi dai soituutuigami vʌʌsi gʌmamaatʌtuldi isducatai cʌʌgacʌrʌ gʌvuvacʌi. 6Baigʌʌliadamu sioorʌ apiagiñvaavoitudadagi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
7Dai aidʌsi caiji ʌgai ismaacʌdʌ ootoi ʌVuaana taidʌ ʌSuusi gʌaagacai aagidi ʌoodami aagaitai ʌVuaana dai potʌtʌdai ʌgai ʌoodami:
―Aapimʌ iji mʌʌ oidigana siaaco daacatadai ʌVuaana. Aapimʌ maatʌcatadai sai ʌgai maitʌrʌmoco ismaacʌdʌ aagai ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivueeyi. 8Aapimʌ iji mʌʌca siaaco daacatadai ʌVuaana. Aapimʌ maatʌcatadai sai ʌgai maitʌrʌmoco ismaacʌdʌ cʌʌga dadapacami yuucustai. Aapimʌ cʌʌga maatʌ sai ismaacʌdʌ cʌʌga dadapacami yuucustai cʌcʌʌgaducami quiiquiʌrʌ oidaga gʌgʌr raí baabaquidʌrʌ. 9Aapimʌ iji mʌʌ oidigana nʌida ʌliditai ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ dai sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai Vuaana aa duiñdadʌ vaamioma namʌga siʌ aa duiñdadʌ vʌʌsi ʌgaa Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ. 10Diuusi ñiooquidʌrʌ pocaiti aagaitai ʌVuaana:
Ootosamu aanʌ ʌmo ootosicami aapi Cristo gʌbaitʌqui vai ʌgai aagidana ʌoodami sai divia agai aapi daidʌ ʌoodami ʌma duucai gʌntʌtʌgitomu dai camaisoimaasi ivuaadamu.
Ascaiti Diuusi. 11Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai vʌʌsi oodami saagidaiñdʌrʌ ʌVuaana ismaacʌdʌ vapaconaitadai ʌoodami viaa goaa duiñdagai ismaacʌdʌ vaamioma namʌga sitomasmaascʌdʌ oodami aa duiñdadʌ, dʌmos vaamioma baigʌnʌlidi ʌgai ismaacʌdʌ giñnʌidi dai giñvaavoitudai siʌVuaana.
12Aidʌsi divia ʌVuaana ismaacʌdʌ vapacoi ʌoodami abiaadʌrʌ ʌoodami gʌnaajagʌi vaavoituda ʌliditai gocʌʌgaducʌdʌ ñiooqui isducatai Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌga gʌntʌtʌgitocana. 13Aidʌsi maiquia divia ʌVuaana Moseesacaru ʌʌmadu ʌgaa Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ aagidi gʌrʌʌqui aaduñicaru dai ooja liivruʌrʌ isducatai Diuusi divia agaitadai dai gatʌaanʌda agaitadai tami oidigi daama ʌmo imidagai. 14Dai isaapimʌ vaavoitudagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ aidʌ gia maatʌmu aapimʌ isʌrvaavoi isʌVuaana ʌʌpʌga divia iñsaanʌ dai gaaagidimi ansai aanʌ gooquiʌrioma divia iñagaitadai. Ʌgai idui ʌaa duiñdagai ismaacʌdʌ Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ aagidi ʌʌquioma Eliiasicaru isiduñia agaitadai. 15Cʌʌgavʌr gʌntʌgito caʌca aapimʌ istumaasi gʌnaagidi aanʌ.
16Sivi gʌnaagidamu aanʌ istumaasi ʌpan ducami ʌoodami sividadʌ. Ʌgai ʌpan ducami ʌaali ismaacʌdʌ plaasʌrʌ gatʌtʌvʌiña dai iiñoquidiña gʌaaduñi daidʌ itʌtʌdaiña: 17“Iiva aatʌmʌ muusicocʌdʌ mʌtai maitatuutudai. Susuañi aatʌmʌ mʌtai aapimʌ maisoigʌnʌʌli”, astʌtʌdaiña. 18Diviacai Vuaana ʌgai ismaacʌdʌ vapaconai ʌoodami dai ʌgai aliʌ duudatai gayunanduiña dai tomali ʌmo imidagai maitayʌʌdana istumaasi navamudaga. Mai aapimʌ pocaitiña sai ʌgai viaa ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ. 19Dai diviacai aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami dai maiduudatai gayunandui dai gayiʌʌyi mai pocaiti aapimʌ giñparunaitai ansaidʌ ʌrtuu naacʌdami dai iitʌracami tomasi tomali ʌmo imidagai mainavamucurui aanʌ, dai ansaidʌ ʌraduuñdʌ tumiñsi vuudami dai aa soimaasi ivuaadami. Vʌʌscʌrʌ maimaatʌ nʌidi aapimʌ isducatai Diuusi gʌrsoi Vuaana ʌʌmadu aanʌ sai maatʌna aatʌmʌ istumaasi gʌaagai tʌsiduñiagi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
―――
20Amaasi ʌSuusi gʌaagacai aagidi ʌoodami siʌʌ soimaasi ivuaadana Corasiiñiʌrʌ oidacami dai Betasaidʌrʌ oidacami dai siʌʌ soimaa taata agai ʌgai. Ʌsuusi ivuaadana mui naana maasi gʌgʌrducami Corasiiñiʌrʌ dai Betasaidʌrʌ tai vʌʌscʌrʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgito dai apiasoimaasi ivueeyi ami oidacami cascʌdʌ ʌSuusi bagaimi daidʌ itʌtʌdai:
21―Soogigi aapimʌ Corasiiñiʌrʌ oidacami dai Betasaidʌrʌ oidacami siʌʌ soimaa taatamu aapimʌ. Ʌoodami ismaacʌdʌ Tiiroʌrʌ dai Sidooniʌrʌ oidacatadai maitʌrjudidíu dai maivaavoitudai Diuusi. Istʌʌgimudai ʌgai istumaasi gʌgʌrducami mʌsmaasi tʌʌ aapimʌ ʌgai gia ʌma duucai gʌntʌtʌgitomudai dai camaisoimaasi ivuaadamudai dai gʌnaadamudai yuucusi tutuucucami dai gʌncocomaivadamudai mataicʌdʌ dai poduucai tʌʌgidamudai aa oodami iscaʌma duucai gʌntʌtʌgito dai camaisoimassi ivuaada agai. 22Dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami vaamioma soimaasi gʌntaatatuldamu ʌgai aapimʌ siʌTiiroʌrʌ dai Sidooniʌrʌ oidacami. 23Dai aapimʌ judidíu Capernauumʌrʌ oidacami povai ʌnʌlidi mʌsai iimia agai Diuusi ʌʌmadu baiyoma mʌiimia agai Diaavora ʌʌmadu. Ʌoodami ismaacʌdʌ Sodoomʌrʌ oidaga maitʌrjudidíu dai maivaavoitudai Diuusi dʌmos isʌgai tʌʌgimudai istumaasi gʌgʌrducami mʌsmaasi tʌʌ aapimʌ aidʌ gia Diuusi maiugititudamudai Sodoomʌrʌ oidacami quiaa oidacamudai oodami Sodoomʌrʌ. 24Dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami vaamioma soimaasi gʌntaatatuldamu ʌgai aapimʌ siʌSodoomʌrʌ oidacami ―tʌtʌdai ʌSuusi.
25Amaasi ʌSuusi potʌtʌdai Diuusi gʌooga:
―Giñooca aanʌ gia sʌʌlicʌdʌ siaa gʌduutudai aapi apʌrbaitʌcʌaacami tʌvaagiʌrʌ dai oidigi daama. Aapi apʌtmaimaatʌtuli idi maasi ismaacʌdʌ poʌlidi isʌrsastudugami, aapi maatʌtuli mosʌca ʌgai ismaacʌdʌ maatia ʌlidi gʌmamaatʌtuldaraga. 26Cʌʌgaduava giñooca poduucai ipʌli aapi dai poduucai idui ―tʌtʌdai ʌSuusi gʌooga.
27Dai apiamamaatʌtuldi ʌSuusi ʌoodami dai potʌtʌdai:
―Giñooca giñmaa vʌʌsiaʌcatai. Aanʌ ʌrDiuusi maradʌ dai tomali ʌmaadutai maicʌʌga giñmaatʌ mosʌca giñooca dai tomali ʌmaadutai maicʌʌga maatʌ giñooca mosʌca aanʌ ismaacʌdʌ ʌrmaradʌ ʌgai. Dai vʌʌscʌrʌ oidaga aa ismaacʌdʌ maatʌ giñooca mosʌca ʌgai ismaacʌdʌ aanʌ ipʌlidi sai maatʌna. 28-29Vʌʌscatai aapimʌ ismaacʌdʌ caoojogi ʌʌgiditai mamaatʌtuldaragadʌ ismaacʌdʌ gamamaatʌtuldi quiquiuupiʌrʌ, aapimʌ maitʌniibʌstacan tadaga gʌniibʌdaga gomaasicʌdʌ, giñvaavoitudavurai dai giñdagito nai aanʌ gʌnmamaatʌtuldiadagi dai ʌʌgiadavurai istumaasi gʌnmamaatʌtuldiada aanʌ. Aanʌ maioojodai giñmamaatʌrdamiga dai maigʌʌducʌdʌ giñʌlidi aanʌ dai gʌniibʌstacan taadacamu aapimʌ. 30Maisijaiga isʌʌgiada aapimʌ giñmamaatʌtuldaraga ―tʌtʌdai ʌSuusi.
© 1981, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
MATAIVO 11
11
―――
1Dai aidʌsi naatocai gʌrmaamatʌtuli ʌSuusi aatʌmʌ mamatʌrdamigadʌ iji abiaadʌrʌ dai aagida ragai Diuusi ñiooquidʌ vʌʌsi aipaco sicoli oidacami.
2ɅVuaana ismaacʌdʌ vapaconaitadai ʌoodami ʌgʌʌ aqui Jordáñiʌrʌ maisacariʌrʌ daacatadai dai maí vʌʌsi istumaasi ivuaadatadai ʌSuusi. Amaasi ootoi gooca gʌmamaatʌrdamiga siaaco daacatadai ʌSuusi 3sai tʌcacana sabai ʌgai sʌʌlicʌdʌ ʌrʌCristo ismaacʌdʌ viaacatadai isdiviagi sabai gʌaagai isnʌnʌracagi ʌmai.
4Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
―Mʌʌcavʌr aagida ʌVuaana vʌʌsi mʌstuma nʌidi dai caʌ. 5Dai aagidavurai isducatai ismaacʌdʌ mainʌnʌaitadai casi istutuidi isnʌaadagi dai ismaacʌdʌ maiajioopaitadai caajioopai, dai ismaacʌdʌ viaacatadai gocoocodagai ismaacʌdʌ duvaldi gatuucuga duduaadʌi, dai ismaacʌdʌ maitʌtʌcaidacatadai catʌtʌcaidaga, dai coidadʌ duduaacarʌi dai soituutuigami vʌʌsi gʌmamaatʌtuldi isducatai cʌʌgacʌrʌ gʌvuvacʌi. 6Baigʌʌliadamu sioorʌ apiagiñvaavoitudadagi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
7Dai aidʌsi caiji ʌgai ismaacʌdʌ ootoi ʌVuaana taidʌ ʌSuusi gʌaagacai aagidi ʌoodami aagaitai ʌVuaana dai potʌtʌdai ʌgai ʌoodami:
―Aapimʌ iji mʌʌ oidigana siaaco daacatadai ʌVuaana. Aapimʌ maatʌcatadai sai ʌgai maitʌrʌmoco ismaacʌdʌ aagai ʌmo istumaasi dai ʌma maasi ivueeyi. 8Aapimʌ iji mʌʌca siaaco daacatadai ʌVuaana. Aapimʌ maatʌcatadai sai ʌgai maitʌrʌmoco ismaacʌdʌ cʌʌga dadapacami yuucustai. Aapimʌ cʌʌga maatʌ sai ismaacʌdʌ cʌʌga dadapacami yuucustai cʌcʌʌgaducami quiiquiʌrʌ oidaga gʌgʌr raí baabaquidʌrʌ. 9Aapimʌ iji mʌʌ oidigana nʌida ʌliditai ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ dai sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai Vuaana aa duiñdadʌ vaamioma namʌga siʌ aa duiñdadʌ vʌʌsi ʌgaa Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ. 10Diuusi ñiooquidʌrʌ pocaiti aagaitai ʌVuaana:
Ootosamu aanʌ ʌmo ootosicami aapi Cristo gʌbaitʌqui vai ʌgai aagidana ʌoodami sai divia agai aapi daidʌ ʌoodami ʌma duucai gʌntʌtʌgitomu dai camaisoimaasi ivuaadamu.
Ascaiti Diuusi. 11Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai vʌʌsi oodami saagidaiñdʌrʌ ʌVuaana ismaacʌdʌ vapaconaitadai ʌoodami viaa goaa duiñdagai ismaacʌdʌ vaamioma namʌga sitomasmaascʌdʌ oodami aa duiñdadʌ, dʌmos vaamioma baigʌnʌlidi ʌgai ismaacʌdʌ giñnʌidi dai giñvaavoitudai siʌVuaana.
12Aidʌsi divia ʌVuaana ismaacʌdʌ vapacoi ʌoodami abiaadʌrʌ ʌoodami gʌnaajagʌi vaavoituda ʌliditai gocʌʌgaducʌdʌ ñiooqui isducatai Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌga gʌntʌtʌgitocana. 13Aidʌsi maiquia divia ʌVuaana Moseesacaru ʌʌmadu ʌgaa Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ aagidi gʌrʌʌqui aaduñicaru dai ooja liivruʌrʌ isducatai Diuusi divia agaitadai dai gatʌaanʌda agaitadai tami oidigi daama ʌmo imidagai. 14Dai isaapimʌ vaavoitudagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ aidʌ gia maatʌmu aapimʌ isʌrvaavoi isʌVuaana ʌʌpʌga divia iñsaanʌ dai gaaagidimi ansai aanʌ gooquiʌrioma divia iñagaitadai. Ʌgai idui ʌaa duiñdagai ismaacʌdʌ Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ aagidi ʌʌquioma Eliiasicaru isiduñia agaitadai. 15Cʌʌgavʌr gʌntʌgito caʌca aapimʌ istumaasi gʌnaagidi aanʌ.
16Sivi gʌnaagidamu aanʌ istumaasi ʌpan ducami ʌoodami sividadʌ. Ʌgai ʌpan ducami ʌaali ismaacʌdʌ plaasʌrʌ gatʌtʌvʌiña dai iiñoquidiña gʌaaduñi daidʌ itʌtʌdaiña: 17“Iiva aatʌmʌ muusicocʌdʌ mʌtai maitatuutudai. Susuañi aatʌmʌ mʌtai aapimʌ maisoigʌnʌʌli”, astʌtʌdaiña. 18Diviacai Vuaana ʌgai ismaacʌdʌ vapaconai ʌoodami dai ʌgai aliʌ duudatai gayunanduiña dai tomali ʌmo imidagai maitayʌʌdana istumaasi navamudaga. Mai aapimʌ pocaitiña sai ʌgai viaa ʌmo Diaavora tʌaañicarudʌ. 19Dai diviacai aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami dai maiduudatai gayunandui dai gayiʌʌyi mai pocaiti aapimʌ giñparunaitai ansaidʌ ʌrtuu naacʌdami dai iitʌracami tomasi tomali ʌmo imidagai mainavamucurui aanʌ, dai ansaidʌ ʌraduuñdʌ tumiñsi vuudami dai aa soimaasi ivuaadami. Vʌʌscʌrʌ maimaatʌ nʌidi aapimʌ isducatai Diuusi gʌrsoi Vuaana ʌʌmadu aanʌ sai maatʌna aatʌmʌ istumaasi gʌaagai tʌsiduñiagi ―tʌtʌdai ʌSuusi.
―――
20Amaasi ʌSuusi gʌaagacai aagidi ʌoodami siʌʌ soimaasi ivuaadana Corasiiñiʌrʌ oidacami dai Betasaidʌrʌ oidacami dai siʌʌ soimaa taata agai ʌgai. Ʌsuusi ivuaadana mui naana maasi gʌgʌrducami Corasiiñiʌrʌ dai Betasaidʌrʌ tai vʌʌscʌrʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgito dai apiasoimaasi ivueeyi ami oidacami cascʌdʌ ʌSuusi bagaimi daidʌ itʌtʌdai:
21―Soogigi aapimʌ Corasiiñiʌrʌ oidacami dai Betasaidʌrʌ oidacami siʌʌ soimaa taatamu aapimʌ. Ʌoodami ismaacʌdʌ Tiiroʌrʌ dai Sidooniʌrʌ oidacatadai maitʌrjudidíu dai maivaavoitudai Diuusi. Istʌʌgimudai ʌgai istumaasi gʌgʌrducami mʌsmaasi tʌʌ aapimʌ ʌgai gia ʌma duucai gʌntʌtʌgitomudai dai camaisoimaasi ivuaadamudai dai gʌnaadamudai yuucusi tutuucucami dai gʌncocomaivadamudai mataicʌdʌ dai poduucai tʌʌgidamudai aa oodami iscaʌma duucai gʌntʌtʌgito dai camaisoimassi ivuaada agai. 22Dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami vaamioma soimaasi gʌntaatatuldamu ʌgai aapimʌ siʌTiiroʌrʌ dai Sidooniʌrʌ oidacami. 23Dai aapimʌ judidíu Capernauumʌrʌ oidacami povai ʌnʌlidi mʌsai iimia agai Diuusi ʌʌmadu baiyoma mʌiimia agai Diaavora ʌʌmadu. Ʌoodami ismaacʌdʌ Sodoomʌrʌ oidaga maitʌrjudidíu dai maivaavoitudai Diuusi dʌmos isʌgai tʌʌgimudai istumaasi gʌgʌrducami mʌsmaasi tʌʌ aapimʌ aidʌ gia Diuusi maiugititudamudai Sodoomʌrʌ oidacami quiaa oidacamudai oodami Sodoomʌrʌ. 24Dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami vaamioma soimaasi gʌntaatatuldamu ʌgai aapimʌ siʌSodoomʌrʌ oidacami ―tʌtʌdai ʌSuusi.
25Amaasi ʌSuusi potʌtʌdai Diuusi gʌooga:
―Giñooca aanʌ gia sʌʌlicʌdʌ siaa gʌduutudai aapi apʌrbaitʌcʌaacami tʌvaagiʌrʌ dai oidigi daama. Aapi apʌtmaimaatʌtuli idi maasi ismaacʌdʌ poʌlidi isʌrsastudugami, aapi maatʌtuli mosʌca ʌgai ismaacʌdʌ maatia ʌlidi gʌmamaatʌtuldaraga. 26Cʌʌgaduava giñooca poduucai ipʌli aapi dai poduucai idui ―tʌtʌdai ʌSuusi gʌooga.
27Dai apiamamaatʌtuldi ʌSuusi ʌoodami dai potʌtʌdai:
―Giñooca giñmaa vʌʌsiaʌcatai. Aanʌ ʌrDiuusi maradʌ dai tomali ʌmaadutai maicʌʌga giñmaatʌ mosʌca giñooca dai tomali ʌmaadutai maicʌʌga maatʌ giñooca mosʌca aanʌ ismaacʌdʌ ʌrmaradʌ ʌgai. Dai vʌʌscʌrʌ oidaga aa ismaacʌdʌ maatʌ giñooca mosʌca ʌgai ismaacʌdʌ aanʌ ipʌlidi sai maatʌna. 28-29Vʌʌscatai aapimʌ ismaacʌdʌ caoojogi ʌʌgiditai mamaatʌtuldaragadʌ ismaacʌdʌ gamamaatʌtuldi quiquiuupiʌrʌ, aapimʌ maitʌniibʌstacan tadaga gʌniibʌdaga gomaasicʌdʌ, giñvaavoitudavurai dai giñdagito nai aanʌ gʌnmamaatʌtuldiadagi dai ʌʌgiadavurai istumaasi gʌnmamaatʌtuldiada aanʌ. Aanʌ maioojodai giñmamaatʌrdamiga dai maigʌʌducʌdʌ giñʌlidi aanʌ dai gʌniibʌstacan taadacamu aapimʌ. 30Maisijaiga isʌʌgiada aapimʌ giñmamaatʌtuldaraga ―tʌtʌdai ʌSuusi.
© 1981, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.