Lucas 22
22
Ku jä israel jayeta tkotsmujkte tsoj jä Jesús tmatstat
(Mateo 26.1-5; 14-16; Marcos 14.1-2; 10-11; Juan 11.45-53)
1Wintëman wye'ena jä xëë juma jä jayeta kyayta jä tsapkaaky juu ka' y'on mëëta, jä pascua xyëë. 2Jä tee' nyiwintsenta mëët jä juu jäp tsaptïjkp yajk'ixpëjktep, t'ixteta tsoj jä Jesús tyajk'ooktat ayuts, jä'ä tsyëketep jä'ä nimay jayeta. 3Wa'nit jä winëëmpa tutëjkke jä Judas, nitu'k juu nimajkmätsk ixpëjkpa ijte, juu ijt xëë Iscariote. 4Jä ninëjkx jä tee' nyiwintsenta jäts jä tujpa nyiwintsenta juu jäp tsaptïjkp tuntep, jä mëët tkotsmujkte tsoj jä Jesús tkëë yajket jä'ä. 5Wa'ajts oy tjawete jääta wa'nit tuwinwaanete jä Judas jäts myotap meen. 6Kyupëjk jä wa'nit jä t'ixtukwan wintsoj tunet, juma wye'ena jä nimay jaye tka' mëëta, jäts tkëë yajket jä Jesús.
Jä wintsën jä pascua y'aux tnipëëme
(Mateo 26.17-29; Marcos 14.12-25; Juan 13.21-30; 1 Corintios 11.23-26)
7Ku jä xëë tpaaty juma jä jayeta tkayta jä tsapkaaky juu ka' y'on mëëtap, jäts tyajk'oojkta tu'k jä borrego juu wintsejken yajkwaantep jä pascua xëë. 8Wa'nit jä Jesús tkex jä Pedro mëët jä Juan, yajknïmyete:
—Nëjkxta xyajk'oyeta juma jä pascua y'aux nyajknaxmet.
9Jäts jääta tyajktïwete:
—¿Juma xtsek jäts ëëts nyajk'oyat? 10Wa'nit jä Jesús y'atsowete:
—Ku miits mtëjketat jäm mëj kajpen jootm, jäts xpaatat tu'k jä ya'atyëjk juu tu'k jä tsiw tpawitsp në'ë mëët. Jäts xpanëjkxtat jäm juma jä'ä tëjk jä tyëjkat, 11jäts jä kutëjk xnëjmetat: Jä yajk'ixpëjkpa tyajktïïwep: ¿Jumak jä ijt juma tmëët a'uxyat jä'ä ixpëjkpata jä pascua xëë? 12Wa'nit jä mtuujk'ixetat tu'k jä'ä tëjk juu kïjxp juu mëj ijt awa'ajts tmëët jäts awatan juma jä'ä aux ijtet. Jäp xyajk'oyetat jä aux.
13Wa'nit jä'äta nyëjkxte jäts we'en tpaate tsoj jä Jesús nyë'ëmxete, wa'nit tyajk'oyete jä pascua y'aux.
14Ku jä aux aats tpaatty, jä Jesús mëët jä nimajkmätsk jä y'ixpëjkpata jä tsyinye'oyete jäm juma jä kyaaytat. 15Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete:
—We'enjun ëts yëë ntsëjk jäts ntunet miits mëëta yëë pascua aux namka'nem ëts n'eeknem. 16Xyam ëts nwa'any jäts ka' yëë yajktunet jätu'k ok yëë pascua aux konem jäyip nijum kyutunkëxet jä Kunu'kxtee kyutujken.
17Wa'nit jä tu'k jä a'uken tkeyëk jäts, jä Kunu'kxtee kukotsen tmoy, wa'nit wya'any:
—Axa'jeta yëë auuken jäts x'ujknaxtat miitsta; 18we'en ëts miits nëmeta jäts ka' yëë jätu'k n'ook uujknet jä Uva në'ë, konem jä Kunu'kxtee jä kyutujken tyajkminet yaja naaxwiin.
19Wa'nit jä tsapkaaky tkonejk jäts, jä Kunu'kxtee kukotsen tmoy, wa'nit tujkwäkx jäts yajkmooyte jääta, wa'nit wya'any:
—Yëë we'e ëts jä nikx'kom, ku ëts namyatsojkwänye jäts n'ooket miits m'oyen këxta. Jäts miits xjaa'myëtstat ëts këjx.
20Nawye'en tun jä a'uken ku y'auxekexte, jäts wya'any:
—Yëë a'uken jä yëëwe'e jä nam kojtstan ëts nïpen këx, ku ëts tiaxwa'any miits m'oyen këxta. 21Jä juu ëts xyam xni'ëënawaamp xyaja jä'ä, ëts, nmëët kaay. 22Jä Jaye y'unek jä kyutyunep tsoj jä yajkpawa'any, yajk'ayoow jä jaye juu tkë'ë yajkwaamp.
23Wa'nit jääta ojts nyatyukotseta tu'k jä nitu'k pën jä wee juuwe kë'ë yajkwaanep.
¿Jäts nyatyukotsete pën jäwe juu tnimëjep?
24Jäts jä ixpëjkpata nyatyukotsete pëne ijtep juu tnimëjap. 25Wa'nit jä Jesús nyë'ëmxete, yaja naaxwin jä jayeta, jä yajkutujkpa mëjk jä jaye tyajknikutuka, jäts nipyëmeta jäts jäwe tnimëjetep. 26Jäts ka' we'en miits mjaywetat, jäts juu tnimëjep we'en nyapyemet nïïjk naaxk, jäts juu yajkkutujkp nawye'en jä ijtet ixun jä tuumpa. 27Pën ¿jäwe juu tnimëjep, jä juu na'xp kaaywa o'k jä juu tyajk'naaxp jä kaaky jä tojkx? ¿Jä'ä wi'in tnimëjep juu na'xp kaaywa jayïp? Jäts ëts yaja miits nmëët'ita we'en ixun tu'k jä tuumpa.
28Yaja miits m'ijta ëts mëët ku jä winëëmpa ëts xka'meejkx. 29Paaty, ëts nyajkwa'any jä kutujkën, nawye'en ixun ëts jä nTee' xmooy jä kutujkën, 30jäts miitsta jäm mkaaytat m'uuktat juma ëts nkay jäm juma ëts jä nkutujken nmëëta, jäts jäm miits mtsenetat juma jä kutujkën jäts xyanikutujketat jä nimajkmätsk jä Israel kyapën.
Jesús t'awana ku jä Pedro kyuëëwaane
(Mateo 26.31-35; Marcos 14.27-31; Juan 13.36-38)
31Wa'nit jä Wintsën wya'any:
—Simón, Simón, jä winëëmpa të miits myajk'amoteta jäts myajkwinxittat we'en ixun jä tsapmook yajkwinxit; 32jäts të ëts jä maayen pëjktsowen n'amote mits këx, jäts ka'tii jä mjaantsy'jaawen tyoke. Jäts mits, ku wye'ena mwimpijtne ëts mëët, jäts xkojtsmëjkat yëë muju'uktëjkta jäts jä mjaantsy'jaawenta tu'kye ijtat.
33Wa'nit jä Simón Pedro wya'an:
—Wintsën, napyëëmep ëts jäts mits nmëët nëjkxet jäp puxentïjkp, jäts mits nmëët ooket.
34Wa'nit jä Jesús y'atsoowe:
—Pedro, we'en ëts mits nïjma jäts xyam, ka'nem wye'ena jä na'atsew y'ayaaxy, jäts mits mutuujk ok wye'ena texku'ëën jäts ka' ëts mits x'ixa.
Teman jä xëë juma wye'ena yajk'matswaane jä Jesús
35Wa'nit jä Jesús yajktïïwexte:
—Jun'it miits mpakäxte ka' mmeen xmëëta ka' jä apëjken xwitste jäts ka' mkë'ëkexta, ¿nikotsta ti ojts mka'ijtxeta?
Wa'nit jä'äta y'atsoowte:
—Ka' nijun'ijta.
36Wa'nit yajknĂŻmyete:
—Xyam, nit, pën pen jäp myeen, jäts tyajkminet, jäts nawye'en pën jäp jä y'apejken jäts twitset, jäts pën jä tsyu'ux ka'ijtp, we'en teeke jä wit jäts tjuuyet jä tsyu'ux. 37Ku mits nëmeta jäts nijum ëts nkutyunkexet tsoj jä kets ayuuk jäp wya'an: jäts nawye'en nyajkpëm ixun tu'k jä token tuumpa. Nijum we'en tyunet tsoj jäp jyapyeta ëts këx, jä nijum kutun'waanep.
38Wa'nit jä'äta wya'ante:
—Wintsën, xyaja mätsk jä tsu'ux.
Wa'nit jä y'atsëw:
—Ka' miits xwinmoteta amonta.
Ku jä Jesús tsyapkets jäm Getsemani
(Mateo 26.36-46; Marcos 14.32-42)
39Wa'nit jä Jesús pitsem jäts, we'en ixun jä ijtp, nyijkx jäm Olivos kyopkëxm tsapkotspa; jäts jä y'ixpëjkpata pyanëjkxete. 40Ku jäm jyeyte juma jä ijt, jäts yajknïmyete:
—Tsapkotsta, jäts ka'tii mtoken paata.
41Jäts wëën yajkukäkte jääta tu'k tsakatsyim jun, wa'nit jä kyuxtene jäts tsyapkets. 42Jäts wya'any: Tee', pën mtsejkp mits, ka' xyajkjaty jäts ëts ntsaatsyipaatet; ka' yë'japy ijtep tsoj ëts ntsejk, jä we'e ijtep tsoj mits xtsejk.
43Wa'nit nikitaake tu'k jä ángel juu jäm tsajpjotm tsomp, jäts ojts kyotsmëjka. 44Jä mëjk anuukxene, wa'nit mëjk yajktsapkets jä Jesús yaaxpy joot, jäts jä pyuxëjk nyaxketäky ixun jä mïyët tuu jä nipën. 45Ku jä tsyapkojtskix, wa'nit wimpïjtne juma jä y'ixpëjkpata tyaante, jäts ojts yajkpaata të jääta myanaxkëjxtene, jä tsyatswinmaayen këx. 46Wa'nit jä yajknïmyete:
—¿Tyëjx miits tmanaxtene? Putketa jäts tsapkotsta, jäts ka'ty mtoken paata.
Ku jä Jesús yajkmatsyi
(Mateo 26.47-56; Marcos 14.43-50; Juan 18.2-11)
47Kojtsp wye'ena jä Jesús, wa'nit jä nimay jaye jyeyte. Jä juu ijt txëë Judas, jäwe nitu'k juu nimäjkmätskta ixpëjkpa ijte, jäwe jä jayeta twintuupëjkp, jä tem twinkuwajke jä Jesús jäts ojts tsu'ukx, 48wa'nit jä Jesús nyë'ëmxe:
—Judas, ¿tu'k tsu'ukxye jäwe xkë'ëyäky jä Jaye y'unek?
49Juu jäm wenyetep mëët jä Jesús, Ku t'ixte tjawete tiwe tyunep kotsep, jäts tyajktïwete:
—Wintsën, ¿Nakyuwanep ëëts mëët yëë tsuujx?
50Wa'nit tu'k jä ixpëjkpa tyajktsatsye jä tee' tyuumpa, tkispu'ux jä y'akayen taatsk. 51Wa'nit Jesús wya'an:
—Matsojkta; we'en t'ijte.
Jäts jä Jesús tnixaje jä tuumpa tyaatsk, jäts ojts tyajk'ooyene. 52Wa'nit yajknïmyete jä tee'tëjkta nyiwintsenta, jäts jä juu jäp tsaptïjkp tuntep mëët juu tnimëjep jam kajpen këxm, jä'ä nyijäyte jäts tyajknëjkxtat jä Jesús:
—¿Tyëx miits ëts xnijäyeta tsu'ux mëët kïp mëët, we'en ëts xpëmta i'xun tu'k jä koyjaye? 53Win xëë ëts miits nmëët ijte jam tsaptëjkm, jäts ka' miits ojts xpayo'ota jäts ëts xmatstat. Xyam jä xëë tpaaty tsoj miits xtunwa'anta, jä winëëmpa kyutujken tunwaamp.
Ku jä'ä Pedro ku'ëën jä Jesús jäts ka' t'ixa
(Mateo 26.57-58; Marcos 14.53-54,66-72; Juan 18.12-18,25-27)
54Wa'nit jä Jesús tmatste jäts tyajknëjkxte jäm jä tee' nyiwintsen tyëjk wintëm. Jäts jä Pedro jekem jä tpa'ix'ooka. 55Jäm, tajukm ijt'kujk, jä jyëën tpëëmte, jäts jäm tnatsinwijte jä nimay jayeta; jäts jä Pedro nijëm tsyinye'ooye mëët jä'äta. 56Wa'nit, tu'k jä te'extëjk juu jäm tuump, ixpaate ku jäm xyääm, jäts ojts yajkwin'ixpeejt jäts wya'any:
—Yëë nawye'en myëët yëë ijt.
57Jäts jä Pedro ojts tku'ëën, jäts wya'any:
—Mits te'extëjk, ëts ka' yëë n'ixa. 58Jäts jäwään jä ijt nyax, jäts jätu'k jä jaye y'ixpaate jäts wya'any:
—Mits nawye'en yëë mëët m'ijt.
Wa'nit jä Pedro y'atsew:
—Ka', ya'atyëjk, ka' ëts nyë'ëa.
59Jäts jä ijt nyax tu'k yaaxp jun, jätu'k wyankome:
—Tïwa yëë mëët yëë ijt. Nawye'en Galileate jaye yëë.
60Wa'nit jä Pedro wya'any:
—Mits ya'atyëjk, ka' ëts nijawa pën ti mits mketsp.
Jäm wye'ena we'en, ka'nem kyotskïx jä Pedro, mutu'k jä natseew y'ayaaxy. 61Wa'nit jä Wintsën y'ixempijt jäts jä Pedro yajkwin'ixpeejt, wa'nit jä Pedro tjamyets tsoj jä Wintsën ojts nyë'ëmxe: xyam, ka'nem wye'ena jä natseew y'ayaaxy, jäts mits twye'ena ëts xku'ëën mutuujk ook. 62Wa'nit jä Pedro pitsem jäm juma wye'ena tsyïna jäts ojts mëjk nyaniyaaxe.
Ku jä Jesús tmujktunte
(Mateo 26.67-68; Marcos 14.65)
63Jä jayeta juu jä Jesús wye'ena t'ixijtep mëjk tuxiijkta tujotkitajkta jäts tsiijkte two'pte. 64Jäts wintsumte wa'nit tsïjkte, jäts tyajktïwete:
—Kumaye pën te mtsïïjke. 65Jäts mëjk tmukotsna'axte tjum'nëmeta tynëjmeta.
Ku jä Jesús twinkuwake jä jayeta juu tyajknikutujtep jä Israel
(Mateo 26.59-66; Marcos 14.55-64; Juan 18.19-24)
66Ku jä ijt ojts jyatejk, wa'nit ojts nyamyuketa jä israel myïjït jayeta, jäts jä tee'tëjk nyiwintsenta mëët jä juu jäp tsaptïjkp yajkutujktep, jäts tyajknëjkxte jä Jesús jäm juma jä kyutujkentëjkta. Jäm ojts tyajktïweta:
67—Nikotse, Âżmits jäwe jä MesĂas?
Jäts jä y'atsëw:
—Ku ëts nwaanet jäts we'en, ka' ëts miits xjaantsyi'jawetat. 68Jäts ku ëts miits n'it nyajktïwetat, ka' miits n'it m'atsowenpïjtat. 69Xyamye n'it jä Jaye y'unek tsyenat jäm jä Kunu'kxtee y'akaayen kë'ëm juu nijum ooyxe'këxep.
70Wa'nit nijum jä jayeta tyajktïwete:
—¿Tis mits jäwe'e jä Kunu'kxtee y'unek?
Wa'nit jä Jesús y'atsowenpijt:
—Miits këëm we'en mwaantep jäts ëts jäwe'e.
71Wa'nit jä'äta wya'ante:
—¿Tyëjx ïïm nyajktsojkem jäts pën tyajknikotspäjtep? Jäts të ïïm këëm nämotenaaxem tsoj yëë wya'any.
Currently Selected:
Lucas 22: LKMIXHUI
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
