Luka 9

Iisus työndäy omii opastujii ruadamah

(Matf. 10:5-15; Mark. 6:7-13)

1Iisus kučui yhteh kaksitostu opastujua i andoi heile väin da vallan piästiä rahvahii karuloin vallas da voimattomuksis. 2Häi työndi heidy vedämäh rahvahale sanua Jumalan valdah näh da piästämäh voimattomii. 3Häi sanoi: «Älgiä ottuat matkah nimidä – ni keppii, ni reppuu, ni leibiä, ni d՚engua. Tostu paiduagi älgiä otakkua. 4A kudamah taloih menettö yökse, sie eläkkiägi, kuni etto lähtene siepäi. 5A ku kudamastahto kohtas teidy ei vastatanne, lähtiet sit linnaspäi iäre da puistakkua pöly jallois, ku ozuttua: kai tämä tulou vie heile edeh.»

6Opastujat lähtiettih matkah. Hyö astuttih kyläs kyläh da saneltih kaikkiel jevangeliedu da piästettih voimattomii.

Irodu kyzelöy Iisussah näh

(Matf. 14:1-12; Mark. 6:14-29)

7Paginat kaikes sit, midä oli roinnuh, tuldih i muan n՚elländesvuitin herran Irodan korvih, i häi ei tiedänyh, midä duumaija. Yhtet paistih – toinah Iivan nouzi kuollielois, 8toizet arbailtih – Il՚l՚u jiäviihes muale, a kolmandet sanottih, buiteku kudailienne vahnois Jumalan iänenkandajis nouzi kuollielois. 9No Irodu sanoi: «Iivanal minä käskin leikata piän. A kenbo sit on tämä mies, kudamah näh minule sanellah nengostu?» Häi tahtoi nähtä Iisussua da vuotti vai aigua.

Iisus syöttäy viizituhattu miesty

(Matf. 14:13-21; Mark. 6:30-44; Iiv. 6:1-14)

10Apostolat tuldih järilleh i sanottih Iisusale, midä kaikkie hyö ruattih. Iisus otti heidy kerale i lähti Vifsaidan linnan lähäl olijah elämättömäh kohtah, ku olla sie yksinäh. 11No rahvas tiijustettih, kus on Iisus, i lähtiettih Hänele peräh. Iisus vastai heidy, pagizi heijänke Jumalan valdah näh da piästi hädähizii voimattomuksis.

12Konzu päivy rubei laskemahes, Iisusan kaksitostu opastujua tuldih Hänen luo da sanottih: «Piästä nygöi rahvastu lähtemäh. Anna mennäh lähimäzih kylih da taloloih, ečitäh ičelleh yösija da syömisty. Myöhäi olemmo tiä elämättömäs kohtas.» 13«Annakkua työ heile syvvä», sanoi Iisus. Opastujat sanottih: «Meil ei ole enämbiä nimidä, ku vai viizi leibiä da kaksi kalua; vai pidänöygo meil lähtie ostamah syömisty kaikele tälle joukole?» 14Sie, näit, oli läs viittytuhattu miesty. Iisus sanoi opastujile: «Käskekkiä rahvahale istuokseh joukoittain, nenga viizikymmen hengie kudamahgi joukkoh.» 15Hyö mugai luajittih, pandih kaikkii syömäh. 16Sit Iisus otti net viizi leibiä da kaksi kalua, kačoi taivahah da kiitti niilöis Jumalua. Häi katkoi leivät, andoi palat opastujile, ku hyö juattas rahvahile. 17Kaikin syödih kylläl, i jiändypalazii kerättih kaksitostu viršii.

Pedri tunnustau Iisusan Hristosakse Iisus ennustau omat gor՚at

(Matf. 16:13-23; Mark. 8:27-33)

18Kerran, konzu Iisus moliihes rahvahattomas kohtas da opastujat oldih Hänenke, Häi kyzyi heil: «Kenennybo minuu rahvas pietäh?» 19Opastujat vastattih: «Yhtet pietäh Sinuu Iivan Ristijänny, toizet – Il՚l՚annu, a erähät sanotah, buiteku Sinä olet kudaitahto ammui elänyh Jumalan iänenkandai, kudai nygöi elavui.» 20«A työ, kenennybo työ minuu piettö?» kyzyi Iisus. Pedri sanoi: «Sinä olet Jumalan Messii.» 21Iisus jyrkäh kieldi heidy sanomas täh niškoi kelletahto. 22Sit Häi vie ližäi: «Ristikanzan Poijal tulou äijy tirpua. Rahvahan vahnimat, ylimäzet papit da zakonanopastajat hyllätäh Händy, sit Händy tapetah, no kolmandennu päivänny Häi nouzou kuollielois.»

Iisusan noudajat

(Matf. 16:24-28; Mark. 8:34-9:1)

23Iisus sanoi kaikile: «Ken ku tahtonou astuo minule jälles, se kieldävykkäh omas ičes, otakkah joga päiviä oman ristan da astukkah minun peräh. 24Kačo, ken tahtou rippuo omas henges, se menettäy sen, a ken menettäy oman hengen minun täh, se suau sen. 25Midäbo hyviä on ristikanzale, ku häi suannou omakse kogo muailman, a hengen menetännöy, libo luadinou ičelleh vahinguo? 26Ken huijustah minuu da minun sanoi, sidä huijustah i Ristikanzan Poigu, konzu Häi tulou omas kunnivos, Tuatan da pyhien anheliloin väis da valgies. 27Toven sanon teile: täs joukos on erähii, kudamat ei kuolta, kuni ei nähtäne Jumalan valdukundua.»

Iisusan muuttumine

(Matf. 17:1-8; Mark. 9:2-8)

28Nenga n՚edälin mendyy, ku Iisus pidi tämän paginan, Häi otti kerale Pedrin, Iivanan da Juakoin i nouzi korgiele mäile molimahes. 29Konzu Häi moliihes, Hänen rožat muututtih, da Hänen sovat roittih moizet valgiet da läpettäjät ku tulenišku. 30Sit Hänen rinnale jiävittihes kaksi miesty, Moisei da Il՚l՚u, i ruvettih pagizemah Hänenke. 31Heis ymbäri oli taivahalline valgei, i hyö paistih Iisusan lähtendiä täs muailmaspäi. Se lähtendy roih Jerusalimas.

32Pedri da hänenke olijat opastujat painuttih syväh uneh. Havaččuhuu hyö nähtih, Iisusas ymbäri oli taivahalline valgei da Hänen rinnal seizoi kaksi miesty. 33Konzu net miehet oldih lähtemäs, Pedri sanoi Iisusale: «Opastai, hyvä on meile täs olla. Myö luajimmo kolme lehtikodua: Sinule, Moiseile da Il՚l՚ale.» Häi ni iče ei tiedänyh, midä pagizou.

34Vie Pedrin paistes tuli pilvi da peitti heidy kaikkii pilvekseh. Opastujat pöllästyttih, ku nähtih, kui net miehet peityttih pilveh. 35Pilvespäi kuului iäni: «Tämä on Minun Poigu – Minun Vallittu. Kuunnelkua Händy!» 36Konzu iäni hävii, opastujat nähtih: Iisus on yksin. Hyö oldih vaikkani, i silloi vie nikelle ei sanottu sih niškoi, midä nähtih.

Iisus ajau brihačus karulazen

(Matf. 17:14-18; Mark. 9:14-27)

37Konzu hyö tossupiän tuldih mäilpäi alah, Iisussua vastuamas oli suuri rahvasjoukko. 38Yksi mies kirgui rahvasjoukon keskes: «Opastai, minä pokoroičemmos Sinule: tule kaččomah minun poigua. Häi on minun aino lapsi! 39Paha hengi aijoitellen tembuau händy, vongahtah i kobristelou brihaččuu muga, ga hänel vuahti lähtöy suus. Muga se muokkuau brihaččuu, sit gor՚anke lähtöy hänes. 40Minä pokoroičimmos Sinun opastujile, ku hyö ajettas se iäre, no hyö ei voidu.» 41Sit Iisus sanoi: «Oi, tädä uskomattomua da pahakse heittynytty rahvaspolvie! Viego hätki minul pidänöy olla teijän keskes da tirpua teidy? Tuo poiguadas tänne.» 42Vie sitgi, konzu brihačču oli astumas Iisusan luo, karu räigäi händy muadu vaste da vedi koukkuh. No Iisus kieldi paganhengie, piästi brihačun da andoi poijan tuatalleh. 43Kaikin oldih pöllästyksis, ku nähtih Jumalan vägi da suurus.

Iisus myös pagizou omua kuolendua

(Matf. 17:22-23; Mark. 9:30-32)

Ku kaikin diivittih Iisusan ruadoloi, Häi sanoi opastujile: 44«Pangua mieleh, midä sanon teile: Ristikanzan Poigu annetah rahvahan käzih.» 45Opastujat ei ellendetty, midä Häi tahtoi sil sanuo. Se oli ku salvattu heis, i sendäh hyö eigo ellendetty Hänen paginua, eigo ruohtittu kyzyö Hänel, mih näh se oli.

Ken on vahnin

(Matf. 18:1-5; Mark. 9:33-37)

46Opastujien keskes rodih kiistu, ken heis on suurin. 47Iisus tiezi, midä hyö duumaijah. Häi otti lapsen, seizatti iččeh rinnale 48da sanoi heile: «Ken ottanou iččeh luo minun nimes tämän lapsen, se ottau iččeh luo minuu. I ken ku ottanou iččeh luo minuu, ottau i sidä, ken minuu työndi. Kačo ku se teis, ken on kaikis vähävägizin, on kaikis suurin.»

Ken ei ole teidy vastah, se on teijän puoleh

(Mark. 9:38-40)

49Sit Iivan sanoi Iisusale: «Opastai, myö näimmo yhten miehen, kudai Sinun nimes ajoi iäre karuloi. Myö kiellimmö händy ruadamas sidä, ku häi ei novva Sinuu yhtes meijänke.» 50No Iisus sanoi hänele: «Älgiä kielläkkiä. Ken ei ole teidy vastah, se on teijän puoleh.»

IISUS MATKAL JERUSALIMAH 9:51-19:27

Samarielazet ei vastata Iisussua

51Konzu Iisusan taivahahotanduaigu oli jo lähäl, Häi lujah otti mieleh mennä Jerusalimah. 52Ielpäi Häi työndi sinne viestinvedäjät. Net lähtiettih matkah i tuldih yhteh samarielazeh kyläh, ku varustua sie kai Iisusan tulendale. 53No kylän rahvas sendäh kieldävyttih vastuamas Iisussua, ku Häi matkai Jerusalimah. 54Ku tämä tiijustettih Iisusan opastujat Juakoi da Iivan, hyö sanottih: «Ižändy, tahtotgo, käskemmö tulele iškie taivahaspäi da hävittiä kylän eläjii?» 55Iisus kiändyi opastujih, kieldi heidy [da sanoi: «Työ etto tiijä, mittumas henges tulluot työ oletto. 56Eihäi Ristikanzan Poigu tulluh hävittämäh ristikanzoin hengii, a tuli piästämäh niilöi.»]. Sit hyö kaikin jatkettih matkua toizeh kyläh.

Novva minuu!

(Matf. 8:19-22)

57Konzu hyö matkattih ielleh, yksi mies sanoi Iisusale: «Minä novvan Sinuu, kunne vai Sinä mennet.» 58Iisus sanoi hänele: «Reboloil on kolot dai taivahan linduloil pezät, no Ristikanzan Poijal ei ole, kunne piädy painua.»

59A toizele Iisus sanoi: «Novva minuu!» Se vastai: «Opastai, anna minule enzimäi kävvä tuattua muah panemah.» 60No Iisus sanoi hänele: «Anna kuolluot pannah muah omii kuolluzii, a sinä mene da sanele Jumalan valdah näh.»

61Vie eräs sie sanoi: «Opastai, minä novvan Sinuu, no anna minule enzimäi kävvä prostimahes omienke.» 62Iisus vastai hänele: «Ken ku adrah tartuhuu kačahtellehes tuaksepäi, se ei päi Jumalan valdukundah.»

Currently Selected:

Luka 9: LIVVI

Highlight

Copy