San Lucas 21
21
Rekua ofrenda rütinä̧ju̧
(Mc 12.41-44)
1Jesú-mä̧, to'omȩnä̧ ofrenda rütäwo̧ka̧nä̧ ruwotü ttiäre ofrenda ttüta'a topinü̧. 2Ja̧'wa̧ta̧nü̧ yajute rekua usurä isaju'i̧nä̧, pärätä o̧bi̧ to̧bi̧rȩ kküta'a topinü̧. 3Ja̧'wa̧nü̧ ji̧yä̧ku̧ pä'inü̧:
—Isopäi'ünä̧ ukuturu pä'üsä, yajujua rekua usurä isajumä̧ kkorotüttü'i̧nä̧ abonä̧nü̧ ȩnä̧ju̧. 4Isopäi'ünä̧ pajumä̧ usurä isaju kka'anä̧, kkü̧jä̧'i̧jo̧mȩmä̧ o'kajuiyünä̧tä̧ kkiya'anä̧, kkorotümä̧ kki̧'i̧pü̧ttü̧tä̧ iyätü ja̧'a̧.
Dio-rü ukuokuäkuäwode ma̧ä̧chä̧kua̧'a̧ Jesú-mä̧ ji'äwinü̧
(Mt 24.1-2; Mc 13.1-2)
5Ja̧'wa̧ta̧nü̧ yotukunä̧, Dio-rü ukuokuäkuäwodemä̧ i̧nä̧wiyä adiu a̧'kua̧ku̧ttu̧, ofrenda jäwättü a̧'kua̧tä̧kuä̧wa̧'a̧ ttukuokuiyäku, Jesú-mä̧ pä'inü̧:
6Pi̧yȩ päkuätuku tü'kümä̧, ya'ute mo̧ro̧ ichäkua'a, 'ka̧tü̧ kku̧nä̧wä̧mä̧, kki̧'i̧pü̧ juiyünä̧tä̧ jȩä̧chü̧ mo̧ro̧.
Rüjí mo̧ro̧ ä'kanä̧ 'kuäopä̧kuȩ ji'äwinü̧
(Mt 24.3-28; Mc 13.3-23)
7Ja̧'wa̧ta̧nü̧, jä'epü ttä̧ju̧kui̧nä̧ku̧:
—Wo̧juȩkuä̧ i̧sa̧, ¿jua̧u̧mä̧ ti̧yȩnü̧ jä̧kua̧'a̧jä̧ttü̧? ¿ja̧'wa̧ta̧nü̧ däjéttü topü wo̧juä̧wä̧kua̧'a̧jä̧ttü̧, jua̧u̧ 'kuäopäkua'a ä'kanä̧mä̧?
8Ädätinä̧u̧: Yapareu jittäu kuesetätukuoka'a ttu̧'ȩpä̧rü̧nü̧ kka̧kuä̧tu̧kui̧. Isopäi'ünä̧ rekuätü ttü chi̧mi̧nä̧ ttichäkuotü. Pa̧'a̧nü̧ pä'ätü: «Ttütäsä Crito-mä̧, täkü jitä mo̧ro̧ pätekuächa'a» pätta'anä̧ kuesetätukuä. 9Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kurä wȩnȩ'i̧nä̧, pä'ä'chäkuäu ttiperekuächü'i̧nä̧ kuä̧ju̧kuä̧tu̧kuo̧mȩnä̧ yekuekui'ätukuä. Isopäi'ünä̧ ä̧kuo̧mȩnä̧mä̧ ja̧'wa̧nü̧tä̧ 'kuäopa pä'ü ja̧'a̧; ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, ji̧nä̧ rüjí mo̧ro̧mä̧ jo̧ka̧'a̧ jä̧kua̧'a̧.
10Yabonü̧ jiäwinä̧u̧: Kko̧ro̧jä̧ ruwotümä̧, kko̧ro̧jä̧ ruwotüku ttürowäwäkuotü. 11Rȩjȩ'i̧nä̧ ttü̧ȩpä̧kua̧'a̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ ppäi'i̧nä̧, märichei'i̧nä̧ kkoromȩ jü̧'a̧kuä̧ kkä̧kua̧'a̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ mo̧ro̧jä̧ jäwä i̧jȩkuä̧kua̧'a̧ yettekue'ünä̧.
12Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ pi̧yȩ 'kuäopäkua'a ä'kanä̧mä̧, 'chuttädätukuaku pä'ü ttusäkuä̧u̧jä̧. Ja̧'wa̧ta̧nü̧ sinagoga odewiyära̧'a̧ ttȩpä̧kuä̧u̧jä̧ jua'attü kärenä̧ ku̧'ä̧tu̧ku̧nä̧ wetta pä'ü, ruwotü ttä'ka jo̧mȩ'i̧nä̧ ttȩpä̧kuo̧tü̧jä̧ ttü chi̧mi̧ jäwänä̧mä̧. 13Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, ji̧yȩnä̧tä̧ jikuäwätukuajä̧ ttü chütü'kümä̧. 14Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, ä'kanä̧mä̧ chü̧ji̧pa̧ pä'ümä̧ däjé chukuokuäkua'ajó pä'ümä̧ kuamükuädätukuä. 15Isopäi'ünä̧ ttütä chi̧yä̧kua̧sä̧ wo̧juȩku̧nä̧ kukuokuätukua pä'ümä̧, kuaboiyotü to'ija̧'a̧ku̧ pättü juiyünä̧tä̧ ttiweyekua pä'ü. 16Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kuä'o̧tü̧ ja̧ pä'ü'i̧nä̧, kuawaruwä ja̧ pä'ü'i̧nä̧, ruwotürü iyü ttikuäkuä̧u̧jä̧. Ja̧'wa̧ta̧nü̧ yotukunä̧mä̧ kuä'äu'i̧nä̧ ttikuäkuotüjä̧. 17Ja̧'wa̧ta̧nü̧ o'katoi'ünä̧, Ttü jäwänä̧mä̧ ttü̧jü̧'ko̧ko̧u̧ kuäkuotüjä̧. 18Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, yorisotä kuwo'chetuku'i̧nä̧ to'e'ächokotü kuäkuotüjä̧. 19Isopäi'ünä̧ rüjí mo̧ro̧bü päi'ünä̧, 'kȩkui̧pä̧chä̧tu̧kuo̧ka̧'a̧ jü̧ttü̧mä̧, surojüttü ku̧ji̧pä̧kuo̧tü̧jä̧.
20Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, Jerusarȩ́ ütawiyä sobükuächünä̧ su̧ro̧do̧u̧ tto'epü ttu̧ju̧nü̧ttü̧mä̧, ku̧wo̧juä̧tu̧kua̧jä̧, täkü pi̧yȩ ütawiyämä̧ beipächa'a pä'ü. 21Ja̧'wa̧nü̧ päi'omȩnä̧, ütawiyänä̧ kka̧kuä̧tü̧mä̧, de'aku dü'ekuätukui; ja̧'wa̧ta̧nü̧ ütawiyä kkä'ko kka̧kuä̧tü̧mä̧ tü'ipächätukui; ja̧'wa̧ta̧nü̧ pättara̧'a̧ kka̧kuä̧tü̧mä̧, ppa̧kuä̧chä̧tu̧kuä̧. 22Isopäi'ünä̧ suronä̧ jȩtti̧nü̧ mikuä rȩbȩä̧kuä̧wä̧kua̧'a̧. Wȩyu̧tu̧ rütäwa'akutä. 23Ja̧'wa̧nü̧ 'kuäopa'anä̧, ¡isottü̧!, jitü muchotürü, atate ajätürü adiwoka'a jä̧kua̧'a̧, rü̧ȩnä̧ usurä ttȩmä̧wä̧kuo̧tü̧. 24Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkorotümä̧ kurodiyänä̧ 'kui'ü ttikuäkuä̧u̧, kkorotümä̧ kko̧ro̧jä̧ra̧'a̧ ttu̧wo̧juȩtä̧u̧ jü̧nä̧ ttȩpä̧kuä̧u̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ Jerusarȩ́-mä̧ judío pokotü surojuottepäkuomȩ, juätürü jo̧mȩ päi'omȩbü päi'ünä̧.
Ubo I̧tti̧ i̧chä̧kuȩ wȩnȩ
(Mt 24.29-35,42-44; Mc 13.24-37)
25Ja̧'wa̧ta̧nü̧ mo̧ro̧ kkä̧wa̧nä̧'i̧nä̧, yodó kkä̧wa̧nä̧'i̧nä̧, si̧ri̧'kü̧nä̧'i̧nä̧, ttu̧wo̧juö̧nä̧ i̧jȩkuä̧kua̧'a̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ pi̧jä̧ rȩjȩnä̧ttü̧ ttü̧ja̧mä̧ ttajuäkuäwäkuotü, rü̧ä̧ aje ppawa'a ä̧ju̧ku̧ yettekue'äkuotü. 26Rü̧ȩnä̧ tti̧ji̧yu̧wä̧chä̧rü̧nä̧ yettekue'äkuotü, pi̧jä̧ ttü̧ja̧mä̧, 'kuäopä̧kuȩ amükuädü; isopäi'ünä̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ ujuru kka̧ku̧'i̧nä̧ si'epü ikuäwäkua'a. 27Ja̧'wa̧nü̧ päi'omȩnä̧, ubo I̧tti̧rü̧ ajiya isoppanä̧ uruwoku, ujuruku icha'a tottäkuotü. 28Ja̧'wa̧nü̧ pi̧yȩ kka̧kuä̧ma̧'a̧ topümä̧, esewächi'ü ku kä'epätukui, isopäi'ünä̧ täkü ukuturu ȩmü̧ ichümä̧ tü'küpächü. 29Ja̧'wa̧ta̧nü̧ ji̧yȩtȩnä̧ wȩnȩtü̧ päinä̧u̧: Higo dau topätukui ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkoro dauwiyä'i̧nä̧. 30Jua̧u̧ ojiyä rärea'a to'kuätukuomȩnä̧, täkü du'omä̧ tü'küwächa'a pä'ü wo̧juä̧tü̧jä̧. 31Ja̧'wa̧nü̧ jü̧ta̧'a̧nü̧, pi̧yȩ jidäwäji o'kajuiyünä̧ 'kuäopa'a to'kuätukuomȩnä̧mä̧, täkü ru̧wa̧ Dio wȩä̧kuȩmä̧ tü'kü ja̧'a̧ pä'ü ku̧wo̧juä̧tu̧kua̧jä̧. 32Isopäi'ünä̧ pädäu̧jä̧, jitä pä̧nä̧ kka̧kuä̧tü̧ ttü̧ja̧mä̧ be'ipächokotü ttäkuotü, pi̧yȩ jidäwäji 'kuäopomȩbü päi'ünä̧. 33Mo̧ro̧jä̧'i̧nä̧, pi̧jä̧ rȩjȩ'i̧nä̧ beipächä̧kuȩ, ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ chi̧wȩnȩmä̧ beipächokü jä̧kuȩ. 34Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kua̧mü̧nä̧ pa̧ja̧tü̧ ttu̧'ȩpä̧rä̧kuäu̧nu̧ kka̧kuä̧tu̧kui̧, abo 'kuäo'ünä̧ kuä̧nü̧mä̧, tä̧'ä̧mä̧kuä̧u̧mä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ pi̧jä̧ jäwämä̧ rü̧ȩnä̧ amükuädümä̧ jȩ'kuä̧tu̧kuä̧ ja̧'wa̧nü̧ jȩ'kuä̧tu̧ku̧ttü̧mä̧ ku̧ni̧chä̧rä̧tu̧kua̧'a̧nä̧ jua̧u̧ mo̧ro̧ rȩbȩä̧kuä̧u̧ juiyäkua'anü̧. 35Isopäi'ünä̧ kkoro jua̧'a̧rü̧ 'käriwänä̧ 'chuächia'a jä̧'i̧nü̧'a̧nü̧, ichäkua'a pi̧jä̧ ttü̧ja̧ o'katoi'ünä̧rü̧. 36Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, kuä'i'oka'a 'kuäopünä̧ Dio-rü ukuokui, pi̧yȩ 'kuäopä̧kuȩttü̧ kujuruku kki̧'i̧pü̧, ubo I̧tti̧ ä'ka jo̧mȩ kui̧jȩkuä̧kua̧'a̧nü̧. 37Ja̧'wa̧ta̧nü̧ Jesú-mä̧, mo̧ro̧mä̧ Dio-rü ukuokuäkuäwodettü wo̧juȩti̧nü̧, ja̧'wa̧ta̧nü̧ yodomä̧ Olivos mü̧ä̧'ka pättä'kanä̧ kkä̧'chi̧nü̧. 38Ja̧'wa̧nü̧ jo̧mȩnä̧, ttü̧ja̧mä̧ ji̧nä̧ yo̧ä̧i̧ku̧ ja̧'a̧nä̧, Dio-rü ukuokuäkuäwodera̧'a̧ 'chi̧nä̧tü̧ Jesú u̧wo̧juȩta̧'a̧ ttä̧ju̧kua̧ pä'ümä̧.
Currently Selected:
San Lucas 21: PNT13
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© Sociedades Biblicas Unidas en Venezuela
San Lucas 21
21
Rekua ofrenda rütinä̧ju̧
(Mc 12.41-44)
1Jesú-mä̧, to'omȩnä̧ ofrenda rütäwo̧ka̧nä̧ ruwotü ttiäre ofrenda ttüta'a topinü̧. 2Ja̧'wa̧ta̧nü̧ yajute rekua usurä isaju'i̧nä̧, pärätä o̧bi̧ to̧bi̧rȩ kküta'a topinü̧. 3Ja̧'wa̧nü̧ ji̧yä̧ku̧ pä'inü̧:
—Isopäi'ünä̧ ukuturu pä'üsä, yajujua rekua usurä isajumä̧ kkorotüttü'i̧nä̧ abonä̧nü̧ ȩnä̧ju̧. 4Isopäi'ünä̧ pajumä̧ usurä isaju kka'anä̧, kkü̧jä̧'i̧jo̧mȩmä̧ o'kajuiyünä̧tä̧ kkiya'anä̧, kkorotümä̧ kki̧'i̧pü̧ttü̧tä̧ iyätü ja̧'a̧.
Dio-rü ukuokuäkuäwode ma̧ä̧chä̧kua̧'a̧ Jesú-mä̧ ji'äwinü̧
(Mt 24.1-2; Mc 13.1-2)
5Ja̧'wa̧ta̧nü̧ yotukunä̧, Dio-rü ukuokuäkuäwodemä̧ i̧nä̧wiyä adiu a̧'kua̧ku̧ttu̧, ofrenda jäwättü a̧'kua̧tä̧kuä̧wa̧'a̧ ttukuokuiyäku, Jesú-mä̧ pä'inü̧:
6Pi̧yȩ päkuätuku tü'kümä̧, ya'ute mo̧ro̧ ichäkua'a, 'ka̧tü̧ kku̧nä̧wä̧mä̧, kki̧'i̧pü̧ juiyünä̧tä̧ jȩä̧chü̧ mo̧ro̧.
Rüjí mo̧ro̧ ä'kanä̧ 'kuäopä̧kuȩ ji'äwinü̧
(Mt 24.3-28; Mc 13.3-23)
7Ja̧'wa̧ta̧nü̧, jä'epü ttä̧ju̧kui̧nä̧ku̧:
—Wo̧juȩkuä̧ i̧sa̧, ¿jua̧u̧mä̧ ti̧yȩnü̧ jä̧kua̧'a̧jä̧ttü̧? ¿ja̧'wa̧ta̧nü̧ däjéttü topü wo̧juä̧wä̧kua̧'a̧jä̧ttü̧, jua̧u̧ 'kuäopäkua'a ä'kanä̧mä̧?
8Ädätinä̧u̧: Yapareu jittäu kuesetätukuoka'a ttu̧'ȩpä̧rü̧nü̧ kka̧kuä̧tu̧kui̧. Isopäi'ünä̧ rekuätü ttü chi̧mi̧nä̧ ttichäkuotü. Pa̧'a̧nü̧ pä'ätü: «Ttütäsä Crito-mä̧, täkü jitä mo̧ro̧ pätekuächa'a» pätta'anä̧ kuesetätukuä. 9Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kurä wȩnȩ'i̧nä̧, pä'ä'chäkuäu ttiperekuächü'i̧nä̧ kuä̧ju̧kuä̧tu̧kuo̧mȩnä̧ yekuekui'ätukuä. Isopäi'ünä̧ ä̧kuo̧mȩnä̧mä̧ ja̧'wa̧nü̧tä̧ 'kuäopa pä'ü ja̧'a̧; ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, ji̧nä̧ rüjí mo̧ro̧mä̧ jo̧ka̧'a̧ jä̧kua̧'a̧.
10Yabonü̧ jiäwinä̧u̧: Kko̧ro̧jä̧ ruwotümä̧, kko̧ro̧jä̧ ruwotüku ttürowäwäkuotü. 11Rȩjȩ'i̧nä̧ ttü̧ȩpä̧kua̧'a̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ ppäi'i̧nä̧, märichei'i̧nä̧ kkoromȩ jü̧'a̧kuä̧ kkä̧kua̧'a̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ mo̧ro̧jä̧ jäwä i̧jȩkuä̧kua̧'a̧ yettekue'ünä̧.
12Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ pi̧yȩ 'kuäopäkua'a ä'kanä̧mä̧, 'chuttädätukuaku pä'ü ttusäkuä̧u̧jä̧. Ja̧'wa̧ta̧nü̧ sinagoga odewiyära̧'a̧ ttȩpä̧kuä̧u̧jä̧ jua'attü kärenä̧ ku̧'ä̧tu̧ku̧nä̧ wetta pä'ü, ruwotü ttä'ka jo̧mȩ'i̧nä̧ ttȩpä̧kuo̧tü̧jä̧ ttü chi̧mi̧ jäwänä̧mä̧. 13Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, ji̧yȩnä̧tä̧ jikuäwätukuajä̧ ttü chütü'kümä̧. 14Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, ä'kanä̧mä̧ chü̧ji̧pa̧ pä'ümä̧ däjé chukuokuäkua'ajó pä'ümä̧ kuamükuädätukuä. 15Isopäi'ünä̧ ttütä chi̧yä̧kua̧sä̧ wo̧juȩku̧nä̧ kukuokuätukua pä'ümä̧, kuaboiyotü to'ija̧'a̧ku̧ pättü juiyünä̧tä̧ ttiweyekua pä'ü. 16Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kuä'o̧tü̧ ja̧ pä'ü'i̧nä̧, kuawaruwä ja̧ pä'ü'i̧nä̧, ruwotürü iyü ttikuäkuä̧u̧jä̧. Ja̧'wa̧ta̧nü̧ yotukunä̧mä̧ kuä'äu'i̧nä̧ ttikuäkuotüjä̧. 17Ja̧'wa̧ta̧nü̧ o'katoi'ünä̧, Ttü jäwänä̧mä̧ ttü̧jü̧'ko̧ko̧u̧ kuäkuotüjä̧. 18Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, yorisotä kuwo'chetuku'i̧nä̧ to'e'ächokotü kuäkuotüjä̧. 19Isopäi'ünä̧ rüjí mo̧ro̧bü päi'ünä̧, 'kȩkui̧pä̧chä̧tu̧kuo̧ka̧'a̧ jü̧ttü̧mä̧, surojüttü ku̧ji̧pä̧kuo̧tü̧jä̧.
20Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, Jerusarȩ́ ütawiyä sobükuächünä̧ su̧ro̧do̧u̧ tto'epü ttu̧ju̧nü̧ttü̧mä̧, ku̧wo̧juä̧tu̧kua̧jä̧, täkü pi̧yȩ ütawiyämä̧ beipächa'a pä'ü. 21Ja̧'wa̧nü̧ päi'omȩnä̧, ütawiyänä̧ kka̧kuä̧tü̧mä̧, de'aku dü'ekuätukui; ja̧'wa̧ta̧nü̧ ütawiyä kkä'ko kka̧kuä̧tü̧mä̧ tü'ipächätukui; ja̧'wa̧ta̧nü̧ pättara̧'a̧ kka̧kuä̧tü̧mä̧, ppa̧kuä̧chä̧tu̧kuä̧. 22Isopäi'ünä̧ suronä̧ jȩtti̧nü̧ mikuä rȩbȩä̧kuä̧wä̧kua̧'a̧. Wȩyu̧tu̧ rütäwa'akutä. 23Ja̧'wa̧nü̧ 'kuäopa'anä̧, ¡isottü̧!, jitü muchotürü, atate ajätürü adiwoka'a jä̧kua̧'a̧, rü̧ȩnä̧ usurä ttȩmä̧wä̧kuo̧tü̧. 24Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkorotümä̧ kurodiyänä̧ 'kui'ü ttikuäkuä̧u̧, kkorotümä̧ kko̧ro̧jä̧ra̧'a̧ ttu̧wo̧juȩtä̧u̧ jü̧nä̧ ttȩpä̧kuä̧u̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ Jerusarȩ́-mä̧ judío pokotü surojuottepäkuomȩ, juätürü jo̧mȩ päi'omȩbü päi'ünä̧.
Ubo I̧tti̧ i̧chä̧kuȩ wȩnȩ
(Mt 24.29-35,42-44; Mc 13.24-37)
25Ja̧'wa̧ta̧nü̧ mo̧ro̧ kkä̧wa̧nä̧'i̧nä̧, yodó kkä̧wa̧nä̧'i̧nä̧, si̧ri̧'kü̧nä̧'i̧nä̧, ttu̧wo̧juö̧nä̧ i̧jȩkuä̧kua̧'a̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ pi̧jä̧ rȩjȩnä̧ttü̧ ttü̧ja̧mä̧ ttajuäkuäwäkuotü, rü̧ä̧ aje ppawa'a ä̧ju̧ku̧ yettekue'äkuotü. 26Rü̧ȩnä̧ tti̧ji̧yu̧wä̧chä̧rü̧nä̧ yettekue'äkuotü, pi̧jä̧ ttü̧ja̧mä̧, 'kuäopä̧kuȩ amükuädü; isopäi'ünä̧ mo̧ro̧jä̧nä̧ ujuru kka̧ku̧'i̧nä̧ si'epü ikuäwäkua'a. 27Ja̧'wa̧nü̧ päi'omȩnä̧, ubo I̧tti̧rü̧ ajiya isoppanä̧ uruwoku, ujuruku icha'a tottäkuotü. 28Ja̧'wa̧nü̧ pi̧yȩ kka̧kuä̧ma̧'a̧ topümä̧, esewächi'ü ku kä'epätukui, isopäi'ünä̧ täkü ukuturu ȩmü̧ ichümä̧ tü'küpächü. 29Ja̧'wa̧ta̧nü̧ ji̧yȩtȩnä̧ wȩnȩtü̧ päinä̧u̧: Higo dau topätukui ja̧'wa̧ta̧nü̧ kkoro dauwiyä'i̧nä̧. 30Jua̧u̧ ojiyä rärea'a to'kuätukuomȩnä̧, täkü du'omä̧ tü'küwächa'a pä'ü wo̧juä̧tü̧jä̧. 31Ja̧'wa̧nü̧ jü̧ta̧'a̧nü̧, pi̧yȩ jidäwäji o'kajuiyünä̧ 'kuäopa'a to'kuätukuomȩnä̧mä̧, täkü ru̧wa̧ Dio wȩä̧kuȩmä̧ tü'kü ja̧'a̧ pä'ü ku̧wo̧juä̧tu̧kua̧jä̧. 32Isopäi'ünä̧ pädäu̧jä̧, jitä pä̧nä̧ kka̧kuä̧tü̧ ttü̧ja̧mä̧ be'ipächokotü ttäkuotü, pi̧yȩ jidäwäji 'kuäopomȩbü päi'ünä̧. 33Mo̧ro̧jä̧'i̧nä̧, pi̧jä̧ rȩjȩ'i̧nä̧ beipächä̧kuȩ, ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ chi̧wȩnȩmä̧ beipächokü jä̧kuȩ. 34Ja̧'wa̧ta̧nü̧ kua̧mü̧nä̧ pa̧ja̧tü̧ ttu̧'ȩpä̧rä̧kuäu̧nu̧ kka̧kuä̧tu̧kui̧, abo 'kuäo'ünä̧ kuä̧nü̧mä̧, tä̧'ä̧mä̧kuä̧u̧mä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ pi̧jä̧ jäwämä̧ rü̧ȩnä̧ amükuädümä̧ jȩ'kuä̧tu̧kuä̧ ja̧'wa̧nü̧ jȩ'kuä̧tu̧ku̧ttü̧mä̧ ku̧ni̧chä̧rä̧tu̧kua̧'a̧nä̧ jua̧u̧ mo̧ro̧ rȩbȩä̧kuä̧u̧ juiyäkua'anü̧. 35Isopäi'ünä̧ kkoro jua̧'a̧rü̧ 'käriwänä̧ 'chuächia'a jä̧'i̧nü̧'a̧nü̧, ichäkua'a pi̧jä̧ ttü̧ja̧ o'katoi'ünä̧rü̧. 36Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, kuä'i'oka'a 'kuäopünä̧ Dio-rü ukuokui, pi̧yȩ 'kuäopä̧kuȩttü̧ kujuruku kki̧'i̧pü̧, ubo I̧tti̧ ä'ka jo̧mȩ kui̧jȩkuä̧kua̧'a̧nü̧. 37Ja̧'wa̧ta̧nü̧ Jesú-mä̧, mo̧ro̧mä̧ Dio-rü ukuokuäkuäwodettü wo̧juȩti̧nü̧, ja̧'wa̧ta̧nü̧ yodomä̧ Olivos mü̧ä̧'ka pättä'kanä̧ kkä̧'chi̧nü̧. 38Ja̧'wa̧nü̧ jo̧mȩnä̧, ttü̧ja̧mä̧ ji̧nä̧ yo̧ä̧i̧ku̧ ja̧'a̧nä̧, Dio-rü ukuokuäkuäwodera̧'a̧ 'chi̧nä̧tü̧ Jesú u̧wo̧juȩta̧'a̧ ttä̧ju̧kua̧ pä'ümä̧.
Currently Selected:
:
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© Sociedades Biblicas Unidas en Venezuela