Matfei 18
18
KUI USKOJIEN KANZUKUNNAL PIDÄY ELIÄ 18
Ken on suurin?
(Mark. 9:33-37, 42; Luk. 9:46-48; 17:1-2)
1Terväh sen jälgeh opastujat tuldih Iisusan luo da kyzyttih: «Ken on suurin Taivahallizen valdukunnas?» 2Sit Iisus kučui lapsen, pani händy heijän keskele 3da sanoi: «Toven sanon teile: ku etto kiändyne da roinne lapsien jyttymäkse, työ etto piäze Taivahallizen valdukundah. 4Se, ken pidäy iččie vähävägizenny ku tämä lapsi, on suurin Taivahallizen valdukunnas. 5I ken minun nimes ottau iččeh luo hos yhten nengoman lapsen, se ottau minuu. 6No ken ku vedänöy pahah hos yhten nämis vähävägizis, kudamat uskotah minuh, sille olis parembi, ku riputettas kaglah melliččykivi da upotettas meren pohjah.»
Muailman muanitukset
(Mark. 9:43-48)
7«Paha rodieu tälle muailmale sen muanituksien täh. Muanituksil pidäy tulla, no paha rodieu sille ristikanzale, kudaman kauti net tullah. 8Ku sinun käzi libo jalgu vedänöy sinuu riähkäh, leikkua se da lykkiä iäre. Onhäi parembi sinule, ku yksikäzizenny libo yksijalgazennu piäzet ilmanigäzeh elaigah, migu mollembien käzien da jalloinke sinuu lykätäh ilmanigäzeh tuleh. 9A ku sinun silmy vedänöy sinuu riähkäh, kiško se piäs da lykkiä iäres. Onhäi parembi sinul mennä ilmanigäzeh elaigah yksisilmäzenny, migu mollembien silmienke sinuu lykätäh tuliuaduh. 10Kačokkua, älgiä paheksikkua ni yhty nämis vähävägizis ristikanzois. Minä sanon teile: heijän anhelit taivahis voijah joga aigua nähtä minun taivahallistu Tuattua. [ 11Ristikanzan Poigu on tulluh eččimäh da piästämäh sidä, mi on kavonnuh.]»
Arbaituspagin yöksynyös lambahas
(Luk. 15:3-7)
12«Midä duumaičetto: ku keltahto ollou sada lammastu da yksi niilöis yöksynöy, eigo häi jätä niilöi yheksiäkymmendy yheksiä mägilöih da lähte eččimäh sidä yöksynytty? 13I ku häi sen löydänöy – toven sanon teile: häi ihastuu sidä lammastu enämbäl, migu niilöi yheksiäkymmendy yheksiä, kudamat ei yöksytty. 14Mugai teijän taivahalline Tuatto ei tahto, ku hävies hos yksi nämis pienis ristikanzois.»
Kui avvuttua riähkih kavonnuole vellele?
15«Ku sinun velli luadinou riähkiä [sinuu vastah], mene da pagize hänenke kaksi kahtel. Ku häi kuullou sinuu, sit sinä sait vellen järilleh. 16No ku häi ei kuulle sinuu, ota kerale yksi libo kaksi muudu da mene uvvessah hänen luo. Joga dielohäi pidäy lujendua kahten libo kolmen ristikanzan sanal. 17A ku häi ei heidy kuulle, sit sano kai uskojien kanzukunnale. No ku häi heidygi ei kuulle, sit olgah häi sinule ku Jumalua tundematoi libo ku maksuloinkeriäjy. 18Toven sanon teile: kai, min työ sivotto mual, se roih sivottu taivahas; min työ piästättö välläle mual, se roih piästetty taivahas. 19Minä sanon teile vie yhten: ku kahtei teis mual sovitanneh moliekseh mistahto dielos, hyö suajah se minun taivahallizes Tuatas. 20Kus kahtei libo kolmei kerävytäh minun nimes, sie minä olen heijän keskes.»
Arbaituspagin žiälettömäh käskyläzeh näh
21Sit Pedri tuli Iisusan luo da sanoi: «Ižändy, ku velli ainos luadinou riähkiä minuu vastah, äijygo kerdua minul pidäy händy prostie? Seiččiego kerdua?» 22«Ei seiččie, a seiččiekymmen kerdua seiččie», vastai Iisus. 23«Taivahallizen valduhäi on nengoine: Yksi suari tahtoi suaja čotan omis käskyläzis. 24Konzu häi rubei sidä ottamah, hänen edeh tuodih käskyläine, kudai oli hänele vellas kymmenetuhattu talantua.#18:24 Yksi talantu oli ruadajan 15-20 vuvven palku, a tämä velgu oli 10000 talantua! 25Miehel ei olluh mil maksua, i suari käski myvvä händy, hänen akkua, lapsii i kai elot da maksua velgu. 26Sit käskyläine heityi polvilleh hänen edeh da pokoroiččih: ‘Tirpa kodvaine, minä maksan sinule kai.’ 27Suaril rodih žiäli käskylästy. Häi piästi miehen da prostii hänele vellat. 28No konzu se käskyläine meni pihale, häi nägi sie toizen käskyläzen, kudai oli hänele vellas sada dinuarua.#18:28 Sada dinuarua oli nenga 3 kuun palku. Häi meni mieheh käzin, kobristi händy kulkus da sanoi: ‘Maksa vellat!’ 29Mies heityi polvilleh da pokoroiččih: ‘Tirpa kodvaine, minä maksan sinule kai.’ 30No toine ei tahtonuh vuottua. Häi meni da pani omua dovariššua tyrmäh, kuni se ei maksane velgoi. 31Toizet käskyläzet nähtih, midä rodih, i pahelduttih. Hyö mendih suarin luo da sanottih hänele kai. 32Sit suari käski kuččuo sidä enzimästy käskylästy iččeh luo da sanoi hänele: ‘Sinä olet paha käskyläine! Minä prostiin sinule kai vellat, ku sinä pokoroičittos. 33Eigo sinulgi pidänys žiälöijä omua dovariššua, kui minä žiälöičin sinuu?’ 34Tavan vallas suari andoi käskyläzen muokkuajien käzih, kuni se ei maksane kogo velgua. 35Nenga luadiu minun taivahalline Tuatto teilegi, ku jogatoine teis ei tävvel sydämel prostine vellie.»
Nu geselecteerd:
Matfei 18: LIVVI
Markering
Deel
Kopiëren
Wil je jouw markerkingen op al je apparaten opslaan? Meld je aan of log in
(c) Biblienkiännändyinstituuttu, Helsinki 2003