Mufananidzo weYouVersion
Mucherechedzo Wekutsvaka

Matta 5

5
1Nde Yeesu yi'i yimɓe ɗuuɗɓe e kawrita, o ƴeenti dow vaamnde, o jooɗii. Almaajiri'en boo ngari to ma'ako.
Barkaa ngoongaha
(Luka 6.20-23)
2Sey o fuɗɗi wa'ajingo ɓe, o vi'i :
3— Barkaa laatanto ɓeen annduɓe no tampuɓe yeeso Allah,
gam kamɓe ndonata Laamu ma'ako.
4Barkaa laatanto voyooɓe,
gam Allah no de'itiney ɓerɗe maɓɓe.
5Barkaa laatanto leestinɓe ko'e mu''en,
gam Allah no hokkey ɓe lesdi ndi o waɗani ɓe alkawal.
6Barkaa laatanto nanooɓe veelo e ɗomka waɗgo aadilaaku,
gam Allah no haarney ɓe.
7Barkaa laatanto yurmeteeɓe yimɓe,
gam Allah no yurmoto ɓe.
8Barkaa laatanto laaɓa ɓerɗe'en,
gam ɓe ngi'ey Allah.
9Barkaa laatanto fotnooɓe yimɓe,
gam ɓe noddirte ɓiɓɓe Allah !
10Barkaa laatanto ɓeen torraaɓe gam huugo goonga,
sabu ɓe ndonii laamu Allah.
11Barkaa laatanto on to yimɓe kuɗii on, torrii on, kaadii on kaadooje kalluɗe gam am. 12Nanee belɗum, ngamee, sabu laada ɗuuɗka e reenti on toon dow, gam noon ɓe torrirnoo annabo'en aartuɓe on.
Lamɗam e jayngol
(Markus 9.50  ; Luka 14.34-35)
13— Onon ngoni lamɗam duuniyaaru. Ammaa to ndakam ma'ajam ittake, noye ɗam vo'inirtee ? Ɗam nafataa koo ɗume ! Sey nii ɗam rufee tan, yimɓe njaaɓa ɗam.
14Onon ngoni jayngol duuniyaaru. Ay, si'ire nyiɓaande dow ƴoolde suuɗataako. 15Fitila huɓɓataake ka hippiree tummude, sey nii ka resee dow jo'inirde fitilaaji, gam ka yaynanoo yimɓe wonɓe nder wuro fuu. 16Noon haani jayngol mooɗon yaynira yeeso yimɓe, faa ɓe ngi'a kuuɗe booɗɗe ɗe kuwoton, ɓe teddina *Baabiraawo mooɗon gonɗo toon dow asama.
Ekkitinol Yeesu dow Tawreeta
17— To' on nyum mi warii fiirtugo dookaaji binndaaɗi nder *Tawreeta e defte annabo'en. Mi waraay gam fiirtugo ɗi, ammaa mi warii gam hebbitgo ɗi. 18Emi vi'a on goonga : to faa dow e lees re'aay fuu, koo toɓɓel e diidel ɓurngel famɗugo ittataake nder Tawreeta, sey to ɗum fuu ɗum heevii. 19Gam ma'ajum, koo moye huulti dooka ɓurka famɗugo nder ɗi'i dookaaji, o ekkitini woɓɓe waɗgo noon, kanko laatotoo ɓurɗo famɗugo nder *laamu Allah. Ammaa koo moye jogii ko dookaaji ɗiin mbi'i, o ekkitini woɓɓe waɗgo noon, kanko laatotoo mawɗo nder laamu Allah. 20Emi vi'a on : to aadilaaku mooɗon ɓuraay ngu *moodiɓɓe Tawreeta e *Fariisa'en, on nattataa nder laamu Allah sam.
Ekkitinol dow huunƴere
21— On nanii ko ɗum vi'inoo maamiraaɓe meeɗen : « To' neɗɗo waɗ war-hoore. Baɗɗo war-hoore fuu no sernante. »#5.21 Burtaaki 20.13 22Ammaa miin, emi vi'a on : kuunƴanɗo banndum fuu, fotii sernaneego. Kuɗɗo banndum fuu, vi'i mo : « Mehereejo » fotii darneego yeeso cernoowo ɓurɗo mawnugo. Biiɗo banndum : « Bemmbo » boo, fotii nattineego yiite jahannama. 23Gam ma'ajum, to a waddii sadaka maaɗa yeeso Allah dow sakkirde, ndeen kiimtiɗaa e woodi ciya potal hakkunde maaɗa e bannda, 24sey ndesaa sadaka maaɗa tawo, njahaa nja'afootiroyaa e bannda, ndeen mbittoya cakkaa sadaka maaɗa.
25To goɗɗo wullake ma, yawɗa siryootir e ma'ako ila on njottaaki to cernoowo. To naa noon, o yaharete to cernoowo, cernoowo boo waɗ maa nder juuɗe poliis, ɓe omndu maa nder kaso. 26Emi vi'i maa goonga : a vurtataako toon sam, sey to a biyake ko pe''aneɗaa fuu.
Ekkitinol dow njeenu
27— On nanii ko vi'ano : « Ta'a waɗ njeenu ! »#5.27 Burtaaki 20.14 ; Tokkitaaki Tawreeta 5.18 28Ammaa miin emi vi'a on : daarɗo debbo e daarɗe suuno fuu, o waɗii njeenu nder ɓernde ma'ako. 29Gam ma'ajum, to yitere maaɗa nde nyaamo waɗey maa e waɗgo hakke, ɗoof nde, fer to woɗɗi ! Igga cooyaa jokko wo'oto nder ɓanndu maaɗa e nattidaa e jokkule ɓanndu maaɗa fuu nder yiite *jahannama. 30To junngo maaɗa nyaamo waɗey maa e waɗgo hakke, tay ngo, fer to woɗɗi. Igga cooyaa jokko wo'oto nder ɓanndu maaɗa e nattidaa e jokkule ɓanndu maaɗa fuu nder yiite jahannama.
Ekkitinol dow ceergal
(Matta 19.9  ; Markus 10.11-12  ; Luka 16.18)
31— Ɗum vi'anooma boo : « Ceerɗo debbo muuɗum fuu, sey hokka mo ɗereewol ceergal. »#5.31 Tokkitaaki Tawreeta 24.1-4 32Ammaa miin emi vi'a on : ceerɗo debbo muuɗum to naa nder njeenu nanngi mo, waɗii mo nder njeenu. Kooviiɗo ceeraaɗo boo waɗii njeenu.
Ekkitinol dow hunayeere
33— On nanii ko maamiraaɓe meeɗen mbi'ano : « Ta'a huno dow fewre, ammaa hebbin alkawal ngal mbaɗɗaa yeeso Jawmiraawo. »#5.33 Lewinkoo'en 19.12 ; Limle 30.3 ; Tokkitaaki Tawreeta 23.21 34Ammaa miin, emi vi'a on : to' on kuno sam. To' on kunoro asama, gam ɗum jooɗorde Allah, 35koo lesdi, gam ɗum jaaɓruɗum kosɗe ma'ako, koo *Urusaliima, gam ɗum si'ire Laamiiɗo mawɗo. 36Ta'a hunoro koo laasol hoore maaɗa, gam a waawataa raningo ngol koo ɓalingo ngol. 37E haani bolle mooɗon laatoo « ee » koo « a'aa », ɗum heƴii. To ɗum ɓurii ɗoon, ɗum ivii gada e *Ceyɗaan.
Ekkitinol dow mba'ataari
(Luka 6.29-30)
38— On nanii ɗum vi'anooma : « Yitere biyoree yitere, nyiinde biyoree nyiinde. »#5.38 Burtaaki 21.24 ; Lewinkoo'en 24.20 ; Tokkitaaki Tawreeta 19.21 39Ammaa miin, emi vi'a on : to' on mba'ato baɗanɗo on ko halli. To goɗɗo menngake ma haɓawo nyaamo, hokku mo nano maa o menngo. 40To goɗɗo yaharii ma yeeso ceri'a gam te'etu maa toggoore, wooran mo faa e ngapaleewol maaɗa boo. 41To goɗɗo doolii ma roondanaago ɗum donngal yahago kiloomeetir go'otel, roondana mo ngal faa yahago kiloomeetirji ɗiɗi. 42Hokku toriiɗo ma. To goɗɗo ƴamii ma nyamaande, ta'a haɗ mo.
Ekkitinol dow yiɗgo wanywanyɓe
(Luka 6.27-28,32-36)
43— On nanii ɗum vi'anooma : « Ngiɗee banndiraaɓe mooɗon, nganyee wanyɓe on. » 44Ammaa miin emi vi'a on : ngiɗee wanywanyɓe mooɗon, ndo'anee torreyɓe on. 45To on mbaɗii noon, on laatoto ɓiɓɓe *Baabiraawo mooɗon gonɗo dow asama, puɗneyɗo naange muuɗum dow vooɗɓe e halluɓe, toɓneyɗo iyoonde dow aadali'en e ɓe ngalaa aadilaaku. 46To yiɗɓe on tan ngiɗɗon, kaye laada keɓoton ? Koo *jaɓooɓe janngal maa e ngiɗi yiɗɓe ɗum'en ! 47To banndiraaɓe mooɗon tan kinnoton, goɗɗum geetum mbaɗɗon naa ? Ay koo heeferɓe maa noon mbaɗata ! 48Onon, laatee on timmuɓe kama no Baabiraawo mooɗon gonɗo toon dow asama laatorii timmuɗo.

Zvasarudzwa nguva ino

Matta 5: fuq

Sarudza vhesi

Pakurirana nevamwe

Sarudza zvinyorwa izvi

None

Unoda kuti zviratidziro zvako zvichengetedzwe pamidziyo yako yose? Nyoresa kana kuti pinda