Matthew 7

7
Jesus kaa aayimuutahk e wiyaaskunitunaanuyich
Luke 6.37, 38, 41-42
1“Ekaawii wiyaaskunichekw, ekw maak namui chika uhchi wiyaaskunikunaawaau. 2Wesh taan mikw che ishi kanawaapahtamuwekwe taan e ishi wiyaaskunekw awen ekun mwehch che ishi kanawaapahtahk kaye wiya Chishemanituu wiyaaskunitaakwe. Taan e ishpish miiwet awen chekwaayuu eukun mwehch che ishpish miyaakanuut. 3Chekwaan wehchi naashch kanawaapahtamuwat chiichishaan e apishaashiyich upishinuun ekaa maak aapateyihtaman e mihchaaskuhch mistikw e pishiniyin chiya. 4Taanite chechii uhchi itat chiichishaan, ‘Nika wiihkuchihtaan maa chipishinuun,’ chiya maak e mihchaaskuhch mistikw e pishiniyin. 5Chiya kaa ayimihehkaasuyin, niishtam wiihkuchihtaah an mistikw kaa mihchaaskuhch chischiisikuhch kaa ihtakuhch ekw maak che miyu waapahtaman chechii wiihkuchihtaawat aniyuu chiichishaan upishinuun.”
6“Ekaawii miyaahkuch atimuch chekwaayuu e chisteyihtaakuniyich. Kaye ekaawii ishiwepinamuwaahkuch kuuhkuushach e shuuliyaauniyikwaauh waweshihunh wesh mikw kata taahtahkushkaatamuch kaye chika aapamuushtaakuwaauch chechii ushikuhiitaakuch.”
Nitutamaakw, naanituweyihchekw, paahpawahiichekw
Luke 11.9-13
7“Nitutamaakw taan e ishi nituweyihtamekw, ekw maak che miikuyekw. Naanituweyihtamukw ekw maak che miskamekw. Papaauhiichekw ekw maak che aapahamaakuyekw. 8Wesh tahtu awen kaa nitutamaat chika miyaakanuu aniyuu kaa ishi nitutamaat. Tahtu awen kaa naanituweyihchet chika miskam aniyuu chekwaayuu kaa naanituweyihtahk. Kaye tahtu awen kaa papaauhiichet chika aapahamuwaakanuu. 9Chiyawaau uhtaawiimaautikw, nituweyihtamaask aahch chikus aaihkunaauh, asinii aa chipaa miyaau. 10Maak namesa nituweyihtamaask chinepukw aa chipaa miyaau. 11Aat e ishpish machaatisiyekw eyuwehch chichischeyihtenaawaau chechii miyu miyekuch chitawaashiimuwaauch chekwaayuu. Etituu maak Kuuhtaawaau kihchikiishikuhch kaa ihtaat chika miyu miiweu taan e ishi nituweyihtamuwaakanuut.”
12“Taan e ishi nituweyimatwaau awenichii chechii ihtuutamaaskwaau ekun ihtuutamuuch. Eukw uu taapishkun e ishi chiskutamaachemakahch wiishuwewin kaye ekun kaa ishi waawiihtahkwaau uchischiwehiichesuuch.”
Kaa shaakuwaach meskanuu
Luke 13.24
13“Niishinh ishkwaahtemh, peyakw iyakashkaau ekw an peyakw shaakuwaashuu. An maak ishkwaahtem kaa iyakashkaach wehtan chechii pimuhtaanuuhch an meskanuu anite kaa itamuhch, mikw maak machishkutehch itamuu an meskanuu. Mihchetu maak awenichii pimuhteuch aniyuu meskanaayuu. An maak kaa shaakuwaashich ishkwaahtem ekute chipaa uhchi piihchenaawaau. 14Aayiman maak e pimuhtaanuuhch an meskanuu pimaatisiiwinihch kaa itamuhch. Namui maak mihchetu awen miskam aniyuu meskanaayuu.”
Taan e ishi miinisuut mistikw
Luke 6.43, 44
15“Ayaakwaamiishtawaahkuch machi uchischiwehiichesuuch. Mwehch maanishchaanishach ishinaakusuuch utah uschich mikw maak piihch anite upimaatisiiwiniwaahch mwehch mahiihkanich iteyihtaakusuuch.”
16“Aniyuu e itaatisiitwaau ekut che uhchi chischeyimekuch. Mwehch miinishah namui chii nihtaauchinh utuuspiyaahtikuhch maak iinaahtikw namui chii nihtaauchihtaau miinishah. 17Wesh e miyu nihtaauchit mistikw e miyusitwaau waapiminich chika nihtaauchuuch anit an mistikw ekw maak ekaa miyu nihtaauchit mistikw namui chika chii nihtaauchuuch e miyusitwaau waapiminich anit mistikuhch. 18E miyu nihtaauchit mistikw namui chika chii nihtaauchihtaau machiminh kaye maak ekaa miyu nihtaauchit mistikw namui chika chii nihtaauchitaau miyuminh. 19An maak mistikw ekaa kaa miyu miinishuut chika naatwaakahwaakanuu ekw che machishtawepinaakanuut ishkutehch. 20Eukw maak wehchi ititakuch ekute che uhchi chischeyimekuch anichii kaa wiyeshihiiwetwaau aniyuu e itaatisiitwaau muyaam e ishinaakusitwaau anichii mistikuhch kaa aayimuutamaatakuch, mikw taan e ishinaakusit an mistikw ekun che ishi nihtaauchiniyikwaauh miinishah.”
Namui wiiskaat kuuhchi chischeyimitin
Luke 13.25-27
21“Namui misiwe awen kaa pechi ishinihkaasit, ‘Utipeyihchikeu, Utipeyihchikeu,’ chika uhchi piihcheu kihchikiishikw chisheuchimaawinihch, anichii eukw kaa ihtuutahkwaau taan e ishi nituweyimikutwaau Nuuhtaawii kihchikiishikuhch kaa ihtaayich eukunich anichii che piihchetwaau.”
22“Iskutak utihchipayihche wiyaaskunicheu chiishikaau mihchetu awenichii nika itikuch aniyuu e chiishikaayich, ‘Utipeyihchikeu, Utipeyihchikeu, chitishinihkaasuwin nichii aapachihtaanaan e chischiwehiicheyaahch, chitishinihkaasuwin kaye nichii aapachihtaanaan mihchetu machiahchaahkuch aweyuu e chii piihchishkuwaatwaau chechii wiiwiitishihuuchishtwaau, kaye chitishinihkaasuwinihch uhchi maamishkaach chekwaayuuh nichii ihtuutenaan.’ 23Ekw che itakwaau, ‘Namui wiiskaat kuuhchi chischeyimitinaawaau. Maachiikw iichesikw nete chiyawaau kaa machaatisiyekw.’ ”
Kaa waaskaahiikanihchetwaau
Luke 6.47-49
24“Misiwe awen kaa nituhtahk nitayimuwiniyuu kaa ati ihtuutahk maak aniyuu kaa itweuch, mwehch naapeu kaa kachehtaaweyihtahk anite e paahpaachipiskaayich kaa wiikaapuuhtaat waaskaahiikaniyuu iteyihtaakusuu.”
25“Iskutak maak mesta chimuuniyich, maak iskutak e ati utihchiputeyich waaskaa aniyuu uwaaskaahiikanim maak iskutak mesta chiishtiniyich namui mechim chika uhchi aahchikaapuuniyuu aniyuu uwaaskaahiikanim, wesh naashch taapwe chii yaaichikaapuuhtaau anit aniyuu kaa paahpaachipiskaayich e chii wiikaapuuhtaat.”
26“Ekw awen kaa nituhtahk taan aniyuuh e iteuch ekaa maak kaa ihtuutahk mwehch awen ekaa kaa nisitweyihtahk anite yekaahch kaa wiikaapuuhtaat uwaaskaahiikanim ekun e ishinaakusit.”
27“Iskutak maak mesta chimuuniyich, e ati utihchiputeyich maak waaskaa aniyuu uwaaskaahiikanim, maak mesta chiishtiniyich, tiiwehch kaupayiniyuu aniyuu uwaaskaahiikanim, mitun tekash wanaataniyuu aniyuu uwaaskaahiikanim.”
Jesus usuuhkaatisiiwin
28Iskutak maak Jesus kaa itwet uyuu taan kaa wii itwet, misiwe aniyuuh aweyuuh naashch chii miskaateyimikuu aniyuu e ishi miskaastaakusit e chiskutamaachet.
29Wesh e chiskutamaachet namui uhchi iteyihtaakusuu e iteyihtaakusiyich aniyuu wiishuwewiniyuu kaa chiskutamaacheyich. Wes wiya e chiskutamaachet chii nisituhtaakusuu e ayaat tipeyihchichewiniyuu.

Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:

Matthew 7: crjrNT

Ìsàmì-sí

Pín

Daako

None

Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀