Mateo 2
2
Joni tiisi bo jonina Jesu jisxëna
1Belén tsi quiha Jesu coniquë, naa jodioba maí no. Toa mai rey Herodés yonani quiha. Toatiyá tsi quiha Jerusalén qui tres ca tiisi ca joni bo cahëniquë. Nëama, naa oriente ax ja bëcani quiha. 2Cahëhax,
—¿Jahuënia ni jodioba chama-chamaria, naa cobëna cato? Jahuë huishti no jisyamëquë noba mai xo na. Ja iqui tsi ja qui arahi no joquë ra —i nohiria qui naa tres ca tiisi ca joni bo niquë.
3Jatsi quiha shina-huëjënatsi chama Herodes niquë nicahax na. Shina-huëjëniquë Jerusalén ca nohiria ri. 4Jatsi jodioba arati iboba chama bo, Dios papi cahëxëni cabo, tihi cabo Herodés quënaniquë. Quënaxo tsi jato ja nicaniquë:
—¿Jahuënia tsi coxëhi ni mato Cristo, naa mato Xabahamati Ibo ra? —iquiina.
5Jatsi quiha ja quëbicaniquë:
—Jodioba maí tsi, naa Belén yacatá tsi ja coti xo. Tocani quiha Dios Chani yoanish cato, naa ja quënëni cató no:
6“Jisa Belén ca nohiria bá.
Jodioba maí tsi huëstima tsi xo toa mato oquë ca yaca huëtsa bo.
Jama, oquëhuahacaxëhi quiha mato yaca ri.
Belén tsi coxëhi quiha chama-chamaria.
Noho Israél ca nohiria bo ó bësoxëhi quiha”
ii quiha ja quënënina —i Herodes qui jaca niquë.
7Jatsi quiha johax ca tiisicanaibo qui chani Herodés raaniquë ja qui ja bëcano iquish na. Jamë jato bëta ja chanicasni quiha. Ja bëcaquë tsi quiha Herodés jato nicaniquë:
—¿Jënino tsi ma jisni ca huishti jisiquini? —iquiina.
8Jatsi quiha Belén qui Herodés jato raaniquë.
—Toa baquë mërahi bocata. Tsayahax jahari ma bëcano ëa yoaxëna. Ja qui cacasquia ëa ri ja qui araxëna —i jato qui ja niquë.
9Jatsi quiha Belén qui bocatsi quiha tiisi jaya ca joni bo niquë, Herodes nicahax na. Ja bocaquë tsi quiha jisiquitëquëniquë huishtima, naa jato maí tsi jisiquinish ca huishti jascaria cato. Jisiquixo tsi quiha Belén qui jato ja mëpiniquë. Jatsi Baquë Jesu ini ca iti qui cahëhax huishti niiniquë. 10Jatsi ja rani-ranicaniquë, huishti jisi na. 11Ranihax José xobo qui ja jicocaniquë. Jicoxo baquë ico ca María ja jiscaniquë. Jatsi ja mënicaniquë. Mënihax ja qui ja aracaniquë. Jaquirëquë quiha jato sota bo ja pëcacaniquë, ja bëcani ca jahuë bo ja qui axëna. 12Jaquirëquë ja namacanai cató tsi quiha Diós jato yobaniquë:
—Jahari Herodes qui boyamacahuë —iquiina.
Jaha tsi bahi huëtsa quiha jato país qui ja bocaniquë jahari.
Egipto mai qui José, María jabanina Jesu ya
13Tiisi ca joni bo bocaquë tsi quiha José qui ángel jisiquiniquë ja namahai cató no.
—Joihuë. Baquë pistia, jahuë jahëhua María, tihi cabo bihuë. Egipto mai qui jabatsicana. Toaparicahuë. Mato ë yoano tsi jënimaxëhi quiha ma bacahaina. Mi baquë mërapaima xo Herodes pë, axëna —nëa tsi quiha José qui ángel nëcaniquë.
14Jatsi quiha José joiniquë. Joixo Baquë, jahuë jahëhua, tihi cabo ja boniquë Egipto mai qui. Baquichá ja jisbayacani quiha. 15Toá tsi naama tsi quiha ja chitëcaniquë. Jatsi Herodes rësoquë tsi ja bacacaniquë. Nëca tsi Dios Chani yoanish cató quënëni ca jatihuahacani quiha, “Egipto quima noho Baquë ë quënaquë” i Ibo Dios ni quëshpi na.
Herodés soldado bo raanina xocobo ati
16Jabi tiisi jaya ca joni bá Herodes paraniquë, quinia huëtsa jato mai qui ja bacacani quëshpi na. Jatsi ja paracanai ca cahëhax Herodes caxarianiquë. Caxaxo tsi jahuë soldado bo ja raaniquë jatiroha ca Belén ca baquë bo ati. Jasca, Belén tahë ca yaca bo qui jato ja raani quiha, toá ca baquë bo ati. Jatiroha ca baquë bo quiha, naa dos años nama cabo ja ani quiha. Jabi ja tocaniquë shinaxo na, siri tsi jahari jato mai qui tiisi jaya cabo bocani nori iqui na. 17Jato ja quëyoquë tsi quiha Jeremías, naa Dios Chani yoanish cató yoani ca jatihuahacani quiha. Ja yoani tsi xo naa:
18“Anomaria iqui quiha Ramá ca pacotsa.
Cohuëria xo ja ara-aracanaina ra.
Toá tsi jato xocobo quëshpi tsi arahi quiha yoxa bo.
Ranihuatimaxëni tsi xo toa jahuë nohiria, jato baquë bo acacani iqui na”
tihi tsi ii quiha ja quënënina.
19Jatsi Herodes rësoniquë. Ja rësoquë tsi quiha José qui Iboba ángel jisiquiniquë ja namahai cató no. 20Jisiquihax,
—Joihuë. Baquë pistia, jahuë jahëhua, tihi cabo jahari Israel mai qui bohuë. Rësoyoniquë Baquë pistia acascanish cabo ra —i José qui ángel niquë.
21Jatsi quiha José joiniquë. Jesu pistia, jahuë jahëhua, tihi cabo bihax Israel mai qui ja bacaniquë. 22Bacaxo tsi quiha Herodes yamaba baquë Arquelaó yonahai ca ja nicaniquë. Jahuë jahëpa ja ratini quiha yonaxëna. Nicahax tsi quiha José raquë-raquëniquë. Toa mai qui ja cacasyamani quiha racaxëna. Jatsi quiha angél yobatëquëniquë ja namahai cató no, Galilea mai qui ja cano. 23Cahëhax Nazaret icanai ca yaca qui ja caniquë racahi na. Toa xo tsi jahuë xobo ja aniquë. Tocapijani quiha, Dios Chani yoanish cató chani jatihuaxëna, naa “Nazareno ja quënahacaxëti xo” i ja ni quëshpi na.
Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:
Mateo 2: cao
Ìsàmì-sí
Pín
Daako
Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀
© 2010, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
Mateo 2
2
Joni tiisi bo jonina Jesu jisxëna
1Belén tsi quiha Jesu coniquë, naa jodioba maí no. Toa mai rey Herodés yonani quiha. Toatiyá tsi quiha Jerusalén qui tres ca tiisi ca joni bo cahëniquë. Nëama, naa oriente ax ja bëcani quiha. 2Cahëhax,
—¿Jahuënia ni jodioba chama-chamaria, naa cobëna cato? Jahuë huishti no jisyamëquë noba mai xo na. Ja iqui tsi ja qui arahi no joquë ra —i nohiria qui naa tres ca tiisi ca joni bo niquë.
3Jatsi quiha shina-huëjënatsi chama Herodes niquë nicahax na. Shina-huëjëniquë Jerusalén ca nohiria ri. 4Jatsi jodioba arati iboba chama bo, Dios papi cahëxëni cabo, tihi cabo Herodés quënaniquë. Quënaxo tsi jato ja nicaniquë:
—¿Jahuënia tsi coxëhi ni mato Cristo, naa mato Xabahamati Ibo ra? —iquiina.
5Jatsi quiha ja quëbicaniquë:
—Jodioba maí tsi, naa Belén yacatá tsi ja coti xo. Tocani quiha Dios Chani yoanish cato, naa ja quënëni cató no:
6“Jisa Belén ca nohiria bá.
Jodioba maí tsi huëstima tsi xo toa mato oquë ca yaca huëtsa bo.
Jama, oquëhuahacaxëhi quiha mato yaca ri.
Belén tsi coxëhi quiha chama-chamaria.
Noho Israél ca nohiria bo ó bësoxëhi quiha”
ii quiha ja quënënina —i Herodes qui jaca niquë.
7Jatsi quiha johax ca tiisicanaibo qui chani Herodés raaniquë ja qui ja bëcano iquish na. Jamë jato bëta ja chanicasni quiha. Ja bëcaquë tsi quiha Herodés jato nicaniquë:
—¿Jënino tsi ma jisni ca huishti jisiquini? —iquiina.
8Jatsi quiha Belén qui Herodés jato raaniquë.
—Toa baquë mërahi bocata. Tsayahax jahari ma bëcano ëa yoaxëna. Ja qui cacasquia ëa ri ja qui araxëna —i jato qui ja niquë.
9Jatsi quiha Belén qui bocatsi quiha tiisi jaya ca joni bo niquë, Herodes nicahax na. Ja bocaquë tsi quiha jisiquitëquëniquë huishtima, naa jato maí tsi jisiquinish ca huishti jascaria cato. Jisiquixo tsi quiha Belén qui jato ja mëpiniquë. Jatsi Baquë Jesu ini ca iti qui cahëhax huishti niiniquë. 10Jatsi ja rani-ranicaniquë, huishti jisi na. 11Ranihax José xobo qui ja jicocaniquë. Jicoxo baquë ico ca María ja jiscaniquë. Jatsi ja mënicaniquë. Mënihax ja qui ja aracaniquë. Jaquirëquë quiha jato sota bo ja pëcacaniquë, ja bëcani ca jahuë bo ja qui axëna. 12Jaquirëquë ja namacanai cató tsi quiha Diós jato yobaniquë:
—Jahari Herodes qui boyamacahuë —iquiina.
Jaha tsi bahi huëtsa quiha jato país qui ja bocaniquë jahari.
Egipto mai qui José, María jabanina Jesu ya
13Tiisi ca joni bo bocaquë tsi quiha José qui ángel jisiquiniquë ja namahai cató no.
—Joihuë. Baquë pistia, jahuë jahëhua María, tihi cabo bihuë. Egipto mai qui jabatsicana. Toaparicahuë. Mato ë yoano tsi jënimaxëhi quiha ma bacahaina. Mi baquë mërapaima xo Herodes pë, axëna —nëa tsi quiha José qui ángel nëcaniquë.
14Jatsi quiha José joiniquë. Joixo Baquë, jahuë jahëhua, tihi cabo ja boniquë Egipto mai qui. Baquichá ja jisbayacani quiha. 15Toá tsi naama tsi quiha ja chitëcaniquë. Jatsi Herodes rësoquë tsi ja bacacaniquë. Nëca tsi Dios Chani yoanish cató quënëni ca jatihuahacani quiha, “Egipto quima noho Baquë ë quënaquë” i Ibo Dios ni quëshpi na.
Herodés soldado bo raanina xocobo ati
16Jabi tiisi jaya ca joni bá Herodes paraniquë, quinia huëtsa jato mai qui ja bacacani quëshpi na. Jatsi ja paracanai ca cahëhax Herodes caxarianiquë. Caxaxo tsi jahuë soldado bo ja raaniquë jatiroha ca Belén ca baquë bo ati. Jasca, Belén tahë ca yaca bo qui jato ja raani quiha, toá ca baquë bo ati. Jatiroha ca baquë bo quiha, naa dos años nama cabo ja ani quiha. Jabi ja tocaniquë shinaxo na, siri tsi jahari jato mai qui tiisi jaya cabo bocani nori iqui na. 17Jato ja quëyoquë tsi quiha Jeremías, naa Dios Chani yoanish cató yoani ca jatihuahacani quiha. Ja yoani tsi xo naa:
18“Anomaria iqui quiha Ramá ca pacotsa.
Cohuëria xo ja ara-aracanaina ra.
Toá tsi jato xocobo quëshpi tsi arahi quiha yoxa bo.
Ranihuatimaxëni tsi xo toa jahuë nohiria, jato baquë bo acacani iqui na”
tihi tsi ii quiha ja quënënina.
19Jatsi Herodes rësoniquë. Ja rësoquë tsi quiha José qui Iboba ángel jisiquiniquë ja namahai cató no. 20Jisiquihax,
—Joihuë. Baquë pistia, jahuë jahëhua, tihi cabo jahari Israel mai qui bohuë. Rësoyoniquë Baquë pistia acascanish cabo ra —i José qui ángel niquë.
21Jatsi quiha José joiniquë. Jesu pistia, jahuë jahëhua, tihi cabo bihax Israel mai qui ja bacaniquë. 22Bacaxo tsi quiha Herodes yamaba baquë Arquelaó yonahai ca ja nicaniquë. Jahuë jahëpa ja ratini quiha yonaxëna. Nicahax tsi quiha José raquë-raquëniquë. Toa mai qui ja cacasyamani quiha racaxëna. Jatsi quiha angél yobatëquëniquë ja namahai cató no, Galilea mai qui ja cano. 23Cahëhax Nazaret icanai ca yaca qui ja caniquë racahi na. Toa xo tsi jahuë xobo ja aniquë. Tocapijani quiha, Dios Chani yoanish cató chani jatihuaxëna, naa “Nazareno ja quënahacaxëti xo” i ja ni quëshpi na.
Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:
:
Ìsàmì-sí
Pín
Daako
Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀
© 2010, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.