Lucas 22

22
Juteu pata töpönö Jesus a säpa pi topa apa
Mateus 26.1-5; Marcos 14.1-2; João 11.45-57
1Ĩ na tä kua tä, juteu töpö kokamo nö, ĩsa ãi hölö maa noai, ĩ ãi oalöpö, ĩ pásökoa tä wakala ateo opa waikioma. 2Önö kutenö, Teusö a täpä sinomo wi ĩ pata töpö, Moisés a kai wäsä sinomo wi ĩ töpö, ĩ na töpö kui töpönö Jesus a säpa pi topa apama maaki, ai töpö pewö na ĩ töpö kili salo, ‑Wi na Jesus ma säa thapalöpö?‑ ĩ na töpö kuuma.
Jutasö a waninö Jesus a monima pia salo
Mateus 26.14-16; Marcos 14.10-11
3Ĩ na tä kua tä, 12 töpönö Jesus a kai a hua sinomo noai, ĩ ai tä hai, Jutasö Isökatiosisö a hilo wi, ĩ a õsi na Sai tä sai pata titiköma. 4A titiki ha, Teusö a täpä sinomo wi ĩ pata töpö na Jutasö a ekuiki nö, ‑Kamakö na Jesus sa totoköpöö!‑ ĩ na a kuuma.
5Ĩ na Jutasö a kuu ha, ĩ pata töpö pi mönaha apa nö, ‑Jesus wa totopi wi ĩ tä noa na sitipa sama kö totoa hö̃töki kitäö!‑ ĩ na töpö kuuma.
6Ĩ na töpö kuu ha, ‑Awai‑ Jutasö a kuu nö, ‑Ai töpö satehe epii töpö mamo tetea mai ha, Jesus sa totoköpökö o!‑ ĩ na a pi kuuma.
Pásökoa tä wakala ha Jesus anö kama hai 12 töpö kai iapalo noai ĩ ta
Mateus 26.17-25; Marcos 14.12-21; João 13.21-30
7Ĩ na tä kua tä, töpö pásökoamo tä, oweha a tialöpö, ĩsa ãi hölö mai, ĩ ãi oalöpö ĩ tä wakala kuköma. Ĩ tä wakala na oweha pö ose wai sä sinomotima. 8Ĩ tä wakala kuki ha, Jesus anö Pedro a, João a, ĩ na kilii töpö simönö nö, ‑Hi pásökoa tä wakala na oweha ma oalöpö, makö hulolö nö, nii tä, oweha a löpö, ĩ na tä kui tä pi makekötöö!‑ ĩ na töpö noa thama.
9Ĩ na töpö noa thaö ha, ‑Witi hamö samakö huu lasopö?‑ töpö kuu ha, 10‑Jetusalẽi tä uli ha makö lisipalo nö, ĩ ha maa tuu pi po pole, ĩ a na pö nokalolöö! Makö nokasolöma, kama sai pö na a lisipo kõo pa, 11ĩ ha pata tä pata kule, ĩ a pata na ĩ na makö kuu! “Ipa pata tä aiki, ‘Kamisa, sa kai a hua sinomo wi ĩ töpö solo, pásökoa tä wakala na samakö iapalopö, witi ha ĩ a sai sai?’ ĩ na ipa pata tä kuu kulaiö!” makö kuu! 12Ĩ na makö kuu ha, sai a hösöka ha a sai kai pehai a sai kule, ĩ pata tänö ĩ a sai namo simöki kitä. Mesa tiki, ia kai lota wi ĩ tiki, ĩ na tiki kui tiki hĩta soatale kitä. Ĩ ha nii tä, oweha a löpö, ĩ na tä kui tä pi makekötöö!‑ ĩ na Jesus anö töpö noa thama.
13Ĩ na töpö noa thaö ha, töpö hua hö̃tösolöma, Jesus a kuu totio noai, ĩ na tä pewö kuo totioma. Ĩ na tä pewö kua toti ha, ĩ ha pásökoa tä na töpö iapalopö, ĩ nii tä, oweha a löpö, ĩ na tä kui tä makeköma.
Jesus a uni na töpö iapalo wi ĩ ta
Mateus 26.26-30; Marcos 14.22-26; 1 Coríntios 11.23-25
14Nii tä, oweha a löpö, ĩ na tä kui tä makea waikikö noai ha, Jesus a waloiki nö, Jesus anö kama hai ĩ 12 töpö simöa wi ĩ töpö kai loiki nö, 15Jesus aiki, ‑Sa pea paio mai ha, kamakö na hi makö pásökoamo pole, ĩ tä na sa iapalo pi topa apa naio thaliö! 16“Makö pásökoamo pole, ĩ tä na sa iapalo kõo haita mai kitä. Waiha Teusö a kaikanamo totio wi ĩ tä kupo kõa tä, sa iapalo kõo sisa pia salo” ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
17Ĩ na Jesus a kuu nö, thomo thomo puu pi täa soatalö nö, Teusö a na, ‑Hapa. Wa toita apö. Hi thomo thomo wa puu totopi ke‑ ĩ na a kuuma. Ĩ na a kuu nö, kama hai ĩ töpö na, ‑Ika. Tuu pewö koalöheö! 18“Teusö a kaikanamo totio pia wi ĩ tä walo paio mi tä, hi thomo thomo sa thomo puu koa kõo paio mai kitä” ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
19Ĩ na Jesus a kuu nö, ĩsa ãi täa soatalö nö, Teusö a na, ‑Hi ĩsa wa ãi totopi ke. Wa totiatalo opawö‑ a kuu nö, ĩ ãi nakasipalö nö, kama kai a hua sinomo wi ĩ töpö na ĩ tä totoma soatama. Ĩ ãi totoa soatakö nö, ‑Hi ãi hai, pili sa sai. Makö noama pia salo, pili sa sai waniapo piale, ĩ tä uni. Ĩ ma ãi oa pola nö, “Hi ãi hai, Jesus anö samakö noamapö ĩ tä uni” ĩ na makö pi kuu sinomoö!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
20Ĩ na Jesus a kuu nö, töpö ia matalo nö, thomo thomo puu pi täa nömötalö nö, ‑Hi kamisa iä. “Kamisanö makö täapa totio kõo läo kitäö!” ĩ na Teusö a kuu totioma kutenö, kamisa iä pö kupaso kitä. Sa iä pö kupaso salo, makö täapa totio läo kõo kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
21Ĩ na a kuu nö, ‑Kamisa na a monimo pole, hisa ha ĩ a ia naia kule. 22Teusö aiki, “Ĩ na tä kua totio kitä” ĩ na a pi kuu waikioma salo, sanöma sa kupaso noai, ai töpönö ĩ sa säa hö̃töpali kitä maaki, kamisa na a monimo pole, Teusö anö ĩ a peama hö̃töo kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
23Ĩ na a kuu ha, kama töpö hapalo hẽtupaso nö, ‑Hisa makö lole, ĩ witi ai anö Jesus a monima kule?‑ ĩ na töpö kupaloma.
Witi pili a hai ĩ pata tä sai?
24Ĩ na töpö kuu nö, töpö hapalo kõo hẽtupaso nö, ‑Hi makö lole, ĩ makö hai, ĩ witi pili hai ĩ pata tä sai?‑ ĩ na töpö kuu kai lotioma.
25Ĩ na töpö kuu kai lotio pa, Jesus aiki, ‑Kaikana töpönö kama hai ĩ töpö simöa sinomoö. “Ĩ pata tä topa” ĩ na pata töpönö kama hai ĩ töpö pi thama pi topa sinomoö. 26Ĩ na pata töpö kuati kule maaki, ĩ na makö kua naio maapöö! Ai kaikana wa kupasoma, hĩsa tä simöo mi ipii, ĩ a kua kua wi na, ĩ na wa kua hö̃töopöö! Ai pata tänö ai tä wani simöa sinomo wi, ĩ a wani kua kuati wi na, ĩ na pata wa maaki, ĩ na wa kua hö̃tötiopö. 27Witi pili a hai ĩ pata tä sati ipö? A lole, ĩ a iapalo asa wi ĩ pata tä hãtowö? Ai tänö nii tä thati nö, ĩ nii tä totoma sinomo wi ĩ a hai ĩ pata tä hãtowö? Ma. A ia kai lole, ĩ a hai, ĩ pata tä asawö. Ĩ na tä kua kule maaki, nii tä totoma wi, ĩ a kua kua wi na, ĩ na kamisa kua kua hö̃töoö. 28Sa pepalo opa thali maaki, kamisa na makö nokapalo mapo maama. 29Kamisa na ipa hao aiki, “Ĩ töpö na a kaikanamo totihoö!” ĩ na a kuu kua noai na, ĩ na kamakö na kamisa aiki, “Ai töpö na makö kaikanamopöö!” ĩ na sa kuu kua hö̃töa kule. 30Sa kaikanamo totiköma, kamakö solo makö pewö iapalo kõpö. Lotami ti na kaikana tä loo sinomo wi, ĩ tiki na makö lotiki nö, makö kaikanamo nö, Isöhaeu a pelupö töpö, ĩ 12 töpö kui töpö kuo noai, ĩ ola töpö pewö na ma tä makokama läapalo kuki kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Sai tä sai patanö Pedro a peama pia salo
Mateus 26.31-35; Marcos 14.27-31; João 13.36-38
31Ĩ na Jesus a kuu nö, Pedro a na a hapalo nömöo nö, ‑Simão ai. Pi naka. Sai tä sai pata aiki, “Jesus a kai a hua sinomo wi ĩ sa töpö wapa pi topa kuleö!” ĩ na a pi kuuma. Ĩ na a pi kuu salo, ĩsa ãi saösa kua wi na, ĩ na Sai tä sai patanö makö thama pia salo. Makö peama pia salo. 32Sai tä sai patanö makö wapa kitä maaki, Teusö a na sa hapalo nö, “Kamisa na Pedro a mamo teteo mapo maapöö!” ĩ na sa kuu hö̃töo kitä. Ĩ na sa kuu ha, kamisa na wa mamo tetea totia koiki nö, kamisa na wa nokapalo totia apa kõköma, au noi töpönö sa thapo naio wi, ĩ töpö pi lotetea totimaköö!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
33Ĩ na Jesus a kuu ha, ‑Pata! Kawa na sa nokapalo mapo mai kitäö! Titita wi ĩ a sai ha wa huu tä, ĩ ha sa huu naio kitäö! Wa säpamo kuköma, sa säpamo naiso kitäö!‑ ĩ na Pedro a kuuma.
34Ĩ na Pedro a kuu ha, ‑Pedro ai. “Huki kalaka a komö halu paio mai ha, kawa aiki, ‘Jesus sa tai mi ipö’ ĩ na satehei, ĩ 3 wa kuu pi kupaso kitä” ĩ na sa kuu kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Töpö wanisala apii töpö peama thama wi na, ĩ na Jesus a peama thama hö̃töo pia salo
35Ĩ na a kuu nö, ‑Kamisanö makö simönö nö, “Sitipa kökö pi, nii tä pi, sãtália tökö, ĩ na tökö kui ma tökö poolö maikiö!” ĩ na makö noa thaa kipili. Pokei makö simönöma tä, makö huulö pamö makö oio hãtoma? Haloi ösö na makö honimo hãtoma?‑ ĩ na Jesus a kuu ha, ‑Ma‑ töpö kuu hö̃töoma.
36Ĩ na töpö kuu ha, ‑Pokei makö huu soma kipili maaki, huki kamakö na töpö pewö noi mai kitä. Önö kutenö, au sitipa wa kökö pi thapo pole, ĩ tä tälölöö! Au solai a silölöö! Ai wanö poo wa thapo mi salo, au wa ösö hãsokopo wi, ĩ wa ösö totokö nö, ĩ tä noa na au poo a tälöö! 37Ĩ na sa kuu kule: “Wanisala tä thaa wi, pata töpönö ĩ töpö peama thama wi na, ĩ na hi a peama thama naio soata kitäö!” ĩ na Teusö tä waheta kuu wi, kamisa katehati alu kule. Pitili ta. Huki pata töpönö sa peamapö sa‑ ĩ na Jesus a kuuma.
38Ĩ na a kuu ha, ‑Kaikana ai. Hisa ha polakapi poo kökö kua kuleö!‑ ĩ na töpö kuuma. Ĩ na töpö kuu ha, ‑Pei. Ĩ na pätawöö!‑ Jesus a kuu hö̃töoma.
Olipa tiki tä heuma ha Teusö a na Jesus a hapalo noai ĩ ta
Mateus 26.36-46; Marcos 14.32-42
39Ĩ na Jesus a kuu nö, Olipa tiki tä heuma hamö a huu sinomoma kutenö, ĩ hamö a hua kõa soatasolöma. A hua soatasolö ha, kama kai a hua sinomo wi ĩ töpö nokasolöma. 40Töpö nokaalö tä, ‑Ki hamö makö waloikitö nö, Teusö a na makö hapalopököö!‑ Jesus a kuu nö, ĩ hamö töpö waloikitö nö, Jesus aiki, ‑Teusö a na pö hapaloö! “Sai tä sai patanö samakö wapa wi ĩ tä na samakö noamaö! Wanisala sama tä thaa matimöö!” ĩ na pö kuu!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
41Ĩ na a kuu nö, tole tömö a huu sokatasoma. Maa ma säsälöma, maa ma kea tolehea kutakö taso wi na, ĩ na Jesus a huu kua tasoma. Ĩ na Jesus a huu kutalo nö, pili a maekonö a hĩta thaiki nö, Teusö a na a hapaloma. 42A hapalo nö, ĩ na a kuuma: ‑Hapa. “Sa noma piale kawanö ĩ sa noama pi topa tä, sa noamaö!” ĩ na sa kuu kule. Sa noma pasilo nö, sa hoteso wi, ĩ sa tä pii mi. Sa noma wani ipö maaki, “Wa noma päloö!” wa kuu ha, “Ö̃kö. Awai” ĩ na sa kuu hö̃töa pätaloiö!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
43[Ĩ na a kuu nö, ĩ tökö soatawö, Teusö a hai ĩ ãju tänö Jesus a lotetepamani pia salo, a ithopalo nö, a tapamonasoma. 44A tapamono nö, Jesus a pasilipalöma. A pasilipalöma kutenö, pe epii Jesus a pi ota apati nö, Teusö a na a hapalo loteteo satio opama. Teusö a na a hapalo lotetea satia apaö ha, iä iä tä kui na, ĩ na Jesus a sopi kui tä päsä päsämotima.]
45Ĩ na tä kua tä, Teusö a na Jesus a hapalo matalo nö, a öpa kotalo nö, kama kai a hua sinomo wi ĩ töpö na a ekua kotaköma, töpö mioma. Töpö pi wanisala apa kutenö, töpö mitioma. 46Töpö mitioö ha, ‑Wi na makö pi kuu salo, makö mitia kule? Makö hoköpalo nö, Teusö a na pö hapaloö! “Sai tä sai patanö samakö wapaö ha, wanisala sama tä thaa matimöö! Önö kutenö samakö noama totihoö!” ĩ na pö kuu‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Jutasö anö Jesus a monima noai ĩ ta
Mateus 26.47-56; Marcos 14.43-52; João 18.3-12
47Ĩ na Jesus a hapalo kuu soala tä, töpö satehe epii töpö waloa läköma. Jesus a kai a hua sinomo wi, ĩ ai tä aiki, ĩ Jutasö a hilo wi, ĩ a huu tolehepalo nö, Jesus a na a waloa somataiki nö, noi töpönö ai töpö hũko ususa kua wi na, ĩ na Jutasö anö Jesus a hũko ususa thama läoma. 48A hũko ususa thama läoö ha, Jesus aiki, ‑Jutasö ai. Wa monimopa wi, sanöma sa kupaso noai, ĩ sa hũko ususa totiapala apa nö kilile?‑ ĩ na Jesus a kuuma.
49Ĩ na a kuu ha, Jesus a kotö ha kama hai ĩ töpö öpale, ĩ töpönö tä pewö taa nö, ‑Poo anö hi sama töpö säpökö?‑ töpö kuuma.
50Ĩ na töpö kuu noai, ĩ ai tänö poo a läkälö nö, ai tä sömöka wani pasopalöma. Teusö a täpä totio wi ĩ pata tä na ai a kalipalo sinomo wi, ĩ kate a poko kuamö kule hamö a sömöka kuamö kule, ĩ a sömöka wani pasopalöma. 51A sömöka pasopali ha, ‑Ĩ na pätawöö!‑ ĩ na Jesus a kuu nö, ĩ a sömöka na a ami walia kõo soataiki nö, a sömöka topa kõo soataköma. 52A sömöka topa kõo soatakö nö, Teusö a täpä sinomo wi ĩ pata töpö, Teusömo wi a sai ha töpö läo sinomo wi ĩ töpö, ai juteu pata töpö, ĩ na töpö kui töpönö Jesus a läkäaalö piale, ĩ töpö na Jesus a hapalo nö, ‑Sa läkäli pia salo, kamisa na poo kökö, hii tiki, ĩ na ma tä kai huu kua saio noa. Töpö waitili ipii töpö thomömo sinomoti wi, ĩ ai sa mai kitä ta pi kuu mai. 53Ĩ tä wakala pewö hamö Teusömo wi a sai ha kamakö na sa kuo naio sinomo kipili maaki, sa läkäpo maapili maaki, huki kamakönö sa thama pia wi ĩ tä waloki ke. Mumi mumi tä na Sai tä sai pata kuati pole, ĩ a sainö sa thama totio pia kule‑ ĩ na Jesus a kuuma.
‑Jesus sa tai mi ipöö!‑ Pedro a kuu kõpa noai ĩ ta
Mateus 26.69-75; Marcos 14.53-54, 66-72; João 18.15-18, 25-27
54Ĩ na tä kua tä, ĩ töpönö Jesus a huölöe nö, Teusö a täpä totio wi ĩ pata tä sai pö ha Jesus a kai hua soatasolöma. A kai huu waikiolö tä, ĩ töpö noa hamö, pai hamö Pedro a huu haitiolöma. 55Ĩ töpö pewö hulolö nö, pata tä sai pö ha töpö waloikitö nö, sapono a mötali ha koa taka säpa nö, ĩ taka kotö ha töpö loa sokea soaköma. Ĩ ha Pedro a loa naiköma. 56Ĩ koa taka kotö ha Pedro a lotia tä, pata tä na ai moko tä kalipalo sinomo wi ĩ anö Pedro a talalö nö, Pedro a na a mamo teteiki nö, ‑Ki a lole, Jesus a na a huu naio sinomo wi ĩ a‑ ĩ na moko tä kuuma.
57Ĩ na moko tä kuu ha, ‑Suö ai! Naiö! Jesus sa tai mi‑ ĩ na Pedro a kuuma.
58Ĩ na tä kua tä, waiha ai wano tänö Pedro a möö nö, ‑Jesus a na makö nokapalo sinomo wi ĩ ai waö!‑ ĩ na a kuu kule maaki, ‑Naiö! Jesus a na sa nokapalo sinomo wi ĩ sa pasi mai kitäö!‑ ĩ na a kuuma.
59Ĩ na tä kua tä, waiha koa taka säa kõköma tä, ai tä aiki nömöwö, ‑Hi a lole, ĩ kaliléia tili tä pasi kutenö, Jesus a nokapalo totio wi ĩ a pasiwö‑ ĩ na ai tä kuu ha, 60‑Wa ta kateha pole, ĩ sa tä tai mi ipö‑ ĩ na Pedro a kuu hö̃töoma. Ĩ na a kuu hö̃töa tä, kalaka a komöa soatasoma. 61Kalaka a komö tä, ĩ tökö soatawö, Jesus a nomöhöpalo nö, Pedro a na a mamo tetea soataköma. A mamo tetetaki ha, Pedro a pi hatuka apa soasoma. ‑Huki kalaka a komö halu paio mai ha, “Jesus sa tai mi ipö” ĩ na satehei, ĩ 3 wa kuu pi kupaso kitäö!‑ ĩ na Jesus a kuu noai, ĩ tä na Pedro a pi hatukua soatasoma. 62A pi hatukupaso salo, a atua kõpalolö nö, a pi otatalo opa nö, a ö̃köpalo opati tasoma.
Jesus a na töpö hapalo pi wasöa apa nö, a sä sälähäa läo noai ĩ ta
Mateus 26.67-68; Marcos 14.65
63Ĩ na tä kua tä, Jesus a na töpö mamo lätio noai, Jesus a na ĩ töpö hapalo pi wasöa apa läo nö, a sä sälähäa läoma. 64A mamo sosamakö nö, a sä läoma. A sä läo nö, ‑Witi pili anö wa sä ke? Teusö anö wa pi pata hatuka apömanöma salo, a pi pata mosaia apöpaloö! Witi pili anö wa sä ke?‑ ĩ na töpö kuu pi wasöa apama. 65Ĩ na töpö kuu nö, töpö hapalo kõo nö, Jesus a kateha wanisala apatima.
Juteu pata töpö na Jesus a walomakö noai ĩ ta
Mateus 26.57-68; Marcos 14.53-65; João 18.19-24
66Ĩ na tä kua tä, tä halusoö ha, juteu pata töpö, Teusö a täpä sinomo wi ĩ pata töpö, Moisés a kai wäsä sinomo wi ĩ töpö, ĩ na töpö kui töpö kokamo nö, tä makokama totio sinomo wi, ĩ töpö na Jesus a kai waloa henaköma. 67A kai waloa henaköma, pata töpönö tä makokama totio sinomo wi ĩ töpönö Jesus a huama lätioma. A nakalö nö, Jesus a huamatima. ‑Teusö anö wa simöpalö noai ĩ wa sai totiwö? Cristo wa sai?‑ ĩ na töpö kuu ha, Jesus aiki, ‑“Awai. Ĩ sa sai totiwöö!” ĩ na sa kuu hö̃töa kule maaki, “Pitili wa saiö!” ĩ na makö pi kuu hãtoa mia kuiö! 68Kamakö na kamisanö sa tä hini kuköma, makö huo mai kitä. 69Huki Teusö pata tä lotete epii a kaikanamo totile, ĩ kate a poko kuamö kule hamö sa loamö kuköma, sanöma sa kupaso noai ĩ sa kaikanamo naio soatio pia salo‑ ĩ na Jesus a kuuma.
70Ĩ na Jesus a kuu ha, ‑“Teusö pelupö saö!” ĩ na wa kuu alu kule?‑ ĩ na töpö kuuma. Töpö kuu ha, ‑Ĩ na kama makö kuu kuleö!‑ ĩ na Jesus a kuuma.
71A kuu ha, ‑Jesus a kateha nömöo wi ĩ ai ma tä wani naka maapöö! Kama a kuuhe, kama makönö ĩ ma ta hinia waikili keö!‑ ĩ na töpö kupaloma.

Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:

Lucas 22: xsu

Ìsàmì-sí

Pín

Daako

None

Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀