Májiye 7
7
Atum'arijoonan bakaaku
(Luk 6.37-38,41-42)
1—Atum'arijoonan an, kaanuku man Atambatun yooŋ atum'abin ajoonanuun. 2Ábuki fu ti naane aa arijoonan bakaaku t'Atambatun aja fu kaliiku eejoonanuun. 3Buŋ b'a̱yino fu kajuku kaahos keeemo ku ti díkin dite atii, abe a̱finut a̱juk egol yeeemo i tu dúuwe du? 4Buŋ b'a̱yino fu kaanio: «A̱bin iinuutani kaahos kondu keeemo ku ti díkini», abe bare egol eemo fu tu dúuwe du? 5Batuuk bondu! A̱jab tíme a̱nuutan egol yeeemo i ti díkini, n'aŋ'a̱tik á̱yini kajuku áwariee a̱anuutano kaahos keeemo ku tu doone du.
6«Atum'ariwun búkuruk bu buroon beenabe bu. Af'árihin ii, n'iŋi bijendan búwetekeina boonuun beetakouun. Atum'árifiiten búwurus boonuun tu bufuruka bu#7.6 Esuwif i kateñekateñeko ékuruk káhabanein. Abe efuruka, ni kajok yo doon *deekuurut.. Af'árihin ii, n'iŋi bijendan kakakaroor bo.
Arilaw Atambatun Faaf u
(Luk 11.9-13)
7—Arilaw, n'aŋ'ariwunee; ariŋes, n'aŋ'aribaj; arikoŋkoŋan, n'aŋ'árifeŋginee. 8Ábuki an fe eelawe, aŋ'awunee; an eeŋese, aŋ'abaj; abe an eekoŋkoŋane, aŋ'áfeŋginee. 9Aañ t'aruun aja fu kawunu añio ejuju kane alawo humburu? 10Man yooŋ kane alawo asaan, n'awuno fíya doon dúbuunaay? 11Naane árijakaatie i fe, árimoomi kawunu bakañuuun buroon beejake. Náami buŋ bi Faafuun eeemo u t'etiir atuf'áhin ahaŋ diyu ariike, eewun buroon beejake kiŋki kalawo bo?
12«Árihin bakaaku buroon b'árimaŋie bu káhin bija t'aruun. Bondu *b'Eluwa yite Moyis ékandijene fu, bija wuwiit wute *eyiŋana yite Atambatun fe.
Karuŋ keeyiite ku
(Luk 13.24)
13—Ariŋaas ti karuŋ keeyiite ku! Ábuki karuŋ kite bútowuto bu hiraanu kiŋabaŋab, éhuhu yeeje i bo yooŋ ejaaŋajaaŋ, abe kiŋki kaŋaas toko kahoojahooj. 14Bare karuŋ kite buroŋ béehabanaariit bu kiyiitayiit, éhuhu yeeje i bo yooŋ érimarim, abe kiŋki kajuk yo kahoojut.
Nunukanuk ni miriyaay mite te no
(Luk 6.43-44)
15—Arinaŋ kikawuun ti kiŋki kajuus kaane boko kaamo *eyiŋana yite Atambatun. Iŋi káneenianooro naane bimetek, bare tu ñúwejet ñooniin, bindaafaan béefetie bi kaamo fu. 16Aruun kakeetaniin ti máhinar mooniin. An átujaariit bihemb ti ñisisa, man yooŋ kimaŋgara ti ñisejend. 17Nunukanuk neejake aŋ'abuk miriyaay meejake, bare nunukanuk neejakut aŋ'abuk miriyaay meejakut. 18Nunukanuk neejake ayinaat kabuku miriyaay meejakut, abe nunukanuk neejakut ayinaat kabuku miriyaay meejake. 19Nunukanuk fe neebukut miriyaay meejake, no kafiitiee, abe ni nífiitenee ti sineemak su. 20Náami ti máhinar mooniin t'arija fu kakeetan ejuusa yendu.
Keeja ku buyooso ti Jáyi jite Atambatun
(Luk 13.25-27)
21—Káanukiiit huruw fe eeenam: «Anahaan u, Anahaan u», aja fu buyooso ti *Jáyi jite Atambatun, kane arko taŋ an éehine buroon bi Faafam eeemo u t'etiir ámaŋie bu. 22Hunak hite Kajoonan ku, keehooje kaaniam: «Anahaan u, héyi? Eeman tu huruwu húuwe t'iriyiŋane fu hirim hite Atambatun, n'írikutoor ne ho sirab, ne ho yooŋ n'írihine fu buroon beehooje beehaŋe ésuk i kikaw, bare me?» 23Náami n'iŋ'ijoŋoor nu boko eeeniin: «Ímusutuun kámeyi hikee. Arikambam, aruun kaŋk'árihin wuhoofoor#7.23 A̱juk Élookiin i 6.9.!»
Beekolofanee bite enuta i bákasuba ku
(Luk 6.47-49)
24—Náami an fe eejame báhamin bonde b'isoke bee, abe n'áhin naane isoke i bo, aliikeeliik naane an éewasie, eenute enuuf yeene t'elaaliñj. 25Etiir i n'énubin, móhujo mite ejolob i ni míreeŋin yo, abe eyam i n'etib ni sembe t'enuuf yendu. Bare eneyut, ábuki esiiŋaneesiiŋan t'elaaliñj. 26Abe an fe eejame bonde b'isoke bee, abe áhinut naane isoke i bo, aliikeeliik n'an eesoŋotee, eenute enuuf yeene ti baaliisiw. 27Etiir i n'énubin, móhujo mite ejolob i ni míreeŋin yo, eyam i n'etib ni sembe t'enuuf yendu. Abe n'eney: étumb ébujarooro fe.
Yesu aŋ'aliiken ésuk i ayan faŋ
28Hi Yesu átibane hu, kéeyemie ku toko kareyi fe ni kajahale ti maliikenar moone mite bítim bu. 29Ábuki aliikenutiin naane émuse yeeniin bakate *Eluwa yite Moyis, bare aŋ'aliikeniin ayan faŋ.
Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:
Májiye 7: cwt
Ìsàmì-sí
Pín
Daako
Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀
© 1999, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.