YouVersion Logo
Search Icon

GÉNESIS 24

24
Abrahamax Isaac yuqapatakiw warmi thaqharapi#24.0 Aka t'aqanakanxa Abrahaman urunakapan kunjämsa mä yuqatakix mä warmi jikxatapxirïna uka tuqit parlistu. Isaacan jaqichasitapax Abraham awkipan sinti chuymanïxatap amuyayäna (Gn 25.7-10). Akat nayraqatarusti kuntix Tatitux siskatayna ukax Isaacampi Rebecampi jaqichasitapampiw phuqhasiskäna (Gn 25.11; 26.24).
1Abrahamax sinti chuymanïxänwa, Diosasti juparux taqi kunan aski waxt'äwinakapamp phuqt'atayna. 2Mä urusti, Abrahamax uywatanakapat jilïrïki ukaruw jawsäna, khititix taqpach yänakap uñjirïkäna ukaru, ukat jupar sarakïna:
—Nayan lankhu chara manqhäxar amparam ucham, 3ukatsti alaxpacha, akapach Diosan sutipxar juramento lurarapita, Isaac wawaxaru, jan aka Canaán uraqinkir warmimpi jaqichañamataki, 4uraqixaruw saräta, ukansti nayan wila masinakax taypit jupatak mä warmi ajllinirapïta —sasa.
5Uywatasti sarakïnwa:
—Warmitix nayamp chika jutañ jan munkaspa ukasti, ¿kuns luriristxa? ¿Yuqamcha irpirista, jupan thaqhasiñapataki? —sasa.
6Abrahamasti sarakïnwa:
—¡Janiwa, janiw yuqaxar uka markar irpätati! 7Alaxpachankir Dios Tatituwa, khititix nayan awkixan utapatsa, wila masinakaxan uraqipatsa irpsunkitu,#24.7 Gn 12.1-3. ukatsti aka uraqi nayampiru, wawanakaxampiru churañatak arskitu, jupaw angelap juma nayräxar khithanirakini, yuqaxatak mä warmi uka uraqit irpaniñamataki. 8Warmitix jumampi chika jan jutañ munkani ukkhaxa, jumax juramento luratamat janiw llakiskxätati, ukampisa, ¡janipun kunäkipansa yuqaxarux irpamti!
9Ukatsti uywatax Abraham uywiripan lankhu charap manqharuw amparap uchäna, ukatsti kunjämtix Abrahamax maykatayna, ukhamarjam phuqhañatakiw juramento luräna. 10Ukatsti uywiripan utjkäna uka suma yänakat ajlliwayäna, ukatsti tunka camellompi irpxaruwayasin Mesopotamia tuqinkir Nahor markaruw saräna. 11Uywatax marka jak'ar purkän ukkhasti, niya ch'amakthapxänwa. Warminakasti ukapachaw uma apsuri sarapxirïna. Uywatasti mä uma phuch'u jak'aruw camellonak samart'ayäna, 12ukatsti Tatitut mayisïna: “Abraham uywirixan Tatit Diosapay, jichhürux jumakiy yanapt'ita, uywirixar munatamsa uñacht'ayarakita. 13Nayax aka uma phuch'u jak'ankasktwa, aka markankir tawaqunakan uma apsuri jutañapkama. 14Kawkïr tawaqurutix nayax siskä: ‘Wakullamat umay umt'ayita’ sasa, ukatsti jupax sarakitaspa: ‘Akax umt'askakim, camellonakamarus umart'ayarakï’ siskani, ukäpan Isaac luqtirimatak juman ajllita warmixa. Ukhamat nayax yatï, uywirixar juman khuyapayatama” sasa.
15Uywatax janïraw Tatitut mayisiñ tukuykänti, ukkhaw mä tawaqur kallachipxar uma wakullas apt'at jutaskir uñjäna. Uka tawaqusti Betuel chachan Rebeca sat phuchhapänwa. Betuel chachasti Milcá warmimpina, Abrahaman jilapa Nahor chachampin wawapänwa.#24.15 Gn 22.20-23. 16Rebecasti wali suma uñnaqt'an tawaqünwa, janirakiw khiti chachas juparux llamkt'kataynati. Uma phuch'xar alt'asisinsti uma wakullap phuqhantaskäna, niya kuttañampiskänwa 17ukhamaruw uywatax jupar jikxatäna, ukat sarakïna:
—Wakullamat mä juk'a umay umt'ayita —sasa.
18—Umt'askakim tata, —sasaw Rebecax säna.
Ukatsti wakullap wayuqasin amparapampi katt'asaw uywatar umt'ayäna. 19Umt'añ tukuyipansti, Rebecax sarakïnwa:
—Camellonakamatakis umxa apst'anirakïwa, qawqtix munapki ukkha umt'apxañapataki —sasa.
20Ukatsti jank'akiw uywa umañawjaru wakullapat uma warsüna, ukatsti walja kutirakiw phuch'ut uma waysunïna, camellonakar umart'ayañataki. 21Ukchañkamasti uywat jaqix amukiw uñch'ukiskäna, jupasti sum yatiñ munarakïna, Tatitux jupar uka saräwin yanapaskatapa. 22Camellonakax umañ tukuyxipansti, uywat jaqix suxta gramon quri surtija tawaqun nasapar uchäna; ukxarusti qurit lurat pä chipana amparanakapar ucharakïna, ukasti patakat jila gramonïnwa, 23ukatsti jiskt'arakïnwa:
—Kullaka, ¿khitin phuchhapätasa? ¿Awkiman utapan jichha aruma jaqinakaxampi, nayampi qurpacht'asiñ chiqax nanakatak utjaspati? —sasa.
24Tawaqusti sarakïnwa:
—Betuel chachan phuchhapätwa, jupax Milcá warmimpina, Nahor chachampin yuqapawa. 25Utaxan mä chiqax juman qurpachasiñamatak utjiwa, camellonakamatakis manq'ax waljarakiwa —sasa.
26Ukat uywat jaqix killt'asisin Tatitur yupaychäna, 27sarakïnwa: “¡Abraham uywirixan Tatit Diosapax jach'añchatäpan, jupax Abraham uywirixar munasiñapsa khuyapayasiñapsa uñacht'ayapuniwa, nayarusti juparakiw thakhin irpasinkitu, uywirixan wila masinakapan utapkama!” sasa.
28Uk ist'asasti, Rebecax utaparuw jaläna, taykapar yatiyiri. 29-30Jupasti mä jilanïnwa, Labán sata, uka jilapasti surtijampi, chipanamp uñjäna, kuntix kullakapan amparapankkän ukanaka, ukhamarus kuntix uka jaqix siskatayna ukanak taykapar yatiyaskir sum ist'arakïna. Ukat jupax uka uywat jaqir jikxatir jaläna, uywatasti phuch'u jak'an camellonakap thiyan sayt'atäskänwa. 31Uywatar uñjasasti, Labanax jupar sänwa:
—Walikpun juttax tata, Tatituw aski munasiñapampi akar puriyantam. Utaxar jutaskakim; ¿kunjämarak aka anqan qhiparätasti? ¡Nayax jumatakix utaxan mä chiqa wakichta, camellonakamatakis wakicharaktwa! —sasa.
32Ukhamasti uywatax utaruw saräna, ukan Labanax camellonakat khumunakap apaqäna, ukatsti manq'a churarakïna, uywat chachampiru, jupampi chik saririnakampirux kayunakap jariqasiñapatakiw uma waxt'äna.
33Manq'a churapkän ukkhasti, Abrahaman uywatapax sänwa:
—Janiw nayax manq'kiristti, kunatix sañäki uk janïr arskasaxa —sasa.
Labanasti sänwa:
—Arsuskakim —sasa.
34Uywatasti sarakïnwa:
—Nayax Abrahaman uywatapätwa. 35Tatitux uywirixar aski waxt'äwinakap walpun churi, juparusti qamiriptayiwa. Jupaw churi: ovejanaka, vacanaka, quri, qullqi, uywatanaka, camellonaka, asnonaka, taqi ukanaka. 36Ukhamarus Sara warmipax wali chuymanïxasaw mä yuqall wawa wawacharapi, uywirixasti uka wawaparuw taqi kun jaytawayxi. 37Uywirixasti mä juramento lurayitu, sarakituwa: “Jan munamti wawaxan aka Canaán uraqinkir warminakampi jaqichasiñapxa, kawkhantix nayax utjaskta ukana, jan ukasti 38awkixan wila masipan ukar saram, ukatsti nayan jach'a wila masix taypit mä warmi wawaxatak thaqhanirapim” sasa. 39Nayasti saraktwa: “Tata, inas uka warmix nayamp chika jan jutañ munkchiniti” sasa. 40Jupasti sarakituwa: “Nayax Tatitun thakhipan sarnaqawayta, jupaw mä angelap khithanini, saräwiman yanapañapataki, ukhamat wila masix taypita, awkixan wila masinakap taypit mä warmi wawaxatak irpaniñamataki. 41Ukampisa, janitix wila masinakaxax uka tawaqu irpxaruyaniñ munapkätam ukkhakiw juramento luratamat jan llakiskxätati” sasa.
42“Jichhürusti uma phuch'u jak'aruw purinta, ukat Abraham uywirixan Tatit Diosapar mayt'asis sarakta: ‘Jumatix aka saräwixan yanapatam uñacht'ayitäta ukaxa, 43aka uma phuch'u jak'an jikxatasisin akhamäñapatak nayax achikt'asïma: Kawkïr tawaqutix uma phuch'ur uma aptasiri jutkani, ukarux nayax sirista: Kullaka, wakullamat mä juk'a umay umt'ayita sasa, 44ukatsti jupax sitaspa: Umt'askakim tata, camellonakamatakisti aptanirakïwa sasaxa, juma Tatitun ajllita warmix uka warmïpan uywirixan yuqapatakixa’ sasa. 45Janïraw nayax Tatitut mayisiñ tukuykäyätti, ukapachaw Rebeca tawaqur kallachipxaru wakullas apt'at jutaskir uñjta. Jupasti phuch'xaru alt'asisin uma apsuskäna, ukat nayax sarakta: ‘Umay waxt'ita’ sasa. 46Jupasti jank'akiw wakullap apaqasisin situ: ‘Umt'askakim tata, camellonakamatakis aptanirakï’ sasa. Ukatsti umt'ayituwa, camellonakaxarus umt'ayarakiwa. 47Ukxaruw jiskt'arakta: ‘¿Khitin phuchhapätasa?’ sasa. Jupasti situwa: ‘Betuel chachan phuchhapätwa, jupasti Nahor chachampina, Milcampin wawapawa’ sasa. Ukat nayax mä surtija nasapar uchta, amparanakaparusa pä chipananak ucharakta, 48ukatsti Abraham uywirixan Tatit Diosaparuw killt'asisin yupaycharakta; nayar chiqaki thakhinjam irpanitapata, ukhamat uywirixan wila masipankiri phuchhapa yuqapatak irpañaxataki. 49Jichhax sapxita: ‘Jumanakax uywirixar aski lurapxasmati, janicha, jan wakiskchi ukasti sapxarakita, nayan kuna lurañsa amuyt'asiñaxataki’ sasa.
50Ukatsti Labanampi, Betuelampix sapxänwa:
—Taqi akanakax Tatitun munañapawa, janiw nanakax “Janiw” sapkirismati; janirakiw “Jïsa” sapkirismasa. 51Ukaxay Rebecaxa, nayraqatamankaskiwa; irpxaruwayam ukatsti uywiriman yuqapan warmiparakïpan, Tatitun amtataparjama —sasa.
52Uka arunak ist'asinsti, Abrahaman uywatapax killt'asisin Tatitur yuspagaräna, p'iqipsti uraqir puriyañkamaw alt'asïna. 53Ukatsti walja yänak apsüna, qurit lurata, qullqit lurat yänaka, ukhamarak isinaka, ukanaksti Rebecaruw churäna. Jilapampiru, taykapampirusti jila alani yänak churarakïna. 54Uka qhipatsti jupampi, jaqinakapampix manq'asipxänwa, umapxarakïnwa, uka arumasti ukan qhantatipxäna. Qhipärmanthisti, sartxapxatapatxa, uywatax utankirinakaruw säna:
—Uywirixan utapar kuttxä, khithanukxapxita —sasa.
55Ukampisa Rebecan jilapampi taykapampix sapxänwa:
—Mä tunka urumpi Rebecax nanakamp chikäpan, ukat jumamp chika sarxani —sasa.
56Ukampis uywatax sänwa:
—Janiy jark'apxistati. Diosaw nayarux saräwixan yanapaskitu, ukhamasti uywirixan utapar khithanukxapxita —sasa.
57Ukat jupanakax sapxarakïna:
—Ukhamax Rebecar jiskt'añäni, jupay kamschini —sasa.
58Ukatsti Rebecaruw jawsapxäna, jiskt'apxarakïna:
—¿Aka jaqimp chik sarxañ muntati? —sasa.
Rebecasti:
—Jïsa —sarakïnwa.
59Ukatsti Rebecarux khithanukxapxänwa, wawatpach jupar uywirïkän uka warmir kuna, ukhamarak Abrahaman uywatapampiru, jaqinakapampiru. 60Rebecan wila masinakapasti aka aski arunak arsusaw khitxapxäna:
“Munat kullaka,
¡Jumasti waranqa, waranqanakan
taykapar tukum!
¡Wawanakamasti uñisirinakapan
markanakapsa katuntapxarakpan!” sasa.
61Ukatsti Rebecampi, uywatanakapampix camellonakar qunxatasaw Abrahaman uywatapan qhipap sarapxäna. Ukhamwa uka uywatax uka chiqat Rebecar irpanïna.
62Isaacasti Négueb chiqan jakäna, uka jayp'usti “Uñjkitu, jakkaraki” satäki uka phuch'ukamaw jupax purïna. 63Jupasti pampa tuqinak muytt'iriw saratayna. Ukatsti akatjamat uñtäna, mä camellonakar jak'achasisinkiri. 64Rebecasti uñtarakïnwa, Isaacar uñjasinsti, camellot saraqäna, 65ukatsti uywataruw jiskt'äna:
—¿Khitirak khä pampanjam jiwas tuqir jutaski uka jaqisti? —sasa.
Uywatasti sarakïnwa:
—Uywirixan yuqapawa —sasa.
Ukat Rebecax ajanup mä velompiw imt'asïna.
66Uywatasti Isaacarux taqi kuntix lurkatayna ukanak yatiyäna. 67Ukatsti Isaacax Sara taykapan chhujllaparuw Rebecarux irpasxäna, ukatsti jupampiw jaqichasirakïna. Isaacasti walpun Rebecarux munasïna, ukhamat Isaacax taykapan jiwatapat chuymachasïna.

Currently Selected:

GÉNESIS 24: AYOPD

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in