YouVersion Logo
Search Icon

Luka 8

8
Avamwayuuva avamutangile uYesu
1Pe dzíhelaniidze idzo, uYesu aahelanidzaga mu ndzenge ni mbala dzonda, iidalika iMola iNofu ya wutwa wa Nguluvi. Aali pamwinga na vanyigendwa vaakwe vanyikyumi na vavili (12). 2Kangi aali pamwinga na vamwayuuva vakeefu mu avo, ve avananiidze ifitamwa fyawo, na ve avalosiidze imibepo imiviifu. Mu vamwayuuva avo, aali mwali uMaliya Magadalena,#8:2 Magadalena UMaliya aali ni litaawa ili, pakuva aahumaga ku wudzenge uwaatambulwaga Magadala. uyo ye mwene uYesu ye amulosiidze imibepo imiviifu mufungʼati (7). 3UYoana mudala va Kusa nave aali mwali. UKusa uyo aali mwimiilidzi va fiinu fya Helode. Kangi aali mwali uSusana na vamwayuuva avangi voloofu. Avamwayuuva ava vaatawulaga ifiinu fyawo, ukumuwombela uYesu na vanyigendwa vaakwe.
Ikihwananidzo kya munya kumiidza imbeyu
(Matayo 13:1-9; Maluko 4:1-9)
4Ikigono kimwinga, avaanu voloofu ukuhuma mu ndzenge ndzoloofu, vaalundiine pa Yesu. Neke uYesu avalongelage mu kihwananidzo atigilage, 5“Umunya kumiidza yumwinga aaheliye kumiidza imbeyu ku mugunda gwakwe. Pe iimiidza, imbeyu iyingi yiigwilaga mu ngʼaasi, yiilivatilwaga, ifidege fiikwadzaga, fiiholaga. 6Iyingi yiigwilaga pa lutalaawe. Pe yaaviye yímelile nu kuvanga ukukula, yiiyongodokaga, pakuva paali palagalafu. 7Iyingi yiigwilaga pa miifwa. Imiifwa pe gyaviye giikulanila ni fimelo fya mbeyu iyo, giihologotedzaga ifimelo ifyo. 8Na iyo iyaagwiliye pa muganga úgunonile, yiimelaga nu kukula. Nayila yiivelekaga ifiveleko ligana limwinga (100) ukulutila imbeyu iyaamiidziilwe.” UYesu pe aamalile ukulonga ulo, iikwinusaga isawuti iitigilaga, “Ye ali na masiikidza agiipulika, apulikage!”
UYesu iiganula ikihwananidzo kya munya kumiidza
(Matayo 13:10-23; Maluko 4:10-20)
9Pambele avanyigendwa vaakwe vakumuwuudzaga viitigilaga, “Ikihwananidzo iki kwe kutigila wuli?” 10Akuvahigaga iitigilaga, “UNguluvi ávavilatuliye unyeenye ukudzidzeela idza kinyele idza wutwa wa Nguluvi. Neke kangi avangi ndikuvalongela mu fihwananidzo, ukuta,
‘Pe viilola, vatanage ukulola.
Pe viipulika, vatanage ukulufika.’#Isaya 6:9
11“Lino ikiganulo kya kihwananidzo iki, kye iki. Imbeyu lye lidzwi ilya Nguluvi. 12Iyo iyaagwiliye mu ngʼaasi, ve vaanu aviipulika ilidzwi lya Nguluvi, kangi musika guugo, uSetano iikwadza nu kuhedza ilidzwi ilyo mu numbula dzaawo, ukuta vatane ukufuuwa, valaapokwa. 13Iyo iyaagwiliye pa lutalaawe ulungaya muganga, ve vaanu aviipulika ilidzwi lya Nguluvi, viikwanukila nu lukeelo, neke kangi ilidzwi ilyo lingaya midela mu numbula dzaawo. Ava viifuuwa musika mudebe, pe viigemywa viileka ukulifuuwa. 14Iyaagwiliye pa miifwa, ve vaanu aviipulika ilidzwi lya Nguluvi, kangi pambele mu wuumi waawo, ingudo, uwumosi nu wudobofu wa nyi, fiihologotedza. Ulo lukuvahulila vatane ukuveleka ifiveleko. 15Kangi imbeyu iyo iyaagwiliye pa muganga úgunonile, kye kihwananidzo kya vaanu aviipulika ilidzwi nu kuliinatila ni numbula nofu nu wugolofu. Pa kwigugumidza mu lufuuwo, viiveleka ifiveleko.
Dzonda dzilaavedza pa weelu
(Maluko 4:21-25)
16“Sikwali umuunu ye iikunga itala nu kugubikila ni ndiilo, nambe kuviika mu lifungo lya wulili. Iiviika pa kinenevekelo, ukuta avaanu pe viikwingila, valuwonage ulumuli. 17Luli ewo, dzonda idzili ku kinyele dzilaavedza pa weelu, kangi dzonda ídzifihamiike dzilaakagulika.
18“Lino idzo dze mukudzipulika, muumulikidzage wunofu! Pakuva umuunu ye avedzaga ye akukilimila wunofu ikyo kye ápeeliilwe pa kulufika, uNguluvi ahadza iikoongeledza ni fingi. Kangi umuunu ye avedzaga ye asikukilimila kye ápeeliilwe pa kulufika, uyo nambe kye ali nakyo, uNguluvi ahadza iinyaga.”#8:18 Ikikelo pa kikelo, Ye ali ni kiinu, iikoongeledzwa fyoloofu, ye asili ni kiinu, nambe kidebe kye ali nakyo kihadza kiinyagwa.
Avanyalukolo va ndakyene va Yesu
(Matayo 12:46-50; Maluko 3:31-35)
19Ungʼina va Yesu na vanyalukolo vaakwe, vaaheliye kumuwona uYesu. Neke kangi valemwage ukumufikila, pakuva avaanu vaali voloofu mbandu. 20Avangi vakumulongelaga uYesu viitigilaga, “Uyuuwo na vanyalukolo vaako vali piivala, viisaka ukukuwona.” 21UYesu akuvahigaga iitigilaga, “Avaanu vonda aviipulika ilidzwi lya Nguluvi nu kuligendela, avo ve va yuuva na vanungʼu-vangu.”
UYesu iinyaamadza ilivelo mu nyandza
(Matayo 8:23-27; Maluko 4:35-41)
22Ikigono kimwinga, uYesu avalongiye avanyigendwa vaakwe iitigilaga, “Tulowoke imwambu ya nyandza.” Neke viingilage mu waato, vavangage ukulowoka. 23Pe viilowoka, uYesu iigoneelaga. Ilivelo likomi liivangaga ukupuga nu kudwadwalusa amavingo makomi mu nyandza. Ululenga lwivangaga ukumema mu waato, viivedzaga mu lutalamu lwa kudwivala.
24Neke avanyigendwa vahelelage kwa Yesu, vamulamusage vatigilage, “Mutwave! Mutwave! Twifuwa!” UYesu iilamukaga, iikenyelaga ilivelo na mavingo, giilitamaga, kwivedzaga dzidzidzi! 25Neke uYesu avawuudzage avanyigendwa vaakwe atigilage, “Ulufuuwo lwenyo luli kwiya?” Avanyigendwa viidzumaga nu koogopa kuno vakwiwuudza nayula nu muyagwe viitigilaga, “Uyu ye ani? Nali livelo na mavingo fikumwidika!”
UYesu akumunaniya umunya mubepo umuviifu
(Matayo 8:28-34; Maluko 5:1-20)
26UYesu na vanyigendwa vaakwe vaalowiike inyandza ya Galilaya, viifikaga ku mwambu ku nyi ya Vagelasi. 27UYesu pe iikile mu waato, umwadaada yumwinga va nyi iyo iihelelaga kwa Yesu. Umuunu uyo aali nu mubepo umuviifu. Ifigono fyoloofu aagendaga wufuula, kangi asiikalaga ku kaaya yaakwe, iikalaga ku mombwe.#8:27 Mombwe Gyali mivedzehedze gya Vayahudi ukuvasiila ávafuwe mu manga, enewuli mu mulindi gwe vaabuguwe kwave mu lutalaawe ululi mu kidunda.
28-29Umubepo umuviifu gwamufwahidzaga mbandu. Umusika ugungi avaanu vamudindilaga mugati nu kumupinga ni minyololo mu mawoko na mu magulu, ukuta vamuloleele, kangi nyakoloofu aadumulaga nu kuladuswa kudaasi nu mubepo ugo.
Umuunu uyo pe aafikile kwa Yesu, uYesu akugukenyelaga umubepo muviifu ugo, ukuta gumuhume. Umuunu uyo iiguwaga pawutalo pa Yesu, iiyooyaga mbandu iitigilaga, “Ve Yesu, Muswamuve va Nguluvi uMukomi! Uli wuki naane? Siiwo, utane ukuumumusa.”
30UYesu akumuwuudzaga iitigilaga, “Ilitaawa lyako ani?” Iihigaga iitigilaga, “Ilitaawa lyangu ndiitambulwa Legyoni.”#8:30 Legyoni Ili lyali litaawa lya kipuga kya vakolakyanda Valoma mbilima mutanda (6,000). Aalongile ewo, pakuva imibepo imiviifu gyali gyoloofu umwakwe. 31Imibepo igyo, gikumugongoolaga uYesu ukutigila atane ukugisindika ku lilindi ilya ku wulungu.#8:31 Lilindi ilya ku wulungu Apo pe poono pe ágiviikile uNguluvi imibepo imiviifu igiidzindila uluhigo, Luvilatulo 20:1-3.
32Baaho pa luvambala lwa kidunda ikyo, lwali kooluli ulupinga lukomi lwa magubi ulwadiimilidzwaga. Imibepo imiviifu igyo, gikumugongoolaga uYesu ukutigila, agitawule gikiingile mu magubi, neke agitawulage. 33Gikumuhumaga umuunu uyo, giikwingilaga mu magubi. Neke amagubi gonda gasulunukage lunyilo ku ligeema, gagwilage mu nyandza, giifuwaga.
34Avadiimi va magubi pe valuweene ulo, viinyilaga, viihelelaga ku wudzenge na ku migunda, viilongaga dzonda dze vádziweene. 35Avaanu avaapuliike viihelelaga uko kulola íkihumiye. Pe vaafikile pe agenda uYesu, vakumuwonaga umuunu ye álosiidzwe imibepo imiviifu, íikalile pa magulu ga Yesu, áfwalile wunofu, kangi ali nu luhala lugolofu, neke voogopage. 36Avaanu avo avadziweene pe dziilimika, vakuvalongelaga avangi ulwa uyo ye akali ni mibepo imiviifu kye akaananiidzwe. 37Neke avaanu vonda va nyi ya Vagelasi vamugongoolage uYesu ahege ukwawo, pakuva viibiitwe hiilo nu woogofi. UYesu iikwingilaga mu waato, iihegaga iihelelaga.
38UYesu pe aaviye iihega, umuunu uyo ye gyamuhumile imibepo imiviifu, akumugongoolaga uYesu ukutigila vaheleengʼasage vonda. Neke kangi uYesu atanage ukumwidikila, atigilage, 39“Upilukage ku kaaya, ukavalongele avaanu idzo dze ákulimiye uNguluvi.” Neke umuunu uyo ahegage apo, ahelelage ku wudzenge. Uko iikoolelaga mu wudzenge wonda, amalimo ge álimiliilwe nu Yesu.
UYesu akumunaniya umwayuuva nu kumudzulubusa umuhindza
(Matayo 9:18-26; Maluko 5:21-43)
40UYesu pe aaviye ápilwike ku mwambu ya nyandza ya Galilaya, iikwanukilwaga nu lukeelo ni lilugu lya vaanu, pakuva vamudzindilaga. 41Apo neke aadzage umuunu yumwinga, ye aatambulwaga Yayilo. Umuunu uyo aali mundzaagila va luholanilo. Iihelelaga iifugamaga pa magulu ga Yesu, akumugongoolaga ukutigila ahelele ku kaaya yaakwe, 42pakuva umwalive va myaka ginyikyumi ni givili, ye aali munyakimwinga kwa daadiye, aali asanga afuwa.
UYesu pe ali mu ngʼaasi iihelela ku kaaya ya Yayilo, avaanu voloofu avaali pamwinga nave yaali minyanilo ngʼaani. 43Mu lilugu ilyo, aali mwali umwayuuva yumwinga ye aali nu wutamwa wa kuhuma idanda#8:43 Wutamwa wa kuhuma idanda Umwayuuva umunya wutamwa uwu aavedzaga lupumba, asaavagilaga ukupamya nambe kuhangana na vangi, Valevi 15:25-33. mu myaka ginyikyumi ni givili. [Kangi aamalile ifiinu fyakwe fyonda ku vayavi-migoda.]#8:43 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali. Neke kangi sikwali ye amunaniidze.
44Neke umwayuuva uyo ahelelage kumbele kwa Yesu, apamyage umudzivo gwa mwenda gwa Yesu, musika guugo iiponaga uwutamwa waakwe. 45UYesu iiwuudzaga iitigilaga, “Ye ani ye áamamiidze?” Avaanu vonda viikaanaga. Neke uPetulo amulongelage uYesu atigilage, “Mutwave, avaanu voloofu mbandu vákupiliime, vakukubaniilidza!” 46UYesu iitigilaga, “Pwali umuunu ye áamamiidze, pakuva ndikwipulika ukutigila, ingufu dzangu dzíinyegile.” 47Umwayuuva uyo pe aaweene ukutigila iilemwa ukwifiha, iihelelaga kwa Yesu kuno iihilila, akwigwisaga pa magulu gaakwe, akumulongelaga pa miiho ga vaanu vonda ulukaani úlumuhuliye amupamye, kangi ngita kye ánaniidzwe musika guugo. 48UYesu akumulongelaga iitigilaga, “Mwali vanguave, ulufuuwo lwako lúkunaniidze. Uhelelage mu lutengamaso!”
49UYesu pe ali mu kulonga idzo, iikwadzaga umuunu ukuhuma ku kaaya ya Yayilo, iitigilaga kwa Yayilo, “Siiwo, utane ukumufwahidza uMuwulanidzi, umwaliwo áfuwe.” 50UYesu pe aapuliike ulo, akumulongelaga uYayilo iitigilaga, “Utane ukoogopa, ufuuwage hela. Umwaliwo iinana.”
51UYesu pe aafikile ku kaaya ya Yayilo, akuvakaanidzaga avaanu avangi ukwingila pamwinga nave, nda haamu uPetulo, uYohana, uYakobo, udaadiye nu ngʼina va muhindza.
52Avaanu vonda avaali apo, vaavembaga nu kunyonyovala. UYesu akuvalongelaga iitigilaga, “Mutane ukuvemba! Umuhindza uyu asinaa afuwa, nda haamu, ágoneeliye hela!” 53Avaanu avo viivangaga ukumuheka, pakuva vaadzeeliye ukutigila, umuhindza uyo áfuwe.
54UYesu akumwibataga iliwoko iitigilaga, “Mwanaave, lamuke!” 55Umusika guugo, uwuumi waakwe wukumupilukilaga, iikwimaga. UYesu akuvalongelaga vamupeele ikyakuliya. 56Avavaha vaakwe viidzumaga mbandu. UYesu akuvakaanidzaga ukutigila vatane ukumulongela nambe muunu idzo ídzihumiye.

Currently Selected:

Luka 8: BEZ

Highlight

Share

Copy

None

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in