Luka 9
9
UYesu akuvatuma avanyigendwa vaakwe vanyikyumi na vavili
(Matayo 10:5-15; Maluko 6:7-13)
1UYesu akuvakemeelaga avanyigendwa vaakwe vanyikyumi na vavili (12), akuvapeelaga ingufu nu wutawulilwe wa kulosa imibepo imiviifu gyonda, nu wa kunaniya ifitamwa. 2Kangi akuvatumaga kudalika imola dza wutwa wa Nguluvi nu kunaniya avatamwa. 3Akuvalongelaga iitigilaga, “Mu lugendo lwenyo, mutanage ukunyamula kikivedzaga, nambe musagi, nambe bogolo, nambe fuka, nambe magoobeli, nambe mwingila gwa kukowoka. 4Inyumba yiyivedzaga ye mwikwingila, mwikalage muumo ukufikila pe mwihega mu wudzenge uwo. 5Kangi avaanu aviikaana ukuvaanukila, muhegage mu wudzenge uwo, mupumuunage ulufuuna mu magulu geenyo, kivedzage kye kimanyilo kya woolesi ukwawo wa luhigo ulwa kubihila ukuyaanukila iMola iNofu.” 6Neke avanyigendwa avo vahelelage mu ndzenge viidalika iMola iNofu, nu kunaniya avatamwa konda kwe vaahelelaga.
Ukunyengʼemala kwa Helode
(Matayo 14:1-12; Maluko 6:14-29)
7Amalimo gonda ge aalimaga uYesu, umutwa Helode#9:7 Helode Uyu ye Helode Andipa, ye aali mutemi va mugoola gwa Galilaya nu gwa Peleya. aapulikaga imola dzaakwe. Idzo dzamuhuliye anyengʼemalage, pakuva avaanu avangi vaatigilaga, uYesu ye Yohana uMudzabisi ádzulubwiswe ukuhuma ku wulungu. 8Avangi vaatigilaga, umuvidzi uEliya#9:8 UEliya AVayahudi vaahuuvilaga ukutigila, alaadza kangi umuvidzi uEliya, Malaki 4:5-6. áadzile kangi. Avangi vaatigilaga, yumwinga mu vavidzi va kataali ádzulubwike. 9Neke kangi uHelode atigilage, “UYohana ndamudumuwe umutuwe! Lino ye ani ye iilima idzi dze ndiipulika?” Apo uHelode iisakaga mbandu ukuwonana nu Yesu.
UYesu iiliisa avaanu voloofu
(Matayo 14:13-21; Maluko 6:30-44; Yohana 6:1-14)
10Avatume#Luka 6:13 avo vaapilwike kwa Yesu, vakumugotolelaga dzonda dze válimile. Neke avanyamulage vahelelage ku wudzenge uwaatambulwaga Betisayida, ukuta vavedze veene apoono pa kinyele. 11Avaanu voloofu pe vaadzeeliye kwe áheliye, vakumuniniilaga. UYesu akuvaanukilaga wunofu, iivangaga ukuvawulanidza imola dza wutwa wa Nguluvi. Kangi avaali ni fitamwa, avananiyaga.
12Pa kyamihe, avanyigendwa vaakwe vanyikyumi na vavili viihelelaga kwa Yesu, viitigilaga, “Uvatawule avaanu vahelele ku mbala na mu migunda igili biihi, ukuta vakatemule ikyakuliya na poono pa kugona, pakuva apoono apa padaasi, kangi kwitinala.” 13UYesu akuvalongelaga iitigilaga, “Muvapeele yuunye ikyakuliya!” Neke kangi vahigage vatigilage, “Tuli ni mikaate#9:13 Mikaate Iki kyali kyakuliya kya figono fyonda ku Vayahudi. gihaanu ni somba dzivili swe. Wiitigila tuhelele tukagule ikyakuliya, ukuta kikwile avaanu vonda ava?” 14Avaanu avaali apo, avagoosi veene vaali mbilima dzihaanu (5,000). UYesu akuvalongelaga avanyigendwa vaakwe iitigilaga, “Muvalongele avaanu viikale fipuga fya vaanu makyumi gahaanu gahaanu (50) wuli.” 15Neke valimage ngita kye ávalongiye, vakuvakalikaga vonda. 16UYesu iinyamulaga imikaate gihaanu igyo ni somba dzivili idzo, iilolaga kukyanya, akufifuunyililaga. Iimenyulaga imikaate igyo, akuvapeelaga avanyigendwa vaakwe vavagavile avaanu. 17Avaanu vonda viiliyaga, nu kwiguta. Avanyigendwa vaakwe viilundasaga utuwuluwulu utwasigiye, fiimemaga ifihiivi finyikyumi ni fivili.
UPetulo iikwidika ukutigila uYesu ye Mesiya
(Matayo 16:13-19; Maluko 8:27-29)
18Ikigono kimwinga, uYesu na vanyigendwa vaakwe vaali pamwinga, apoono pa kinyele. UYesu aali mu kulapangila kwa Nguluvi. Pambele akuvawuudzaga avanyigendwa vaakwe iitigilaga, “Avaanu viitigila, yuune ani?”
19Viihigaga viitigilaga, “Avangi viitigila uveeve ye Yohana uMudzabisi. Avangi viitigila yuuve Eliya. Avangi viitigila ye yumwinga mu vavidzi va kataali ye ádzulubwike.”
20UYesu akuvawuudzaga kangi iitigilaga, “Unyeenye mwitigila, yuune ani?” UPetulo akumuhigaga iitigilaga, “Uveeve ye Mesiya muhuma kwa Nguluvi!” 21UYesu akuvakiitaga vatane ukulonga nambe kwa muunu imola iyo.
UYesu iilonga ulwa kufuwa nu kudzulubuka kwakwe
(Matayo 16:20-28; Maluko 8:31–9:1)
22Neke uYesu avalongelage atigilage, “Ndakyene uMuswamuve va Muunu munya kupumuswa mbandu, ukukaanwa na vavaha va Vayahudi, pamwinga na vateekedzi avakomi#9:22 Vateekedzi avakomi Lole Avateekedzi ku Figanulo. na vawulanidzi va milagililwe, ukukomwa, kangi pa kigono ikya wudatu ukudzulubuka.”
23Kangi akuvalongelaga iitigilaga, “Ngana umuunu ye avedzaga iisaka ukuuniniila, iitawulilage ngʼaani, ategulage ikipindulihidzo kyakwe,#9:23 Ategulage ikipindulihidzo kyakwe Kwe kutigila, avedzage íitawuliye ngʼaani nde kuvedzage kufuwa, pakuva imisika igyo, avaanu vaakomwaga wugendela wa kutovelelelwa pa kipindulihidzo. neke aaniniilage ifigono fyonda. 24Pakuva umuunu ye avedzaga ye iisaka ukuwupoka uwuumi waakwe, uyo alawuyadza, nayu muunu ye akuwuyadza uwuumi waakwe wiimila wa neene, uyo alawupoka. 25Lukumuwumbulila kiki umuunu ngana avedze nu wumosi wonda wa lidugulu, neke kangi ayadze uwuumi uwa mbeepali? 26Umuunu ye avedzaga ye akuumbonela nyoni uneene ni mbulanidzo dzangu, uMuswamuve va Muunu nave alamuwonela nyoni umuunu uyo pe alaadza mu ndolo dzaakwe, ni dza Daadiye pamwinga na vanyamwandza aviimike. 27Ndakyene ndikuvalongela ndiitigila, avangi umwenyo ye mwímile apa, vasilaagedza ifuwa pe vasinaa vawuwona uwutwa wa Nguluvi.”
UYesu iihambuka uluhwano
(Matayo 17:1-8; Maluko 9:2-8)
28Pe fyaviye fíhelaniidze ifigono munaana (8) ukuhuma uYesu iilonga amadzwi ago, akuvanyamulaga uPetulo, uYohana nu Yakobo, iikwinukaga navo ku kidunda mu kulapangila. 29Pe ali mu kulapangila, iihambukaga ku miiho, ni myenda gyakwe giivedzaga mivalafu, giingʼalita mbandu. 30-31Umusika guugo, viihumilaga avamwadaada vavili viingʼaala mu ndolo dza Nguluvi. Avamwadaada avo vaali vavidzi uMose nu Eliya. Vaalonganaga nu Yesu ulwa kufuwa kwakwe, ngita uNguluvi kye amugulumiye ukukwilidza ku Yelusalemu uko.
32Umusika ugo, uPetulo na vayagwe vaali vágoneeliye. Vaaviye viilamuka, viiwonaga uYesu iingʼaala mu ndolo dzaakwe. Kangi vakuvawonaga avamwadaada vavili víimile pamwinga nave. 33Avamwadaada avo pe vaaviye viihega, uPetulo akumulongelaga uYesu iitigilaga, “Mutwave, lunofu uneefwe tuvedzage baaha. Lino tudzenge ifitinga fidatu, kimwinga kivedzage kyako, ikingi kya Mose, ikingi kya Eliya.” UPetulo asaadzeeliye lwe iilonga.
34UPetulo pe iilonga amadzwi ago, liikwadzaga ilifunde likuvagubikaga. Apo viikoogopaga mbandu. 35Ilidzwi liipulisaga ukuhuma mu lifunde liitigilaga, “Uyu ye Muswamu-vangu ye ndímuhaaguwe, mumupulikidzage umwene!” 36Ilidzwi pe lyapuliise, uYesu iiwonekaga ali mwene. Avanyigendwa vaakwe vasamulongiye muunu mu figono ifyo, idzo dze vadziweene.
UYesu iilosa umubepo umuviifu
(Matayo 17:14-18; Maluko 9:14-27)
37Ikigono ikyageliike, uYesu na vanyigendwa vadatu avo pe vaaviye víikile ukuhuma ku kidunda, viitaangʼanaga ni lilugu lya vaanu voloofu. 38Ukuhuma mu lilugu ilyo umuunu yumwinga iikemeelaga mbandu iitigilaga, “Muwulanidzaave, ndiinyilika umulole umuswamu-vangu, pakuva ali munyakimwinga. 39Ilibepo iliviifu pe likumwagula, baaho na baaho iiyova mbandu. Kangi likumuyudza nu kumugwisa paanyi, iivedza ngita munya lidzilisi, kuno ilifulo liituta ku mulomo. Ilibepo ilyo lisikumuleka kyangʼaani, lipiginaga ukumutovedza paanyi. 40Ndívagongoolile avanyigendwa vaako, ukuta valilose, válemiilwe.” 41UYesu iitigilaga, “Nye va kivegalo íkihenile ikingaya lufuuwoanye! Ndiigugumidze ulwa nyeenye uwukitafuuwa weenyo ukufikila ndali? Umuleete apa umuswamuwo uyo.”
42Umwana uyo pe aaviye iihelela kwa Yesu, umubepo muviifu gukumugwisaga paanyi, gukumuyudzaga. Neke uYesu agukenyelage umubepo muviifu, amunaniyage umwana uyo, amupilusage kwa daadiye. 43Avaanu vonda pe vadziweene ingufu ngomi dza Nguluvi ngita kye dzigenda, viidzumaga mbandu.
UYesu iilonga kangi ulwa kufuwa kwakwe
(Matayo 17:22-23; Maluko 9:30-32)
Avaanu avo pe vaadzumaga dzonda dze álimile uYesu, akuvalongelaga avanyigendwa vaakwe iitigilaga, 44“Mupulikidzage wunofu dze ndiisaka ukuvalongela! UMuswamuve va Muunu ahadza iisutulwa ku vatavangwa.” 45Neke kangi aveene vaalemwaga ukulufika lwe aalongile uYesu, pakuva lwafihiilwe ukwawo, ukuta vatane ukulufika. Kangi voogopaga ukumuwuudza ulukaani ulu.
Uwukomi wa ndakyene
(Matayo 18:1-5; Maluko 9:33-37)
46Avanyigendwa va Yesu viivangaga ukukaananila ulwa ani umwawo ye mukomi ukulutila. 47UYesu akugadzeelaga amahoodzo gaawo. Neke amunyamulage umwana mudebe, amuviikage pa lubali apaakwe, 48avalongelage atigilage, “Ye akumwanukila umwana umudebe#9:48 Ye akumwanukila umwana umudebe UYesu iiwulanidza ukutigila, umukomi mu vanyigendwa vaakwe ye mwene swe, ye akuvalimila avadebe mu kiwungu. ngita uyu mu litaawa lyangu, akuundzanukila uneene. Kangi ye akuundzanukila uneene, apo akumwanukila uyo ye áanumile. Kwe kutigila, ye mudebe umwenyo nyivonda, uyo ye mukomi.”
Umuunu ye asikumubeedza uYesu ali lubali lwakwe
(Maluko 9:38-40)
49UYohana akumulongelaga uYesu iitigilaga, “Mutwave, tukamuweene umuunu yumwinga iilosa imibepo imiviifu mu litaawa lyako, tukaagelile ukumukaanidza, pakuva asili munyigendwa vaako ngita uneefwe.” 50UYesu akumuhigaga iitigilaga, “Mutane ukumukaanidza, pakuva umuunu ye avedzaga ye asikuvabeedza unyeenye, ali lubali lwenyo.”
AVasamalya vakumukaana uYesu
51Umusika pe gwaviye gúhegeliye uYesu ukwinuka kukyanya, aakangiidze amiiho ukuhelela ku Yelusalemu. 52Neke avatumage avaanu vamulongole ku wudzenge wa Vasamalya, ukuta vamugelanidzile apoono. 53Neke kangi avaanu va uko vakaanage ukumwanukila,#9:53 Neke kangi avaanu va uko vakaanage ukumwanukila AVayahudi na Vasamalya vasiidiingʼanaga apoono pa kwifuunyila. AVayahudi viifuunyilaga ku Yelusalemu, neke kangi aVasamalya viifuunyilaga ku kidunda ikyatambulwaga Gelasimu, Yohana 4:20. pakuva aakangiidze ukuhelela ku Yelusalemu. 54Avanyigendwa vaakwe, uYakobo nu Yohana, pe valuweene ulo viitigilaga, “Mutwave, wiikeela tulagidze umooto gwike ukuhuma kukyanya guvanyaanye [ngita uEliya kye aalimile#2 Vatwa 1:10-12]?”#9:54 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali. 55Neke uYesu avaseedukilage, avakenyelage. [Iitigilaga, “Amahoodzo geenyo sige geene, pakuva uMuswamuve va Muunu asaadzile mu kuvatipula avaanu, nda haamu ukuvapoka.”]#9:55 Amadzwi aga simoogali mu wusimbe uwungi uwa kataali. 56Viihegaga, viihelelaga ku luvala ulungi.
Aviivagila ukumuniniila uYesu
(Matayo 8:19-22)
57UYesu na vanyigendwa vaakwe pe vaali mu ngʼaasi, umuunu yumwinga akumulongelaga uYesu iitigilaga, “Ndihadza ndikukuniniila konda kwe wiihelela!” 58UYesu iitigilaga, “Amakeve gali ni milindi, ifidege fili ni fyaso, neke kangi uMuswamuve va Muunu angaya kaaya.”
59UYesu akumulongelaga umuunu uyungi iitigilaga, “Uuniniilage!” Umuunu uyo iitigilaga, “Mutwave, uunawule ndihelele tandi ndikamusiile udaada.” 60UYesu akumuhigaga iitigilaga, “Uvaleke ávafuwe vavasiile ávafuwe vaawo. Neke kangi uveeve, uhelelage ukawudalike uwutwa wa Nguluvi.”
61Nayu yungi akumulongelaga uYesu iitigilaga, “Mutwave, ndikuniniila. Lino uunawule tandi ndihelele ndikiilage ku kaaya.” 62UYesu akumulongelaga iitigilaga, “Umuunu ye avedzaga ye ávangile ukulima ni senga, kangi iiseeduka kumbele, uyo asiivagila ukuvedza mulima-malimo ku wutwa wa Nguluvi.”
Currently Selected:
Luka 9: BEZ
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 2022 Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
