San Lucas 11
11
Jesú-mä̧, Dio-rü ttukuokua pä'ü wo̧juȩti̧nü̧
(Mt 6.9-15; 7.7-11)
1Ya'utenä̧, Jesú-mä̧ yo̧mȩtȩttü̧ Dio-rü ukuoku kädäja'a, u̧wo̧juȩtä̧u̧ttü̧ ya̧tȩ ichi'ü päinä̧ku̧:
—Chu̧ru̧wa̧, Ju̧a̧ u̧wo̧juȩtä̧u̧rü u̧wo̧juȩti̧nü̧ta̧'a̧nü̧ Dio-rü ukuokuäkuäwä wo̧juȩti̧tü̧.
2Jesú-mä̧ päinä̧u̧:
—Dio-rü kukuokuätukuomȩnä̧mä̧ pa̧'a̧nü̧ kukuokuätukuajä̧:
Ujutu Tä'o mo̧ro̧jä̧nä̧ kkü̧mä̧, ukurutä isopäi'ünä̧ Dio ja̧'a̧ pä'ü ttu̧wo̧juä̧cha̧ pä'ätüjä̧.
Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ «Tu̧ru̧wa̧ rey jü̧nä̧ ichi.»
3Jitä mo̧ro̧ tu̧kuä̧kuȩ'i̧nä̧ iyitü.
4Ja̧'wa̧ta̧nü̧ suronä̧ jȩtä̧'i̧jü̧mä̧, pärokua'aku mikuä juiyünä̧tä̧ jȩpi̧tü̧,
Ja̧'wa̧ta̧nü̧ ujuturu suronä̧ jȩpä̧tü̧ o'katoi'ünä̧rü̧, pärokua'aku mikuä juiyünä̧tä̧ jȩtü̧ta̧'a̧nü̧ jȩpi̧tü̧.
Ta̧mi̧ 'kuätünä̧ ma̧tä̧cha̧'a̧nä̧mä̧ ja̧'a̧tä̧mä̧ to'kuätü, surojüku ma̧tä̧chü̧ juiyünä̧tä̧ ppä'äditü.
5Ja̧'wa̧ta̧nü̧ Jesú-mä̧ päinä̧u̧:
—Ukutu'i̧nä̧ ya̧tȩ kua̧wa̧ru̧wa̧tu̧ku̧, yodó kkä'ko, kuojusodera̧'a̧ ichi'ü, pa̧'a̧nü̧ pä̧u̧jä̧: Cha̧wa̧ru̧wa̧, pan o̧si̧ wä̧bo̧si̧kuä̧ jo̧mȩnä̧ pärowittü, 6Kkara'a kue'ächü i̧wä̧ji̧'ka̧ ichi'äja'a, cha̧wa̧ru̧wa̧rü̧ u̧kuȩ chiya pädomȩnä̧ yorisotä juidünä̧ jä̧ku̧sä̧. 7Päku, jua̧u̧mä̧ ä̧'o̧ka̧ jakuättü, ädätinä̧ku̧: «Täkü, chä'omȩ wo̧'kuä̧rä̧ttü̧; täkü äpate'i̧nä̧ ppe'tädäkuäwomȩtä̧mä̧, chi̧tti̧mü̧'i̧nä̧ ttütäku cama-nä̧ ttä'ekua'a jä̧ku̧sä̧, ä̧rä̧mi̧'ü̧ chiyü juiyünä̧. 8Isopäi'ünä̧ pädäu̧jä̧, a̧wa̧ru̧wa̧ jä̧ku̧ iyü juiyaja pä'üdä̧jä̧, jä̧ttȩpäro̧kü̧ juei isomȩ jä̧ȩpä̧ra̧'a̧ttü̧; jua̧u̧ru̧ rekuä rü̧jü̧mä̧ o'kajuiyünä̧ iyäwäkua'a.» 9Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ ukuturu pä'üsä: Jä'epätukui, jäkuepätukuomȩnä̧mä̧ iyäwäkua'a; usätukui, kusätukuomȩnä̧mä̧ ku̧'o̧kui̧'ä̧kuo̧tü̧jä̧; wopätukui, wo'kuätukuomȩnä̧mä̧, ba'ekuäkuotüjä̧. 10Isopäi'ünä̧ jä'epümä̧, ȩmü̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ usumä̧, po̧kui̧pü̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ äpatenä̧ wopümä̧, ba̧'ȩkua̧.
11¿Ditäjä̧ttü̧ ukutu ttä'otü̧ttü̧, i̧tti̧ pan o̧si̧ jäepomȩnä̧, ido'kitä iyajümä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ po̧i̧ jäepomȩnä̧, ä̧ka̧rü̧tä̧ iyajümä̧? 12Ja̧'wa̧ta̧nü̧ iäyä jäepomȩnä̧, idiyurutä iyajümä̧. 13Isopäi'ünä̧ ukutumä̧ suropätü kuätükua'anä̧'i̧nä̧, kui̧tti̧mü̧tu̧ku̧ru̧mä̧ adiwäjueitä iyä'ijätüjä̧. Juȩnȩ abonä̧nü̧ wa̧ ja̧'a̧ttü̧, Kuä'otuku Dio mo̧ro̧jä̧ ru̧wa̧mä̧, Epíritu Sa̧tu̧rü̧ jäkuepätukuomenä̧mä̧ i̧yä̧kuä̧u̧jä̧.
Jesú-ru suronä̧ pä'inä̧tü̧
(Mt 12.22-30; Mc 3.20-27)
14Jesú-mä̧, ttü̧ja̧sa̧ ukuoku juiyünä̧ wa̧rü̧, epíritu su̧ro̧pa̧ ü̧ji̧yä̧ku̧, jua̧u̧ru̧ rä'epü ikuomȩnä̧; ttü̧ja̧sa̧mä̧ ukuokuoka'a jä̧'i̧ja̧'a̧ ukuokuiyä̧u̧, ttü̧ja̧mä̧ ¡isoó pä'inä̧tü̧! 15Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, yotukunä̧mä̧, pä'inä̧tü̧: «Yojamä̧, epíritu-tu̧ suropätü ttu̧ru̧wa̧, Beelzebú ujurunä̧tä̧ rä'epä'chü iku,» jü̧nä̧.
16Kkorotümä̧, kka̧kuä̧mȩ'ü̧ topü, mo̧ro̧jä̧ jäwä i̧jȩkuä̧chü̧nä̧ jȩi̧ya̧tü̧ pä'ü wettinä̧ku̧. 17Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, Jesú-mä̧ ttamükuäda'a wo̧juö̧ päinä̧u̧:
Ruwo we'ätü tta̧mü̧nä̧ pa̧ja̧tü̧ rä'eku ttikuttumä̧, jua̧u̧mä̧ 'kiyü kko̧kü̧. Ja̧'wa̧ta̧nü̧ isodenä̧ kka̧kuä̧tü̧, tta̧mü̧nä̧ rä'eku ttikuttumä̧, juätümä̧ rekuo kka̧kuo̧ko̧tü̧. 18Ja̧'wa̧nü̧ jü̧ta̧'a̧nü̧, Satanás u̧mü̧wä̧yotürü rä'epü ikuttümä̧, ¿Toku 'chu̧ä̧rä̧kua̧'a̧jä̧ttü̧ uruwomä̧? Jua'amä̧ Beelzebú ujurunä̧ rä'epe'ü iku päkuätukuäku cha'attüsä pä'ü. 19Isopäi'ünä̧ päkuätukuta'anü̧, ttü Beelzebú ujurunä̧, epíritu suropätürü rä'epe'ü chikuttümä̧, ¿Ukutu ku̧wo̧juȩtä̧tu̧kuäu̧ru̧mä̧, dí i̧yä̧u̧jä̧ttü̧ ttujurumä̧, rä'epe'ü ttikua pä'ümä̧? Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, juätütä jä̧kua̧'a̧ ukuturu suronä̧ jȩ'kuä̧tu̧kua̧'a̧ usurä kuȩmä̧wä̧tu̧kua̧ pä'ü pättäkuotümä̧. 20Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, Dio ujurunä̧, epíritu-tu̧ suropätürü rä'epe'ü chikuttümä̧ isopäi'ünä̧ Ru̧wa̧ Dio weü rȩbȩä̧kuä̧wa̧'a̧ ja̧'a̧.
21Ya̧tȩ ujuru kku̧nä̧rü̧, ürowä'äku ojusode tta̧wä̧ro̧mȩnä̧mä̧, juodenä̧ kka̧ku̧mä̧ o'kajuiyünä̧tä̧ wȩnȩ juiyünä̧ kka̧kua̧'a̧. 22Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, ya̧tȩ jua̧u̧ttü̧'i̧nä̧ abonä̧nü̧ ujuru kku̧nä̧rü̧, ichi'ü ürowä'ä a̧'kua̧ u̧wȩnä̧rä̧ji̧'i̧nä̧, iäre rü̧ȩnä̧ mikuäu'i̧nä̧ 'cho'ipü, iäre jä̧ji̧mä̧ iyä'chü ikuiyäku.
23Isopäi'ünä̧ ttü jȩchü̧ kkü'kokümä̧, ttü chaboi̧ya̧ wa̧ ja̧'a̧; ja̧'wa̧ta̧nü̧ ttüku ka̧ka̧to̧kü̧mä̧, pperetü ikuäwä i̧sa̧ ja̧'a̧.
Epíritu su̧ro̧pa̧ ppa̧wä̧chü̧ wȩnȩ
(Mt 12.43-45)
24Su̧ro̧pa̧ epíritu ttü̧ja̧sa̧ttü̧ räopächomȩnä̧mä̧, 'kuä'ächi'ü ü̧jä̧mä̧da̧ pä'ü, jomepünä̧tä̧ kue'ächü kkü̧; ja̧'wa̧nü̧ kue'ächü usomȩnä̧ ü̧'o̧kui̧'ü juiyünä̧ jä̧ku̧mä̧ pä'ü: «Pä'äji jä̧ji̧ta̧'a̧nü̧, chojusode rädopäjodeku ppa̧dä̧cha̧,» jü̧nä̧. 25Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ ppa̧'ä̧chü̧ toomȩnä̧, jo̧mȩnü̧ jȩpü̧ kku̧nu̧ juatü kkü̧nä̧wa̧'a̧tä̧ po̧kui̧pü̧. 26Ja̧'wa̧nü̧ ji̧yä̧ku̧, ppa̧'ä̧chä̧chü̧ kkorotü, chutättü'i̧nä̧ abonä̧nü̧ suropätürü o'ü i̧wä̧ji̧, do'ächü kka̧kuä̧tü̧ jua̧u̧nä̧; ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ jua̧u̧ ttü̧ja̧sa̧mä̧, ä̧kuo̧mȩnä̧ ji̧no̧mȩttü̧'i̧nä̧ abonä̧nü̧ surojuo'ächü.
Isopäi'ünä̧ eseäkuäwä kku̧nä̧rä̧tü̧
27Ja̧'wa̧nü̧ ukuoku ü̧ja̧'a̧nä̧, yajute ttü̧ja̧ ttü̧'kä̧tȩ jo̧mȩttü̧ wopi'inä̧ju̧:
—¡Rü̧ȩnä̧ eseäkuäwä kka̧'a̧ ukuru ȩnä̧rä̧kuä̧u̧, atate ajü ppüttädinä̧ju̧mä̧!
28Päjiyäku, pä'inü̧:
—¡Jua̧u̧'i̧nä̧ ja̧'a̧nä̧, juȩnȩ abonä̧nü̧ rü̧ȩnä̧ eseäkuäwä kka̧'a̧, Dio i̧wȩnȩ ä̧ju̧ku̧ ukuotätürümä̧!
Jȩtto̧kü̧ juei jȩa̧'a̧ totta pä'ü jä'epinä̧tü̧
(Mt 12.38-42; Mc 8.12)
29Ttü̧ja̧ rü̧ȩnä̧ ttü̧ka̧ka̧kuä̧ja̧'a̧, Jesú-mä̧ pä'inü̧: «Pitü ttü̧ja̧ suropätümä̧; jȩtto̧kü̧ ja̧jü̧ juei jȩtta̧'a̧ totta pä'ätü ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ jua̧u̧ ja̧jü̧ jueimä̧, pärokuä Joná-rü̧ 'kuäopinü̧tä̧ jidäwä̧u̧. 30Isopäi'ünä̧ Joná jäwänä̧ Nínive ttü̧ja̧ ttu̧wo̧jui̧pi̧nü̧ jueimä̧, pi̧yȩ pä̧nä̧ ttü̧ja̧mä̧ Ubo I̧tti̧nä̧tä̧ ttu̧wo̧jui̧pü̧nä̧ jä̧kuä̧u̧. 31Ttü̧ja̧rü̧ pojokuä mo̧ro̧ päi'omȩnä̧, Sur ruwajumä̧, ä̧rä̧mi̧'ü̧ pi̧yȩ pä̧nä̧ ttü̧ja̧rü̧ usurä ttȩmä̧u̧nä̧ pä'ü kku̧ju̧nä̧kua̧ju̧; jua'amä̧ otottü'i̧nä̧, Saromón u̧wo̧juö̧ wȩnȩ topü kki̧'chi̧na̧'a̧ttü̧ ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ jitä pȩnȩ́ to'kuätukuäkumä̧ jua̧u̧ttü̧'i̧nä̧ abonä̧nü̧ wa̧ ja̧'a̧. 32Ja̧'wa̧ta̧nü̧ ttü̧ja̧rü̧ pojokuä mo̧ro̧ päi'omȩnä̧ Nínive ttü̧ja̧'i̧nä̧, ä̧rä̧mi̧'ü̧ pi̧yȩ pä̧nä̧ ttü̧ja̧rü̧, usurä ttȩmä̧u̧nä̧ pä'ü ttu̧ju̧nä̧kuo̧tü̧ jua'amä̧ Joná i̧wȩnȩ ä̧ju̧ku̧ surojü kättädi'ina̧'a̧ttü̧. Ja̧'wa̧ta̧nü̧ pȩnȩ́ ukutuku ukuokumä̧ Joná-ttü̧'i̧nä̧ abonä̧nü̧ wa̧sä̧».
Ttidepä jättäjinä̧ kkȩdȩpü̧
(Mt 5.15; 6.22-23)
33Ya̧tȩ'i̧nä̧ toa'a, tejäwore rȩdȩti̧'ü̧'ka̧ i̧so̧ka̧ dȩa̧'a̧ dajü ikumä̧. Ja̧'wa̧nü̧ ja̧jü̧ jueimä̧ ju'toju jo̧mȩ rȩdȩtü̧ kku̧nä̧wä̧ ja̧'a̧, dodepätü tȩya̧wa̧'a̧ tottünä̧. 34Jä̧ttä̧pä̧ya̧ itejäworemä̧, i'äre ja̧'a̧; ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ kui'äre adiuttümä̧, jä̧ttä̧pä̧ya̧rü̧ adiunä̧ kkȩdȩpa̧'a̧; ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧, kui'äre surojüttümä̧, jä̧ttä̧pä̧ya̧rü̧ yo̧ü̧nä̧ ja̧'a̧. 35Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ ukunä̧ kkü̧ tȩya̧u̧mä̧, yo̧ü̧ jü̧ juiyünä̧ kkä̧wi̧. 36Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ jä̧ttä̧pä̧ya̧nä̧ yo̧mȩ juiyünä̧, tȩya̧u̧tä̧ kkü̧ttü̧mä̧, o'kajuiyütä tȩya̧u̧ jä̧kua̧jä̧, tejäwore ukuru kkȩdȩpa̧'a̧ jä̧'i̧jü̧'a̧nü̧.
Jesú-mä̧ suronä̧ jȩtti̧yä̧ku̧ ro̧'ȩpi̧nü̧
(Mt 23.1-36; Mc 12.38-40; Lc 20.45-47)
37Jesú ukuoku kädomȩnä̧, fariseo wa̧ ojusodera̧'a̧ttü̧ u̧kuȩ ukuächiyarü pä'ü ä̧tȩpi̧nä̧ku̧. Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ 'chä̧wi̧'ä̧ji̧'ka̧ mesa isodänä̧ pä̧mä̧di̧nü̧. 38Ü̧'ä̧mä̧da̧'a̧ toomȩnä̧, u̧kuȩ ukuäkua'a ä'kanä̧ u̧mü̧ ütükäwoka'a jä̧ja̧'a̧ ji̧yä̧ku̧, isoo pä'ü amükuädinü̧ fariseo wa̧mä̧. 39Ja̧'wa̧nü̧ amükuädiyäku Jesú-mä̧ päinä̧ku̧:
—Ukutu fariseo wotümä̧, i̧so̧'ta̧'i̧nä̧, sä̧rä̧bä̧'i̧nä̧ wä̧mȩnä̧tä̧ tükätüjä̧ ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ jakuänä̧mä̧ nä̧u̧kuä̧rä̧kuä̧wä̧tä̧, surojütä rü̧ȩnä̧ ȩnä̧rä̧tü̧jä̧. 40Juiyo amükuädäkuäwä jui'ätüjä̧ ¿wä̧mȩnä̧ jäwä aditinü̧mä̧ jakuänä̧ jäwä'i̧nä̧ aditokü pinü̧ ja̧'a̧? 41Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ usurä isotürü ppä'ädätukui. Ja̧'wa̧nü̧ jȩ'kuä̧tu̧kuo̧mȩnä̧ jättäpäyotü surojümä̧ juikuäkuotüjä̧.
42¡Isoó, ukutu fariseo wotüwe!, Dio-rü kuiyätukua pä'ü, mentattü'i̧nä̧, rudattü'i̧nä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ kuäwättü'i̧nä̧ o'kajuiyünä̧ diezmo#11.42 Diezmo pä'ümä̧, ji̧yȩtȩ ttaditäwättü to̧mü̧rȩ jäwä jo̧mȩnä̧ (10 por ciento) pättü 'kȩ'ȩpü̧ iyinätü̧. kuiyätukua'anä̧, Dio weü adiwomȩnä̧ jȩä̧kuä̧wä̧mä̧, ppädäkuäwämä̧ jäyä kku̧ni̧pä̧tü̧jä̧. Pi̧yȩ rekuä rü̧jü̧ttü̧ jȩpü̧ kkä̧nü̧, ji̧yȩ'i̧nä̧ jȩpä̧tu̧kui̧.
43¡Isoó ukutu fariseo wotüwe! sinagoga odewiyättümä̧ ä̧kuo̧mȩnä̧ dȩä̧ki̧yä̧nä̧ ku̧'ä̧tu̧kua̧ pä'ü kkü'kätüjä̧ ja̧'wa̧ta̧nü̧ ttu̧kuȩ ȩmä̧wo̧mȩttü̧'i̧nä̧ ukuo kkü̧nä̧ tettäwätukuaku pä'ätüjä̧.
44«¡Ukutuwe, wa'are wattomȩ totta'anä̧ Ja̧'wa̧ta̧nü̧ ttü̧ja̧ jerupü tti̧jȩda̧'a̧ jä̧'i̧nü̧'a̧nü̧ wotüjä̧!»
45Ja̧'wa̧nü̧ päomȩnä̧, weäwä wȩnȩ wo̧juȩkuä̧ i̧sa̧ ya̧tȩ päinä̧ku̧:
—Wo̧juȩkuä̧ i̧sa̧, pi̧yȩ päkuomȩnä̧mä̧ ujuturu'i̧nä̧ barawächi'ä̧u̧jä̧.
46Päiyäku Jesú-mä̧ ädätinä̧ku̧:
—¡Isoottü̧ ukutu weäwä wȩnȩ wo̧juȩkuä̧ isotüwe!, ukutu'i̧nä̧ kkorotürü ttȩpü̧ juiyünä̧ ä̧mä̧kü̧ kä'epü wȩnä̧tü̧jä̧, ukututä̧mä̧, yoriso kudo'chetukunä̧'i̧nä̧ mȩkua̧mä̧ päkuätukuokü ja̧'a̧nä̧.
47¡Isottü̧ ukutuwe, ukutumä̧ ku̧tä̧mü̧mi̧nä̧tu̧ku̧ kuä'äu tti̧kui̧nä̧u̧ profetas winä̧tü̧ wa'are oba äräbe'ätüjä̧! 48Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ ukutu'i̧nä̧ jua̧u̧ ppä̧'ä̧dä̧rü̧, juätü ji̧nü̧'a̧nü̧tä̧ jȩpä̧tü̧jä̧; jua̧u̧ juätü kuä'äu ttikuinü̧mä̧, pärokuotü ukutumä̧ äräbe'ätüjä̧.
49«Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧, Dio u̧wo̧juö̧nä̧mä̧ pä'inü̧: Profetas wotürü'i̧nä̧, apótore wotürü'i̧nä̧ wȩdä̧kua̧sä̧ ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧nä̧ juätürü u̧sä̧rü̧, kuä'äu kuikuäkuotüjä̧.» 50Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ pi̧yȩ pä̧nä̧ ttü̧ja̧rü̧ Dio-mä̧ jä̧ȩpä̧kua̧, pi̧jä̧ aditino̧mȩttü̧ päi'ünä̧ o'katoi'ünä̧ profeta wotü totte'ächinü̧ jäwämä̧, 51Abel to'e'ächinü̧ ukuojattü kkä̧mä̧dü̧, Zacaría santuario mi̧kuomȩ, altar mi̧kuomȩ 'kä̧tȩ jo̧mȩttü̧ toe'ino̧mȩbü päi'ünä̧. Ja̧'wa̧nü̧ ja̧'a̧ttü̧ Dio-mä̧, juätü totte'ächinü̧mä̧, pi̧yȩ pä̧nä̧ ttü̧ja̧rü̧ jä̧ȩpä̧kua̧.
52«¡Isottü̧ ukutu weäwä wȩnȩ wo̧juȩkuä̧ isotüwe!, wo̧juä̧wä̧ wȩnȩ llawi kku̧nä̧rä̧tü̧ kuätukua'anä̧; ukututä'i̧nä̧ dode'kuätukuoka'anä̧ kkorotürü'i̧nä̧ dodettü juiyünä̧ jȩpä̧tü̧jä̧.»
53Pa̧'a̧nü̧ pä̧u̧, weäwä wȩnȩ wo̧juȩkuä̧ isotü'i̧nä̧, fariseo wotü'i̧nä̧ rü̧ȩnä̧ pättä'chinä̧ku̧, kkoro'i̧nä̧ rü̧ȩnä̧ ji'äu ikua pä'ü. 54Ji̧yȩtä̧ päünä̧, suronä̧ wȩnȩtü̧ jittäwä'cha pä'ü.
Currently Selected:
San Lucas 11: PNT13
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© Sociedades Biblicas Unidas en Venezuela
