Lucas 1
1
Teófilo jä'ä nejk yajktunikex
1Nimay jä jayeta tjanipëëmete jäts tjaatat wintsoj tiuune kiojtse juu kujk Kunu'kxtee tun mëët ïïm, 2we'en ixu'n ëëts ojts nyajktumumatyek pën ojts t'ix tjawa wintsoj ojts tsyoontejk wa'nits yajktunipëjkte jäts t'awanetat jä oy kets jä oy ayuuk. 3Ëts nawye'en, ntukukotsep ëts mits Teófilo, të ëts nyajktïwa nyajktumtsa wintsoj ojts tsyoontejk, we'en ëts nwimmay npayo'oy jäts mits ntunijayat tïw tïjkx, 4jäts xnijawat tso tïwa ixwa juu kujk myajk'tuuk'ix.
Ku jä ángel t'awana jäts kä'äxwaamp jä Juan yajknëpätpa
5Jä juunt jä'ä Herodes yajkutujk jäm Judea. Jäm tu'k ijt jä Tee' tsyiina juu txĂ«Ă« ZacarĂas, AbĂas jä jyaye. Jä ijt xyĂ«Ă« tye'extĂ«jk, Isabel jä'ä AarĂłn tyaatsk'ap. 6Oy jaye jä'äta Kunu'kxtee wyinkujkm kyutiuuntep jä kyutujken jäts jä pyawaanen wa'ats oy wa'ats tsuj. 7Ka' y'unek pĂ«nta paatty ku Isabel tunipĂ«man ja ijt jäts ka' unejkat; jäts mĂ«jaywan jääta. 8Tu'k jä xĂ«Ă« juma ZacarĂas tyuketaake tsyapkotset jäp tsaptĂŻjkp, 9we'en wintsoj ijt tu'nta jä'ä teetĂ«jkta, jäts tyuketaake ZacarĂas tyĂ«kat jäp tsaptĂŻkp jäts jä poom tyajkjoket juma kunu'kx ijt. 10Ku'ts jä'ä poom tyajkjek jäp tsaptĂŻkp, jäts jä nimay jaye tsyapkotsta jäp tsaptĂ«jk tajukp. 11Wa'nit jä'ä mĂ«jWintsĂ«n y'ángel ojts jyeya juma ZacarĂas, jäm akayentso tyena juma jä poom jokpäjtken. 12Ku jä ZacarĂas t'ixpaaty jä ángel, ojts tu atĂŻwa jäts mĂ«jk tsye'ke. 13Jäts jä ángel ojts nyĂ«'Ă«mxe:
—Ka' mtsĂ«'ka ZacarĂas, tĂ«Ă« jä'ä Kunu'kxtee t'amotenäx mits jä m'amoten pĂ«jk'tsowen, jä mte'extĂ«jk Isabel mowaanep tu'k jä'ä unejk, jä'ä xyĂ«Ă«jap Juan. 14Mpaatep mits jä jotkuken mĂ«Ă«t jä xoontken, may jaye tuxoontejktap ku jä'ä kyä'äxet, 15jä m'unek nimĂ«j jä'ä nĂ«jkx ijt Kunu'kxtee winkujkm. Ka y'uuket myujket, oyam jä'ä kya kyĂ«'Ă«xnim myĂ«Ă«tan jä kunu'jkx poj. 16Jä'ä tyunep jats may jä Israelitas t'awimpitetat jä WintsĂ«n Kunu'kxtee. 17YĂ« Juan twinjayepap jä Kunu'kxtee y'unek, we'en jä kunu'kx poj tmĂ«Ă«ta jä mĂ«jken we'en ixu'n ijt jä'ä kukeyepa ElĂas, jä'ä tyunep jäts jä unektee mĂ«Ă«t jä y'unek nyay oy kotsetenet jäts jä'ä ka'oyjayep oy winmaayen tpaatat. Jä juan tka'amayep jä kajpen jäts nyaajk'oyetat jäts jä Kunu'kxtee y'ayuuk tkupĂ«jktat.
18ZacarĂas tyajktĂŻwa jä ángel:
—¿Wintsoj ëts jantsy'jawat yë xaja? Mëjaywan ëëts mëët nte'extëjk.
19Jä ángel y'atsoowe:
—Ëts Gabriel, jä'ä ëts ntuump tso Kunu'kxtee xpawany, xmoopy ëts jä Kunu'kxtee kyutujken, jä'ä ëts xkäxp jäts mits nmënakyotset jäts nyaket nam ayuuk. 20Pën ka' xjantsy'jawa ëts n'ayuuk, wa mtanet xäm uum, ka' m'uk kotsnet koonem jä xëë paatet jäts kyutyunjet.
21Jäts jä kajpen jaye t'aax ijta jä ZacarĂas, jäts nyajktĂŻwxeta tiĂ«x kya pitsem jäp tsaptĂŻkp te tyanyoojkne. 22Ku ojts pitsemne, jäts uum tjätne; jäts ojts twinmoteta jäts t'ix jä wision jäp tsaptĂŻpk wa ojts kyotsne y'aa kyĂ«Ă« tyak yoyne, jeky ijt uum ka' kyets.
23Ku ojts tyuunk pyuukne jäts jä ZacarĂas nyĂ«jkxne tyĂ«jkwintem. 24Ku yĂ«Ă« xaa nyax, wa'nit jä ZacarĂas tye'extĂ«jk Isabel mĂ«tax tyaan; muwooxk poo jä ZacarĂas kya pitsem tyĂ«jkjootm myay tya': 25Paaty Ă«ts we'en jä WintsĂ«n xtun jäts jä jaye Ă«ts xtsojktat.
Tu'k jä ángel t'awana jäts kä'äxwaamp jä Jesús
26Ku Tuttejk po'o, jä'ä Kunu'kxtee ojts tkex jä y'ángel Gabriel jäm kajpen Galilea ijt jootm juu kyuxĂ«'Ă«tep Nazaret, 27jä'ä tyunike'exp jä kiixte'ex juu txĂ«Ă« MarĂa ka'nem jä ya'atyĂ«jk tmĂ«Ă«t tsĂŻĂŻna, jä'ä wyena t'atsoowne jä'ä ya'atyĂ«jk juu txĂ«Ă« Jose jäts tmĂ«napyĂ«ket, jä yajkutujkpa David tyaatsk'ap. 28Jäts jä'ä ángel jyay MarĂa tyĂ«jkwiinte jäts tnĂŻmye:
—Tëë jä Kunu'kxtee mkunu'kxe, jä mëjWintsën mëët mits m'it.
29Jäts jä MarĂa ojts tu atĂŻwa jä ayuuk, jäts payotyĂ«ka tiĂ«x Ă«ts yĂ«Ă« xkotspeekx. 30Jäts jä ángel ojts nyĂ«'Ă«mxe:
—MarĂa, ka' mtsĂ«ka, tuxoontke jä Kunu'kxtee myaayen. 31Xyam mtanet mĂ«Ă«tax: Mpaatwampy tu'k jä unek, wa xyĂ«jap JesĂşs. 32Ni mĂ«Ă« ijtet jä ya'atyĂ«jk, jä'ä tkuxĂ«Ă«tat Kunu'kxtee y'unek juu tmĂ«Ă«t jä nimĂ«jen, jäts jä mĂ«jWintsĂ«n Kunu'kxtee tyukotspatwä'anye yajkutujkpa, ixam ijt jä David, 33we'en wintsoj yajkutuket xĂ«makĂ«xm jäm Jacob kyapĂ«n kĂ«xm. Jä kyutujken ka' nikĂ«xen tmĂ«tat.
34MarĂa tyaktĂŻwa jä ángel:
—¿Ka' ëts pen nya'atyëjk, wintsoj jawe we'en tiunjet?
35Jäts jä ángel y'atsëw:
—Jä Kunu'kx poj mtujä'yap, jä Kunu'kxtee myawo ju wa'ajts këxm jä'ä mni'äpap. Paaty jä maax juu kä'äxwaamp jä'ä yajkxemoet wa'ats jä Kunu'kxtee y'unek. 36Nawye'en jä mukä'äx Isabel pyatwäämpy jä'ä y'unek. Oyam jä tmyëjaywene; jä juu tïtep jäts ka' y'unejka. Tujtek po'an tsëmit jä maax. 37Oyxekëxep jä'ä Kunu'kxtee.
38Wa'nit jä MarĂa tnĂŻmye:
—Jä'ä Wintsën tyuumpa ëts n'it; we'en jä Kunu'kxtee tune mëët ëts; we'en ixu'n mits mwa'any, wa'nit jä ángel nyëjkxne.
MarĂa tku ix jä Isabel
39MarĂa jatye nĂŻkx jäm kajpen kĂ«xm jä'tu'k it kopkĂ«xm jäm Judea, 40ku jäm tyĂ«ke ZacarĂas tyĂ«kjootm jäts tkotspeekx jä Isabel. 41Ku Isabel ojts tmote jä MarĂa kyotspookxen, jäts jä maax ojts xyoontek jäm jyotm, jäts ojts tyutĂ«kjä jä Kunu'kx poj. 42Wa'nit jä Isabel mĂ«jk kyets jäts tnĂŻmye:
—Jä Kunu'kxtee te mkunu'kxe niyujk katii nijum jä te'extëjkta, tëë jä m'unejk yajkunu'kx. 43¿Pën ëtse, jäts ëts xnijä'yat xku'ixet ëts jä nWintsën tyaak? 44Wa'ajts jatye ku nmote jä mkospokxen, ëts n'unek xyoontek ëts njotm. 45Kunu'kx mits ku xjantsyjawa jäts kutyunjep jawe, ju mëjWintsën kyetsp.
46MarĂa wya'any:
Ëts njaawe'en tyukukotsep jä Kunu'kxtee nimëjen.
47Ntuxoonkept ëts jä Kunu'kxtee nitsooken,
48ku ëts jä Kunu'kxtee te xwinken jäts ets x'ixpaaty, ayowa tuumpa ëts n'it,
xyam tkotsukwantat jäts tkots ijtat jäts xoon ëts;
49të jä nimëj juu oyxekexep niyuk ëts xtuuna jä myaayen pyutë'ken.
Wa'ajts jä Kunu'kx xyëë.
50Kunu'kxtee ijtp jä tmëëta jä tumo'ten
pen pën twintsejkep.
51Tyuump jä Kunu'kxtee mëët jä kyutujken,
tyajkwintoke jä winmayenta jä ju mëj këxm nayjawetep,
52tyajkwintoke jä yajkutujkpatëjkta jä ka' oy jaye
jäts tyajkëxemputek jä oy jaye.
53Pyutëjkep jä ayoow jaye
jäts jä juu jotkuk nayjawetep ka' jä tputëjke.
54Pyutëjke jä kyapën Israel, jä'ä tyuumpa,
ka' ojts tjatyoke jä'ä myaayen myëët jä tumooten.
55We'en jä kyotstany tyajkktaany mëët ïïm jä ntaatsk'ap Abraham,
56MarĂa tyaany mĂ«Ă«t Isabel jäm tyĂ«kjootm tuujk po'o ju'n, wa'nit tyĂ«kjootm wimpijtne.
Juan yajknëpätpa kye'ex
57Ku ojts pyuukne jä xĂ«Ă« po'o ku jä Isabel y'unek kyä'äxwaane, jäts kye'ex jä y'unek. 58Wa'nit jä'ä myutĂ«jktemta, jä'ä muwu'kta nyĂ«jkxte ku'ixpa, ku ojts tnijaweta jäts jä kunu'kxpa jä'ä ojts tyuuk ixe jä tumo'ten, wa'nit ojts tmĂ«Ă«t xoontejkta. 59Ku tutujtek xĂ«Ă« tyajknĂ«kxte jä maax unejk jäts tsujket, we'en tsojkte jäts tyee txĂ«Ă«pĂ«jket ZacarĂas. 60Jäts jä tyaak wya'any,
—Ka'. Wa yëë xyëjap Juan.
61Jäts ojts y'atsowta:
—Nipën muwuka we'en tka' xëëjä.
62Wa'nit jä jayeta jä y'aa kyĂ«'Ă« tjä tyajkyo'yta tjä yajktĂŻweta jä unek tee, tii xĂ«Ă«pĂ«Ă«mawa'any. 63Jäts jä unejktee t'amote tu'k jä pĂ«jye'tsaa jäts yukjä'et, jäts jyaay: Jä'ä xyĂ«jap Juan. Nijum ojts tu'atĂŻweta. 64Jatye ZacarĂas ojts kyots pĂŻjk, jäts ojts mĂ«jk t'ajoota jä Kunu'kxtee. 65Nijum jä jaye wa'ajts atĂŻwa ojts tjaweta, jäts tkotsta tmatyĂ«jkta atĂŻwa tĂŻ tyune jäm jä tu'k it kopk'akujkm Judea. 66PĂ«njäty ojts tmoteta kĂ«'Ă«m tmumayta tmu'tata: ÂżPĂ«n it'wa'any yĂ« maax? Jäts jä mĂ«j WintsĂ«n tĂŻwa tyajkjay'ixe jä nyimĂ«jen, jäts jä myaayen yĂ«Ă« kĂ«x.
YĂ«Ă« ZacarĂas y'ĂŻw
67Jä ZacarĂas, jä pĂŻjk unejk tyee, jä kunu'kx poj jä'ä mooyep jä mĂ«jken jäts jä winmayeen, jäts ojts tnaskotsa jä Kunu'kxtee y'aa y'ayuuk, jäts wya'any:
68Kunu'kx it jä'ä Wintsën, Kunu'kxtee jyaa Israel,
jä'ä tnimets jäts juyimpitet jä kyapën.
69Të ïïm xtunikäxem jä nimëj yajktsoojkpa,
David tyaatsk'ap, jä'ä tyuumwa.
70We'en jekan jä'ä kotstan tyajktaany
jä'ä ojts twaanya jä Kunu'kxtee kyukexepa:
71Ku jä kamäjxpa xkamäjkxem jä'ä ïïm xkuwaanmep
nijum juu xkamäjkxem juu xwiink'ixem,
72myetap jä ni'ixkitaken mëët jä jayeta juu jekan juukyete naaxwiinete
ka' jä'ä tjatyokewet jä y'oyen pyëkminen.
73We'en jä kojtstany tyajkktaany
mëët ïïm jä tee' Abraham:
yajkjatep jä'ä:
74Njuukyemet nitiya nkatsemet,
yajkakëxep jä'ä winëëmpa,
jäts jä'ä mutuunmep,
75jä'ä këx mjuukyat oy aa oy ayuuk xpaattet
win xëë, ïïm it'met jä'ä mëët.
76Jäts mits n'unejk,
yajk'anaxpa m'ijtet mëët jä Kunu'kxtee juu wa'ats këxm,
mits winjayëpap jä Wintsën,
nyëë' tyuu xyajk'oyat,
77jäts xtuujk nijawat jä kyapën
jäts Kunu'kxtee token määkxpa jä'ä
jäts tmoet jä nitsooken.
78Jäts ïïm jä nKunu'kxtee mëj jä tumo'ten tjakyep,
jäm tsapjotm xtunikaxem jä nitsooken we'en ixu'n it jya'wiw,
79jäts tmoet jä ajätejk
juu akoots'itep juukyetep,
jä'ä wintupëken moojetap
jäts tpaattat jä oy në'ë' oy tuu.
80Jä pijk'unejk yääjk'atëëtsp jä'ä, myeet jä kunu'kx poj mëjkpëjk'atëëtsp jä'ä, jäm jä jyuukye apajk it jootm, konem ojts jä xëë tpaaty jäts nyajknikäxe may jaye winkujkm jäm Israel kyajpenkëxm.
Zvasarudzwa nguva ino
Lucas 1: LKMIXHUI
Sarudza vhesi
Pakurirana nevamwe
Sarudza zvinyorwa izvi
Unoda kuti zviratidziro zvako zvichengetedzwe pamidziyo yako yose? Nyoresa kana kuti pinda