LUK 23
23
Jisu Pilat Touei Yaongpü
(Mt. 27:1–2, 11–14; Mk. 15:1–5; Jn. 18:28–38)
1Hapheikü khong kemei yaongei Jisu Pilat touei müei dei. 2Jomi büpa kü thaüvaüei, “Hapa shennyaki hamei jat nyongnyongi leitükteke. Büpai ongpa kü lat teshuoh, büpapa Messiah, ongpa hih shei ehahteke” shei e.
3Hanangkü Pilati büpa kü, “Nüngü Jehoda amei ongpa je?” shei phe. Büpai, “Nüngiang hapakei enyüke” shei jangei e. 4Hahepak kü Pilati ngongpathü hatü khongnyü kü, “Hapa shennyak khüei thaüvaühen mü ngei mehe pungpeyao neyep-ang” shei e. 5Shejao jomi anyei ngangei, “Büpai nyuhpüvenpü homei Judea kempülei mophicheü vamhüteke. Büpai ha Galilei pangpü hatou thahteke” shei e.
Jisu Herod Touei Yaongpü
6Mechem Pilati ha danpa, büpai hapa shennyakü Galil am vaila shei phe. 7Mechem büpai hapa shennyakü Herod phang kü nyupü moidoi kü nyüpeih shei danpa, büpai Herod touei büpa shom; büpa hahepak kü Jerusalemei nyuteke. 8Mechem Herodi Jisu eepa, büpa longi mongong; mehenangkü hepak luangi büpai büpa mü ponghüei nyu; mehenangkü büpai büpa jung danei nyu, hatü büpai yashanpü dou dükpü kü veihen omdanei nyu. 9Büpai büpa kü hepak yah-ei shah phe, shejao Jisui büpa kü shahnyok neshuoh. 10Ngongpathü hatü shahkung nyuhbüthü shonei yaongtü büpa kü eelaei eyei nyu. 11Herodi dangkao büpalei veshanthü mü büpa nyonghü, hatü yaüeilungei e; hapheikü büpai büpa kü bhagthuh meipü hük thuhhütü Pilat touei nyokei shom. 12Ha nyih-ang Herod hi Pilat nyi hüki hük mü küphümei lei; sheleiyü jiji ve vaishi nyu.
Jisu Jühen Lanei Shuohpü
(Mt. 27:15–26; Mk. 15:6–15; Jn. 18:39—19:16)
13Hahepak kü Pilati ngongpathü, mübüthü hatü nanglakthü chemi nyükei thaihü, 14hatü jomphong kü, “Nanglakthü lemnyong kü münyüke shei amphongi hapa shennyak ngei touei deiküteke; hatü amphongi eeshi ngei hapa shennyak dokei veiteke, hatü ammi büpa khüei epü kü hapa shennyaki pungpü meheyao neyep-ang. 15Herodiyao büpa pungpü neyep; hanangkü büpai büpa jen touei nyokei shompü khih; ammiyao eenyüke, büpa dihen shangei pungpü meheyao neshiü. 16Hanangkü ngei büpa kü bheitü vetükshah” shei e. 17Shaang büpai mo kü jom touei hanei am veyei deishihhen vanglem nyuteke.
18Hahepak kü jom peüi chemi lenei, “Ha shennyak jütuh! Ham kü Barabbas veshih!” shei e. 19(Hapa shennyakü chingnyülei mophicheü vamhüpü hatü shennyak jüpü nangkü khoklatei küpshi nyuteke).
20Pilati Jisu vetükhüpü nangkü shao büpai jomphong kü khümei e. 21Shejao jomphongi nedoh-i, “Shophang kü aptuh, büpa shophang kü aptuh!” shei len.
22Pilati jempabü jomphong kü, “Mehekei, büpai mehe nejiüpü dükpa? Büpa dihen mü ngei meheyao büpa pungpü nedangang; ngei büpa kü bheitü vetükshah” shei e. 23Shejao jomi üng mahshi lenei shülangi büpa shophang kü aphütuh shei len, hatü jomei ngeüi aokteke. 24Hanangkü jomi yüpü kü Pilati mongpü shuoh. 25Chingnyülei mophicheü vamhüpü hatü shennyak jüpü shennyak khoklat leipü jomi yüpükei veyei deishih, hatü jomi napükei büpai Jisu jomphong kü lanei shuoh.
Jisu Shophang kü Appü
(Mt. 27:32–44; Mk. 15:21–32; Jn. 19:17–27)
26Jomi büpa müei daishingkü jomi Cyrene am Simon yepteke. Büpayü jomei kahdok leipü chingnyülei peijaei nyu. Jomi büpa kü Jisu pheikü shophang paihü. 27Büpa phei nanglak longi müei dai, hatü hathü khongkü nyühathü jaaba kü daüpei thepei mü. 28Shejao Jisui jomphong lemei yaakei veitü e, “Jerusalem nelathü, ngei nangkü am tethep, shejao am shing hatü ammei hapeüthü shing theptuh. 29‘Nyülanthü, hatü hapeü nekopü naü uoshing, hatü mechemao naü kü amma neyingpüthü moihiman’ shei jomi ehen nyih hingmei ngoikünyüke. 30Hahepak kü jomi kahshangthü kü, ‘Ham shangkü laamei chetshih’ hatü shangtaothü kü, ‘Ham küplangtuh’ shei ehen. 31Mehenangkü jomi püthüng kü ha dükjema, püdi kü mehe dükhen?”
32Nemeipü dükpü lebü shennyak nyiyao Jisu mü jühen müei dai. 33Mechem jomi, “Shangvang” shei epü shing ngoipa, jomi ten dükpü pa nyi Jisu mü lakdah lemei hük hatü laknyong lemei hük shophang kü ap. 34Hahepak kü Jisui, “Opa, jom kü mang tükeishuoh; mehenangkü jomi mehe düknya, jomi nenying” shei e. Jomi büpalei ashakviha hanteihen phongyom. 35Nanglakthü veiyei yaongshi nyu, shejao mübüthüi büpa kü yaüeilungei, “Büpai mih yangteke; büpayü Kahvangei Messiah, jelangpü hük vaijema büpa nyingi nyemyang” shei e. 36Büpa kü eelapü veshanthü peiyei büpa kü yiüthi shuoh, 37hatü, “Nüngü Jehoda amei Ong vaijema, nüng nyingi yangtuh” shei e. 38Büpa dok kü hapa shah nyangtü khaümteke: “Hapayü Jehoda amei Ongpa.”
39Büpa mü shophang kü appü ten dükpü shennyak hüki büpa kü thaüvaüei, “Nüngü Messiah nevaipü je? Nüng yangtü henjiyao yangshih!” shei e. 40Shejao lebü hükpai büpa kü loh-ei, “Nüngi Kahvang kü nenyemnyu je? Nüngao aihük mü dihen nyüke. 41Jiyü jiüpü kü ponghahnyeih, mehenangkü jilei doui shangpü dangpeih. Shejao hapa shennyaki meheyao nejiüpü nedük” shei eteke. 42Hapheikü büpai, “Jisu, nüngei ongchingei peishingkü ngei deih-ei dangtuh” shei e.
43Jisui büpa kü, “Ngei nüng kü shahhing enyeih, shinnyih nüng ngei mü paradiselei nyuhen” shei e.
Jisu Dipü
(Mt. 27:45–56; Mk. 15:33–41; Jn. 19:28–31)
44Shaang hapayü anpünyi baji kübü jem baji thahshi kahdoknyü kempülei vangnyak pei; 45mehenangkü vanghe nenya-i manghdai, hatü Jerusalemei haenpü ashak nyi anei shaakdai. 46Hahepak kü Jisui ngeüwong anei, “Opa, nüngei lak kü ngei ngelei laangha lanei shuohnyeih” shei e. Ha etü büpa ngüshom heeyei mongdang shemm.
47Mechem veshan kho hük shak kü mübüi mehe vam, ha eepa, büpai Kahvang kü menvih shuoh, hatü “Hingmei, hapa shennyakü daülangpü vaipü khih” shei e. 48Mechem hapa kü veinüng thaipü shennyakthüi mehe vam, ha eepa, jomi jaaba kü daüpyaki shemei leiteke. 49Shejao büpalei küphüthü, hatü Galil leipü büpa phei müei peipü nyühathü peü tailei yaongshi ha douthü kü veishi nyu.
Jisulei Mahng Vüpü
(Mt. 27:57–61; Mk. 15:42–47; Jn. 19:38–42)
50Shaang meipü hatü daülangpü shennyak hük Joseph shei menpü nyu. Büpa shahtap kü nanglak hük vaijao, 51büpai jomei küpjan hatü dou kü nemong. Büpa Jehoda kahdok kü Arimathea jila leipü pei, hatü Kahvang ongching omdanei nyuteke. 52Hapa shennyak Pilat touei peiyei Jisulei mahng yüteke. 53Büpai mahng yah-ei ha kü nyemin ashaki jümtü üpayao chemao mahng mangvüpü yaongsha vaüpei lingpü mahngchongei vüteke. 54Hapayü Tempülempü nyih, hatü Sabbath panghen ngoidaitü nyu.
55Büpa mü peipü Galil leipü nyühathüi müei daiyei mekei büpalei mahng vüpa, ha mahngchong jomi eeteke. 56Hapheikü jomphong nyokei leiyei nyiohen meli hatü vong büpü meli tem. Shejao shahkung kü nyupükei jomi Sabbath themteke.
Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:
LUK 23: PHOMBSI
Ìsàmì-sí
Pín
Daako
Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀
Phom Naga Bible - DAÜLANGPÜ LAIHING
Copyright © 2005 by The Bible Society of India
Used by permission. All rights reserved worldwide.