João 12
12
Jesus a na tuu noa apii tuu lökö noai ĩ ta
Mateus 26.6-13; Marcos 14.3-9
1Ĩ na tä kua tä, ‑6 tä mumi hasua kutalo nö, makö pásökoamo pia kuleö!‑ töpö pi kupalo tä, Petânia tä uli ha Jesus a talasoma. Ĩ tä uli ha Lásatu a pilioma. Jesus anö a temöa komanö noai, ĩ a. 2Jesus a talasoö ha, ĩ ha töpö iapaloma. Töpö iapalopö, töpö lota wi, ĩ ti na Jesus a lotio pa Lásatu a loo sätäo naitioma. Töpö loa tä, Marta anö nii tä pi makeköma.
3Jesus a lotia tä, Maria anö, tuu hälälä toita apii, tuu noa apii, ĩ tuu komi pi tälö nö, Jesus a konona ami ha tuu lököma. Tuu lökö nö, kama hunukunö Jesus a ami hãsitia kopalöma. Ĩ a sai õsi pewö hamö ĩ tuu häläläa tipolea apöpasoma.
4Ĩ na tä kua tä, Jutasö Isökatiosisö anö Jesus a kai a hua sinomoti wi, ĩ anö Jesus a monima piale, ĩ aiki, 5‑Ĩ na kuno mai. Sami tä inama na ai tä kalipalo soatio wi, ĩ tä noa kui na, ĩ na ĩ tuu noa kuö pasiwö ta pi kuu mai. “Hi tuu noa na, sitipa sa kökö tälö nö, sitipa kökö thapo mai, ĩ töpö na ĩ sitipa sa kökö totoköpöö!” ĩ na a pi kuu mai‑ Jutasö a kuuma. 6Sitipa kökö thapo pasia mane, ĩ töpö na Jutasö a pi honipo mane maaki, a kuu pasio päoma. Sitipa kökö na a thomömo sinomoma kutenö, ĩ na a kuu päoma. Jesus a, Jesus a kai a hua sinomoti wi ĩ töpö, ĩ na töpö kui töpö na ai töpönö sitipa kökö totoma sinomo noai, Jutasö anö ĩ kökö pewö pi po sinomo asama. Ĩ kökö pewö pi po tä, ĩ sitipa kökö ose na a thomömo sinomotima. 7‑Ĩ tuu lösa pikio maiki‑ Jutasö a kuuma maaki, Jesus aiki, ‑Maria a päsäpa maikiö! Sa nomasoö ha, maa maka na sa titio piale, ĩ tä na Maria a pi tapomo sinomo kutenö, ĩ tuu pi thapotima. 8Sitipa kökö thapo pasia mane, kamakö na ĩ töpö kuo pasio soatio kitä. Ĩ ma töpö pasilipo pi topa tä, ma töpö pasilipalöpököö! Kamakö na kamisa kuo pasio soatio mai kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma.
9Ĩ na tä kua tä, ‑Ki Petânia tä uli na Jesus a kua kulaliö!‑ tä kuu wi, juteu töpö satehe epii töpönö ĩ na ta kuu hininö nö, Jesus a möö pi topa salo, ĩ hamö töpö hua soatasolöma. Lásatu a temöa komanö noai, ĩ a möö pi topa naioma. 10-11Jesus anö Lásatu a temöa komanöma ha, juteu töpö satehe epii töpönö kama töpö hai ĩ pata töpö saimo pätio nö, ta katehati wi, ĩ ta hini wani ipö salo, ‑Jesus a pitili‑ ĩ na töpö pi kuu nö, Jesus a hini pi topa nömöoma. Önö kutenö, Teusö a täpä sinomo wi ĩ pata töpö aiki, ‑Lásatu ma säpalöpököö!‑ ĩ na ĩ töpö kuuma.
Jetusalẽi tä uli ha Jesus Kaikana a lisipaso taso noai ĩ ta
Mateus 21.1-11; Marcos 11.1-11; Lucas 19.28-40
12Ĩ hena tä, Jetusalẽi tä uli na töpö satehe epii töpö pásökoamopö töpö huu noai, ĩ töpö na, ‑Hisimö Jesus a walo pia kuleö!‑ tä kuu ha, 13koanata amösökö hena kui na, ĩ na amösökö hena kui, Jesus a na ĩ amösökö hena kai huu paa läoimatö nö,
‑Teusö a totiatalo opawöö!‑
‑“Teusö pata tänö a simöpalö noai, isöhaeu tili makö pewö na ĩ a kaikanamo totio wi, ĩ a totiatalo opa asawöö!” ĩ na makö pewö kuu kuköpöö!‑
ĩ na töpö komö kuu kai huu läolöma.
14Ĩ na tä kua tä, Jesus anö jumẽtu a okalo täa paitalö nö, pili a hõo na a tikäa soataiki nö, a kai hua soatasolöma. Teusö tä waheta kuu noai, ĩ pitili ta kuo totioma: 15‑Sião tili pö! Pö kili ti! Kamakö na a kaikanamo wi, ĩ a huu kulaliö! Jumẽtu a okalo hõo na a tikäla tä, a kai huu kulaliö!‑ ĩ na Teusö tä waheta kuu noai, ĩ pitili ta kuo totioma. 16Jesus anö jumẽtu a kai huu tä, Jesus a kai a hua sinomoti wi, ĩ töpö pi motio opa läoma. ‑Ã ãi. Teusö tä waheta kuu noai, ĩ pitili ta kuo totioma ta o‑ ĩ na töpö pi kuu tao maama. Jesus a noma waikilasoma maaki, a temö hoköa kopalo nö, Teusö a kuo pa tä toita apii, tä wakala apii, ĩ ha a kõa waikisolö noai ha, ĩ tä, Jesus a kai a hua sinomoti wi ĩ töpö pi hatukupasoma. ‑Ã ãi. Teusö tä waheta na Jesus a kateha noai, ĩ pitili ta kuo toitioma ta o‑ töpö pi kuu totia haia pälasoma.
17Ĩ na tä kua tä, Jesus anö Lásatu a nomawö nakalö nö, a temöa komanö noai, ai töpö satehe epii töpönö ĩ tä taa totio noai, ĩ töpö wäo nö, ‑Maa maka na Lásatu a nomawö titia waikioma maaki, Jesus aiki, “Lásatu ai. A lisia kopaloö! A huo kõki solöö!” a kuu nö, a temii a lisia kopamani kipiliö!‑ ĩ na ai töpö na ĩ na ĩ töpö kuu hätäpotima.
18Ĩ na töpö kuti ha, Jesus anö Lásatu a temöa komanö noai, ai töpö satehe epii töpönö ĩ ta hininö nö, Jesus a möömö hulasolöma. 19Ĩ töpö satehe epii töpönö Jesus a möömö hulasolöma kutenö, patiseu kama töpö hapalo hẽtupasoti nö, ‑Ma tä taa nökö. Wi na makö kuatipökö? Hi tä uli na töpö pewö pilipai, Jesus a na ĩ töpö pewö nokapalo kuköma‑ ĩ na ĩ töpö kuuma.
‑Ai töpönö sa säpali pia salo‑ Jesus a kuu
20Ĩ na tä kua tä, töpö pásökoamoti tä, ai köteeku töpö Teusömo naio pia salo, Jetusalẽi tä uli hamö ĩ töpö huu hö̃töoköma. 21Ĩ töpö talalotö nö, Filipe a na töpö waloköma. Filipe a hai, Kaliléia tä uli pata ha Petösaita tä uli kule, ĩ tä uli na Filipe a pilile, ĩ a. Ĩ a na töpö waloiki nö, ‑Jesus sama möö pi topa apa kuleö!‑ töpö kuuma.
22Töpö kuu ha, André a na Filipe a waloikitö nö, ‑Ki töpönö Jesus a möö pi topa thaiö!‑ a kuu ha, Jesus a na André a, Filipe a, ĩ na töpö kui töpö hulolö nö, Jesus a na ta wäsä tasoma.
23Ta wäsäö ha, ‑Sanöma sa kupaso noai, ipa hao Teusö anö ĩ sa möamö totia apöpalö nö, ai töpö na sa möma pia kule‑ Jesus a kuu nö, 24‑Ĩ na sa kuu kuleö! Pitili sa: “Masita tä uli ha tötiiku mo töa paio mi tä, mo ãke mai kitä. Ĩ na tä kua tä, mo töa waikiköma maaki, mo homopo paio mi tä, mo ãke mi. ‘Sa kua pätio wi na, ĩ na sa kua pätio nökö’ mo pi kuu aköna, ai mo lalo kõo mai ha, tä kuo pi. Ĩ mo homopasoma, satehe epii ai mopö laloa kõki. 25Kama sanöma wa pii sapao pasio kõo nö, Teusö a na kama wa umao sapao pasio kõoö ha, wa pea kitä. Wa õsi palimipo mai kitä. Hi masita tä uli ha wa kuiki nö, kama wa pii sapao kõo mai, Teusö a na wa umao sapao kõo mai, ĩ na wa kuaö ha, wa pea mai kitä. Wa palimipaso kitä” kamakö na ĩ na sa kuu kule. Sa holisi mai kitäö!‑ Jesus a kuuma. 26A kuu nö, ‑“Sa simöa totio sinomoö!” kamisa na wa kuu pi topa tä, kamisa na a nokapaloö! Kamisa na wa nokapalo nö, kamisa kutio pa wa kutio naio kitä. “Sa simöa sinomoö!” kamisa na wa kuti ha, ipa hao aiki, “Wa totiatalo opawö” a kuu kitä‑ Jesus a kuuma.
27Jesus a kuu nö, ‑Huki sa pi ota apa kule. Wi na sa kuu pätaköö? “Hapa. Sa pea piale, ĩ tä thama tihöö!” ĩ na sa kuupö? Ma. Ĩ na sa kuu mai kitä. “Sa säpamonaso kölöpökö o!” sa kuu nö, sa huma. 28Hapa. Teusö wa totiatalo opa asa wi, ĩ tä mömaö!‑ ĩ na Jesus a kuu ha, ‑Sa totiatalo opa asa wi, ĩ sa tä möma waikioma. Ĩ sa tä möma kõo kitä‑ ĩ na hi tä hẽtu ha ta kuuma. 29Ĩ ha töpö satehe epii töpö öpa sototoa apöle, ĩ töpönö ĩ ta hininö nö, ‑Sanö ta pata kuo ke‑ ai töpö kuu kule maaki, ‑Jesus a na ãju ta hapalo alu keheö!‑ ĩ na ai töpö kuu pasioma.
30Jesus aiki, ‑Kamisa na ta kuu mae. Kamakö pi hatukupamanöpö, ta kuu ke. 31Huki sanöma töpö pewö na Teusö anö tä makokama läapalo pia kule. Sai tä sai patanö sanöma töpö simöa sinomo wi, huki Teusö anö ĩ a sasupa pia kule. 32Ĩ na tä kua tä, sa pi ösömanöma, ĩ sanö sa töpö pewö matoma kõki kitä‑ ĩ na Jesus a kuuma. 33‑Hii ti pakalai ti ha Jesus a sätämaköma, a nomaso kitä‑ ĩ na Jesus anö töpö pi thama pia salo, ĩ na a kuuma.
34Ĩ na a kuu ha, ĩ töpö aiki, ‑Juteu makönö Teusö tä waheta thapo wi, ĩ na ĩ tä waheta kuu: “Ĩ juteu makö pewö na a kaikanamo piale, ĩ a noma mai ha, a kuo soatio kitäö!” ĩ na tä waheta kuu wi maaki, wi na wa pi kuu salo, “Sanöma tä kupaso noai, hii ti pakalai ti ha ĩ a pi ösömani kitä” wa kuuma? Sanöma tä kupaso noai, ĩ witi pili a pasiwö?‑ töpö kuu ha,
35‑Pili motokö siinö tä uli hatukumapo kua wi na, ĩ na kamisanö makö pi hatukama thama hö̃töoö. Pili motokö sii kui na, ĩ na sa kuö. Kamakö na sa kuo tetepo totio mai kitä. Sa kua soatila tä, tä muma kõo totio paio mai ha, makö huatalo totiopököö! Mumai ha wa huu päköma, wa monöso kitä. 36Kamisanö makö wakalapamani wi, kamakö na ĩ sa kua soala tä, kamakö aiki, “Jesus a pitili” ĩ na makö pi kuupököö! Ĩ na makö pi kuu kuköma, makö wakala apöpasoö. Makö pi hatuka apöpasoö‑ ĩ na Jesus a kuuma. A kuu nö, a hapalo waikipalo nö, ĩ töpö pewö taa soata kölö nö, a sosa soatakö tasoma.
‑Jesus a holisimo opaö‑ töpö kuu noai ĩ ta
37Ĩ töpö mamo tetela tä, Jesus anö tä aipama apatima maaki, ĩ töpö aiki, ‑Jesus a pitili‑ ĩ na töpö pi kuu maama. 38‑Jesus a pitili‑ ĩ na ĩ töpö pi kuu maama kutenö, Teusö ta wäsä totio noai, ĩ Isaías a kuu noai, ĩ pitili ta kuo totioma:
‑Teusö ai. Sama ta wäsä totile, ĩ töpö pewönö ĩ ta hini maneö! “Ĩ pitili ta” ĩ na töpö pewö pi kuu mi. Teusö a lotete epii, ĩ töpö na ĩ tä möma pasio maama‑
ĩ na Isaías a kuuma. 39-40Ĩ na a kuu nö, ĩ na Isaías a kuu naioma:
‑Teusö anö ĩ töpö mamo pewö höpöpöa soatamanöma. Töpö pi motöa soatamaköma. Önö kutenö, töpö mamo teteapalo maama. Töpö pi hatukuapalo maama. “Ĩ na töpö kuati salo, kamisa na töpö pi luluo sapao kõo mi” Teusö a kuu. “Kamisa na töpö pi luluo sapao kõo aköna, ĩ sa töpö pewö temöa komani pi” Teusö a kuu‑
ĩ na Isaías a kuuma. 41Jesus a wakala apii, a toita apii, Isaías anö ĩ tä tapama kutenö, Jesus a huu paio mai ha, ĩ ta katehama.
42Teusö a na ai töpö satehe epii töpö pi luluo sapao wanio opa pasio kõoma maaki, ai juteu pata töpö satehe epii töpö aiki, ‑Jesus a pitili‑ ĩ na ĩ töpö pi kuu kuköma. ‑Jesus a pitili‑ ĩ na ai töpö satehe epii töpö pi kuu kuköma maaki, ĩ töpö aiki, ‑“Jesus a pitili” ĩ na sa kuu hoka apaö ha, “Juteu makö kokamo sinomo wi, ĩ a sai ha a lisipo kõo tihöö!” kamisa na ĩ na patiseu pata töpö kuu matimöö!‑ ĩ na töpö pi kuu salo, ‑Jesus a pitili‑ ĩ na töpö pi kuu noai, ĩ töpönö ĩ ta hasulupa pasio maama. 43‑Wa totiatalo opawö‑ Teusö a kuu wi, ĩ töpönö ĩ ta hini pi topa totio mai, ‑Wa totiatalo opawö‑ kama ai sanöma töpö kuu pasile, ĩ ta hini pi topa sisa pasio päomae. Önö kutenö, ‑“Jesus a pitili” sa pi kuu wi ĩ sa‑ ĩ na ĩ töpö kuu kilipalo opama.
44Ĩ na tä kua tä, lope epii Jesus a hapalo nö, ‑“Jesus a pitili” ĩ na wa pi kuu tä, “Jesus a pitili” wa pi kuu sisa mai kitä. “Jesus a simönö noai, ĩ a pitili” ĩ na wa pi kuu naio soataö. 45Kawanö sa tapa tä, sa simönö noai, kawanö ĩ wa tapa naio soataö. 46Hi masita tä uli na sa huu kuköma, pili motokö siinö tä uli wakalapalo kua wi na, ĩ na kamisanö sanöma sa töpö õsi wakalapalama thama hö̃töoö. Önö kutenö, “Jesus a pitili” wa pi kuu kuköma, muma pa wa kutio mai kitä. 47Kamisa kuti wi, ĩ wa ta hini kule maaki, “Hai o. Ĩ na sa kua naiokö o!” wa pi kuu mi ha, “Wa wanisala” kamisa kuu pasio mai kitä. “Sanöma töpö wanisala apa sai o!” sa kuupö, sa huu maama. Sanöma sa töpö täapa kõo läopö, sa huu sisama. 48Kawanö sa hãsiama nö, sa hini totio mi ha, hi masita tä uli mapo pia tä, wanisala wa tä thati noai, ai tänö ĩ wa peama totio opa kitä. Sa kuu waikitio noai, ĩ tänö wa peama totio opa kitä. 49Kama sa hapalo pi topa päo maama. Ipa hao anö sa simönö noai, ĩ ipa hao aiki, “Ĩ na a kuu totihoö! Ĩ wa ta wäsä totihoö!” kamisa na a kuuma. 50Ipa hao a kuu noai, ĩ tänö sanöma töpö õsi palimipaso kitä. Ĩ sa tä taö öpaö. Önö kutenö, “Ĩ na a kuu totihoö!” ipa hao a kuu noai, ĩ sa ta wäsä tolea totiatalo opaö‑ ĩ na Jesus a kuuma.
Àwon tá yàn lọ́wọ́lọ́wọ́ báyìí:
João 12: xsu
Ìsàmì-sí
Pín
Daako
Ṣé o fẹ́ fi àwọn ohun pàtàkì pamọ́ sórí gbogbo àwọn ẹ̀rọ rẹ? Wọlé pẹ̀lú àkántì tuntun tàbí wọlé pẹ̀lú àkántì tí tẹ́lẹ̀
© 2007, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.